Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat kertovat, mik\u00e4 kaikki yhteiskunnassa muuttuisi aina asevoimista katukuvaan.<\/p>\n

Nostetaan<\/span> kiehuvana kuplivan Nato-keskustelun kattilaa hetkeksi viel\u00e4 kuumemmalle liedelle.<\/span><\/p>\n

Napsautetaan sormia ja sovitaan, ett\u00e4 Suomi onkin nyt, aivan yht\u00e4kki\u00e4 Pohjois-Atlantin liiton j\u00e4senvaltio.<\/span><\/p>\n

Milt\u00e4 Nato-Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 ajatusleikki\u00e4 varten Ilta-Sanomat haastatteli suomalaisia asiantuntijoita, virkamiehi\u00e4, ja Naton edustajia. Joukossa on sotilaita ja siviilej\u00e4. T\u00e4m\u00e4n jutun sis\u00e4lt\u00f6 perustuu heid\u00e4n kertomaansa ja l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytettyihin asiakirjoihin. Se on yksi, mutta ei ainoa, mahdollinen kuvaus siit\u00e4, miten asiat voisivat menn\u00e4.<\/span><\/p>\n

Haastatellut eiv\u00e4t esiinny nimill\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n mukaansa mik\u00e4 tahansa kommentti voidaan tulkita helposti joko Nato-j\u00e4senyyden julkiseksi kannattamiseksi tai vastustamiseksi. Puolustusvoimat kielt\u00e4ytyi haastattelusta ja katsoi, ettei voi osallistua asian k\u00e4sittelyyn ollenkaan.<\/span><\/p>\n

Liittyess\u00e4\u00e4n Suomi toisi Natolle huomattavasti lis\u00e4arvoa verrattuna valtioihin, joiden oma puolustuskyky on heikko. Suomella olisi sananvaltaa siihen, millaisen Nato-j\u00e4senyyden se haluaa ja milt\u00e4 j\u00e4senyys n\u00e4ytt\u00e4isi sotilaallisessa mieless\u00e4, asiantuntijat sanovat.<\/span><\/p>\n

Nato-aakkoset osataan jo<\/span><\/h3>\n
Suomi<\/span> on ollut Naton rauhankumppani l\u00e4hes 30 vuotta. Sen aikana Puolustusvoimien kalusto ja toimintatavat ovat muodostuneet niin yhteensopiviksi Naton kanssa, ettei asiaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomaa, ellei sit\u00e4 erikseen ajattele. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 esimerkiksi asevelvollisten koulutukseen ei tarvitsisi tehd\u00e4 muutoksia.<\/span><\/p>\n
Arkip\u00e4iv\u00e4isyys n\u00e4kyy vaikkapa varusmiehille opetettavissa radioaakkosissa: Alfa, Bravo, Charlie ja niin edesp\u00e4in. Ne tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Nato-aakkoset. Vuoteen 2005 asti litania alkoi suomalaisittain Aarnella, Bertalla ja Celsiuksella.<\/span><\/p>\n
Liiton j\u00e4senen\u00e4 Suomi toisi p\u00f6yt\u00e4\u00e4n Ilmavoimien ker\u00e4\u00e4m\u00e4n reaaliaikaisen ilmatilannekuvan. Ilmatilannekuva kertoo kiteytetysti sen, mit\u00e4 kaikkea Suomen ja l\u00e4hialueen taivaalla lent\u00e4\u00e4, olivat ne sitten ohjuksia, h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 tai siviili-ilmailun aluksia.<\/span><\/p>\n
Ilmatilannekuvan jakaminen olisi Natolle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Suomeen tuskin perustettaisiin uusia tutka-asemia, sill\u00e4 meill\u00e4 on jo valmiiksi kattavat tutka- ja valvontakyvyt. Kriisitilanteessa, sodassa tai konfliktin uhatessa, Nato voisi tukea Suomea viel\u00e4 kalliilla AWACS-ilmavalvontakoneilla, yksi asiantuntijoista arvelee.<\/span><\/p>\n
Nato-maille kelpaisi my\u00f6s esimerkiksi Suomen kentt\u00e4tykist\u00f6 \u2013 ylivoimaisesti l\u00e4ntisen Euroopan suurin. <\/span><\/p>\n
\n
\n
Varusmiehi\u00e4 taisteluharjoituksessa puolustusvoimien Kaakko 19 -p\u00e4\u00e4sotaharjoituksessa Karjalan prikaatin alueella Kouvolan Vekaranj\u00e4rvell\u00e4 perjantaina 29. marraskuuta 2019. <\/wbr>Kuva:\u00a0Antti Aimo-Koivisto<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Nato-joukkoja Suomeen?<\/span><\/h3>\n
Tarkoittaisiko<\/span> Nato-j\u00e4senyys sit\u00e4, ett\u00e4 Suomesta tulisi jonkinlainen muiden maiden sotavoimien parkkipaikka?<\/span><\/p>\n
Todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomi sanoisi jo neuvotteluissa, ettei se halua pysyvi\u00e4 Nato-joukkoja tai materiaalia alueelleen. <\/span><\/p>\n
Vastaavia rajoitteita on esimerkiksi Norjalla. Se ei halua pysyvi\u00e4 joukkoja alueelleen ja lis\u00e4ksi on sovittu, ett\u00e4 Norjassa k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Nato-joukot eiv\u00e4t harjoittele tai edes siirry tietty\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s Ven\u00e4j\u00e4n rajasta.<\/span><\/p>\n
ISTV k\u00e4vi kysym\u00e4ss\u00e4 kansalaisilta, pit\u00e4isik\u00f6 Suomen hakea Naton j\u00e4senyytt\u00e4. Katso vastaukset videolta:<\/span><\/p>\n
<\/meta><\/meta><\/meta><\/section>\n
IS:n haastattelemat asiantuntijat ja aiheesta kirjoitetut selvitykset ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen puolustuksesta vastaisi Nato-j\u00e4senen\u00e4kin p\u00e4\u00e4asiassa suomalaiset reservil\u00e4iset ja ammattisotilaat \u2013 eli yleinen asevelvollisuus s\u00e4ilyisi. Nato olisi selk\u00e4noja, johon tukeutua eri tavoin.<\/span><\/p>\n
Pysyvi\u00e4 Nato-joukkojen varuskuntia Suomeen olisi turha odottaa. Sellaiset olisivat joukot l\u00e4hett\u00e4v\u00e4lle maalle tai maille taloudellinen satsaus, eik\u00e4 varuskuntia ole perustettu muutenkaan aikoihin. <\/span><\/p>\n
Nato-liittolaiset my\u00f6s ep\u00e4ilisiv\u00e4t satsauksen tarpeellisuutta, sill\u00e4 Suomella on moneen muuhun maahan verrattuna vahvat asevoimat, asiantuntijat toteavat. <\/span><\/p>\n
V\u00e4liaikaisia, symbolisia joukkoja olisi helpompi saada. Niill\u00e4 ei olisi sotilaallista merkityst\u00e4, mutta Suomeen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 joutuisi heti samalla kertaa napit vastakkain my\u00f6s Nato-liittolaisten joukkojen kanssa. Se nostaisi hy\u00f6kk\u00e4yksen kynnyst\u00e4.<\/span><\/p>\n
Upinniemess\u00e4 <\/span>ja Pansion satamissa tuskin n\u00e4ht\u00e4isiin ankkurissa Nato-maiden aluksia sen enemp\u00e4\u00e4 kuin aiemminkaan. Eik\u00e4 niihin kovin isoja laivasto-osastoja edes mahtuisikaan, yksi asiantuntijoista huomauttaa. Esimerkiksi vuonna 2018 j\u00e4rjestetyss\u00e4, Suomen johtamassa Northern Coasts -harjoituksessa oli mukana v\u00e4ke\u00e4 ja aluksia 13 valtiosta. Harjoituksen kokoluokan vuoksi osa aluksista tukeutui Turkuun.<\/span><\/p>\n
H\u00e4vitt\u00e4jienkin osalta Suomella menee Nato-n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvin. Suomella on esimerkiksi v\u00e4kilukuun suhteutettuna kolme kertaa enemm\u00e4n taisteluh\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 kuin Britannialla, sotilasasiantuntija mainitsee.<\/span><\/p>\n
Jos h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 tarvittaisiin lis\u00e4\u00e4 muilta Nato-mailta, ei niiden v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannattaisi tukeutua toiminnassaan suomalaisiin lentokenttiin ja tukikohtiin. Olisi turvallisempaa operoida niit\u00e4 kauempaa, esimerkiksi Ruotsista tai Norjasta. H\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 kyll\u00e4 p\u00e4\u00e4see paikalle nopeastikin. <\/span><\/p>\n
Lis\u00e4ksi Suomen ajatuksena on ollut jo vuosikymmeni\u00e4, ett\u00e4 kriisiaikana h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4t operoivat hajautetuista maantietukikohdista, eik\u00e4 muilla Nato-mailla ole t\u00e4llaisesta osaamista. <\/span><\/p>\n
\n
\n
N\u00e4in Natoon ment\u00e4isiin<\/h3>\n<\/p>\n
\n
\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aloitteen hakemisesta tekisi hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta eli tp-utva, jonka kokouksiin osallistuu my\u00f6s tasavallan presidentti.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Hallitus antaisi asiasta selonteon eduskunnalle.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Presidentti tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4senyyden hakemisesta hallituksen esityksen pohjalta.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Mik\u00e4li j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestys, eduskunnan olisi hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 Suomen liittymissopimus, mink\u00e4 j\u00e4lkeen tasavallan presidentti tekisi lopullisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Jos Suomen liittymisasia k\u00e4sitelt\u00e4isiin nopeutetussa menettelyss\u00e4, Nato julistaisi sen j\u00e4senmaita suojaavan viidennen artiklan olevan Suomen osalta voimassa jo neuvottelujen aikana. Se kuitenkin olisi ensimm\u00e4inen kerta, kun n\u00e4in teht\u00e4isiin. <\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n<\/div>\n<\/div>\n
Jos sotilasliitto haluaisi kuitenkin tehd\u00e4 voimann\u00e4yt\u00f6n ja lenn\u00e4tt\u00e4\u00e4 Suomeen h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 muista j\u00e4senmaista, nykyisiss\u00e4 tukikohdissa on hyvin tilaa. Suurissa pohjoismaisissa lentoharjoituksissa Suomen tukikohtiin on tukeutunut kerrallaan kymmeni\u00e4 ulkomaisia koneita.<\/span><\/p>\n
Teoriassa Suomi voisi pyyt\u00e4\u00e4 Natolta jopa ydinaseita, mutta t\u00e4h\u00e4n liittolaismaat vastaisivat todenn\u00e4k\u00f6isimmin kiitos, mutta ei kiitos, asiatuntijat arvioivat. Se olisi strategisesti huono vaihtoehto ja \u00e4rsytt\u00e4isi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 tarpeettomasti.<\/span><\/p>\n
\u2013 Se n\u00e4ht\u00e4isiin siten, ett\u00e4 Suomi kaivaa tieten tahtoen verta nen\u00e4st\u00e4\u00e4n. Se olisi suoraan sanottuna keskisormen n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lle, yksi asiantuntijoista sanoo.<\/span><\/p>\n
Kilpajuoksu Ahvenanmaalle<\/span><\/h3>\n
Naton n\u00e4k\u00f6kulmasta demilitarisoitu Ahvenanmaa olisi houkuttelevaa aseistaa, sill\u00e4 se on sotilaallinen tyhji\u00f6. Sit\u00e4 Suomi ei todenn\u00e4k\u00f6isesti haluaisi, joten siihen ei ryhdytt\u00e4isi.<\/span><\/p>\n
Toki Suomi ja Nato-liittolaiset suunnittelisivat yhdess\u00e4, kuinka \u201dkilpapurjehdus\u201d Ahvenanmaalle toteutettaisiin, jos tarve vaatii, yksi asiantuntijoista mainitsee. <\/span><\/p>\n
Operaatio Kilpapurjehdus oli peitenimi Ahvenanmaan militarisoinnille 22. kes\u00e4kuuta 1941, jolla Suomi pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n Neuvostoliiton maihinnousun alueelle.<\/span><\/p>\n
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>Pit\u00e4isik\u00f6 Suomen hakea Naton j\u00e4senyytt\u00e4? Ven\u00e4j\u00e4n toimet saivat Henrikin, 27, ajattelemaan tarkemmin \u2013 Ren\u00e9n, 73, vahva mielipide ei j\u00e4rky<\/a><\/p>\n
Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>Vihre\u00e4t mepit muuttivat Nato-kantaansa \u2013 Ville Niinist\u00f6: Suomi voisi hakea j\u00e4senyytt\u00e4 jo l\u00e4hivuosina<\/a><\/p>\n
N\u00e4in se meni Baltiassa<\/span><\/h3>\n
Nato<\/span> on laajentunut perustamisensa j\u00e4lkeen kahdeksan kertaa, viimeksi maaliskuussa 2020. Tuolloin Pohjois-Makedonia liittyi sotilasliittoon. <\/span><\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 l\u00e4heisin laajentuminen tapahtui, kun Viro ja kuusi muuta It\u00e4-Euroopan ja Baltian maata p\u00e4\u00e4siv\u00e4t j\u00e4seniksi. Ilmassa oli juhlan tuntua, kun ne saivat liittymiskutsun loppuvuonna 2002. Ilta-Sanomat julkaisi kuvan, jossa Bulgariassa kadulla juhlinut nuori mies suihkuttaa kuohujuomaa pullosta niin, ett\u00e4 osansa saavat h\u00e4nen vieress\u00e4\u00e4n seisovat kaveritkin. <\/span><\/p>\n
Viron parlamentti riigikogu nousi seisomaan, keskeytti istuntonsa ja p\u00e4\u00e4tti l\u00e4hte\u00e4 oitis nostamaan maljoja. Kansanedustaja, entinen p\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Mart Laar<\/a> ajoi lupauksensa mukaisesti tavaramerkikseen muodostuneen tuuhean partansa.<\/span><\/p>\n
Juhlat jatkuivat vuoden 2004 alussa, jolloin Nato-j\u00e4senyys astui voimaan. Presidentinlinnan salkoon vedettiin Naton lippu, samoin entisen presidentin <\/span>Lennart Meren<\/a> kotitalon edustalle.<\/span><\/p>\n
P\u00e4\u00e4ministeri <\/span>Juhan Parts<\/a> piti juhlavastaanoton ja kaikissa Viron maakunnissa kansalaisille tarjottiin sotilassoppaa. Tallinnassa tarjoilupaikalla olivat Irakista palanneet sotilaat.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Ilta-Sanomat kertoi Baltian ja It\u00e4-Euroopan Nato-kutsuista marraskuussa 2002.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Suomessa j\u00e4senyytt\u00e4 tuskin juhlittaisiin kaduilla tai kabineteissa, ainakaan samassa mittakaavassa kuin entisiss\u00e4 it\u00e4blokin maissa, joille Nato-j\u00e4senyys oli pitk\u00e4\u00e4n vain intohimoinen haave. <\/span><\/p>\n
Helsingin Kauppatorilla ja Tuomiokirkon portailla ei ihasteltaisi sotilasliiton tunnusv\u00e4reiss\u00e4 leimahtelevaa ilotulitusta, eik\u00e4 valtiojohto j\u00e4rjest\u00e4isi komeita seremonioita. Ei sellaisia j\u00e4rjestet\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 muutenkaan, useat asiantuntijat toteavat.<\/span><\/p>\n
Toki, jos Suomessa Natoon olisikin menty suuren kansallisen yhteisymm\u00e4rryksen vallassa, voisi vastaanottokin olla tavallista innostuneempi. Ehk\u00e4 markkinahaukat kauppaisivat erilaista Nato-rihkamaa: lippuja, lippiksi\u00e4, pinssej\u00e4 ja jopa joulupalloja. Sellaisiakin on olemassa.<\/span><\/p>\n
Brysseliss\u00e4 tosin j\u00e4rjestett\u00e4isiin juhlallinen seremonia, jossa Suomen lippu nostettaisiin Naton p\u00e4\u00e4rakennuksen edustalle pystytettyyn uuteen salkoon muiden j\u00e4senmaiden lippujen joukkoon <\/span>Maamme<\/span>-laulun soidessa. Osallistujat seuraisivat sotilasparaatia.<\/span><\/p>\n
Allekirjoitettu sopimus l\u00e4hett\u00e4isiin Yhdysvaltain kansallisarkiston kassakaappiin alkuper\u00e4isen Nato-sopimuksen seuraksi.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Nato-aiheinen joulupallo koristamassa kuusta jouluna 2021.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Seitsem\u00e4n Baltian ja It\u00e4-Euroopan maiden sotilaat marssivat paraatissa maiden Natoon liittymisen kunniaksi j\u00e4rjestetyiss\u00e4 juhlallisuuksissa Brysseliss\u00e4 2. huhtikuuta 2004. <\/wbr>Kuva:\u00a0Reuters Photographer<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
N\u00e4kyisik\u00f6 Nato katukuvassa?<\/span><\/h3>\n
Juhlien<\/span>, isojen tai pienten, j\u00e4lkeen alkaisi arki. Nato katoaisi katukuvasta yht\u00e4 nopeasti kuin tulikin.<\/span><\/p>\n
Sotilasliitto ei perusta j\u00e4senmaihinsa l\u00e4hetyst\u00f6j\u00e4, joiden edess\u00e4 sen sinivalkoiset liput liehuisivat. On j\u00e4senmaiden p\u00e4\u00e4tett\u00e4viss\u00e4, milloin lippua k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t vaihtelevat paljon maiden ja ajankohtien v\u00e4lill\u00e4. <\/span><\/p>\n
Naton Riiassa marraskuussa j\u00e4rjestetyn ulkoministerikokouksen aikana lippuja n\u00e4kyi katukuvassakin, esimerkiksi raitiovaunujen kyljiss\u00e4. <\/span><\/p>\n
Joissain maissa Nato-lippu on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vain harvoin, vaikkapa p\u00e4\u00e4sihteerin vierailun yhteydess\u00e4. Toisissa se liehuu julkisten rakennusten edustoilla yhdess\u00e4 EU-lipun ja kansallislipun kanssa tuon tuostakin. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 jossain p\u00e4in Eurooppaa paikallinen pormestari on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pit\u00e4\u00e4 liittouman lippua kaupungintalon tangossa.<\/span><\/p>\n
Suomessa Naton lippu nostettaisiin vaikkapa p\u00e4\u00e4sihteerin vierailujen yhteydess\u00e4. Se voisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4n paikan my\u00f6s Euroopan hybridiosaamiskeskuksen toimiston ovenpielest\u00e4 Helsingin Unioninkadulta. Osaamiskeskuksen palveluita hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t jo nyt sek\u00e4 EU ett\u00e4 Nato. <\/span><\/p>\n
Hieman vastaava tapaus l\u00f6ytyy Tallinnasta, jossa sijaitsee Naton kybersuojaamisen osaamiskeskus, nimilyhennehirvi\u00f6 CCDCOE. Sen edustalla seisovat my\u00f6s j\u00e4sen- ja kumppanimaiden liput.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Kuva Naton kyberosaamiskeskuksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4st\u00e4 Locked Shields -harjoituksesta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018. My\u00f6s Suomi osallistui harjoitukseen. <\/wbr>Kuva:\u00a0NATO Cooperative Cyber Defence C<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\n
Belgian, Tanskan, Kanadan, Ranskan, Italian ja Hollannin poliitikkoja Nato-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Washingtonissa 4. huhtikuuta 1949. <\/wbr>Kuva:\u00a0Mondadori Portfolio<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
J\u00e4senyyden<\/span> my\u00f6t\u00e4 Suomen Brysseliss\u00e4 sijaitsevaa Nato-edustustoa kasvatettaisiin. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 siell\u00e4 ty\u00f6skentelee noin 20 henke\u00e4. My\u00f6s suoraan Naton p\u00e4\u00e4esikunnassa ty\u00f6skentelevien suomalaisten sotilaiden, virkamiesten ja asiantuntijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaisi noin 80 henkeen. <\/span><\/p>\n
Kokonaisuutena olisi kuitenkin l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 100\u2013200 henkil\u00f6\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia virkoja Naton rakenteissa: upseereita, aliupseereita ja siviilej\u00e4. Se olisi suuri ponnistus etenkin Suomen pieness\u00e4 upseerikunnassa. <\/span><\/p>\n
Nato-virat avautuisivat<\/span><\/h3>\n
Suomalaisille avautuisi my\u00f6s mahdollisuus hakea Nato-virkoihin aina p\u00e4\u00e4sihteerin pestist\u00e4 korkeakouluharjoitteluun. Se olisi monelle mielenkiintoinen mahdollisuus. Suomalaisilla olisi jopa oma kiinti\u00f6ns\u00e4, kuten esimerkiksi EU-viroissa on. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Naton sihteerist\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skentelee yksi suomalainen siviili.<\/span><\/p>\n
Suomi saisi j\u00e4senmaana kutsun kes\u00e4kuulle 2022 suunniteltuun Naton huippukokoukseen Espanjan Madridiin. Paikalle l\u00e4htisiv\u00e4t ainakin tasavallan presidentti, ulkoministeri, puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja. Media seuraisi kokouksen k\u00e4\u00e4nteit\u00e4.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Naton p\u00e4\u00e4rakennus sijaitsee vain kolmen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Brysselin lentoaseman kiitotiest\u00e4. Rakennus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2017. <\/wbr>Kuva:\u00a0YVES HERMAN<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Ven\u00e4j\u00e4n vastatoimet<\/span><\/h3>\n
Ik\u00e4v\u00e4ll\u00e4<\/span> tavalla Nato-j\u00e4senyys n\u00e4kyisi Ven\u00e4j\u00e4n vastatoimina, etenkin siirtym\u00e4vaiheessa kohti j\u00e4senyytt\u00e4. Tuolloin sen poliittiset ja taloudelliset reaktiot voisivat olla jopa tylyj\u00e4, vaikka se ei turvautuisikaan varsinaiseen voimank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, asiantuntijat arvioivat.<\/span><\/p>\n
Toimien tarkkaa luonnetta ja intensiteetti\u00e4 on vaikea ennustaa. Se on kuitenkin varmaa, ett\u00e4 jonkinlaisia toimia tulisi: geopoliittinen muutos olisi niin suuri, ettei Moskova voisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 huomiotta.<\/span><\/p>\n
Todenn\u00e4k\u00f6isesti Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n suhteet k\u00e4rsisiv\u00e4t huomattavasti ja poliittinen reaktio olisi ankara. Ehk\u00e4 my\u00f6s suora, kuten Turkin ilmavoimien ammuttua alas ven\u00e4l\u00e4isen h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n Syyrian konfliktin aikana. N\u00e4in asiaa on luonnehdittu paitsi ulkoministeri\u00f6n Nato-arviossa, my\u00f6s IS:n haastattelemien asiantuntijoiden tahoilta.<\/span><\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n konstit olisivat monet. Odottamaton rajaj\u00e4rjestelm\u00e4n rikkomus Pohjois-Suomessa vuonna 2015 on vain yksi esimerkki. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Suomen rajojen taakse voisi ilmesty\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Naton lippu presidentinpalatsin edustalla Liettuan Vilnassa. Kuva kes\u00e4lt\u00e4 2021. <\/wbr>Kuva:\u00a0Jakub Porzycki<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Ven\u00e4j\u00e4 saattaisi harkita Suomessa asuvan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 syntyper\u00e4\u00e4 olevan v\u00e4est\u00f6n poliittista aktivoimista. Kauppa k\u00e4rsisi ja kahdenv\u00e4liset suhteet voisivat ajautua kaaokseen. Toisaalta Norjakin kykenee yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa Ven\u00e4j\u00e4-agendaansa ja hyvi\u00e4 suhteita Nato-j\u00e4senyydest\u00e4 huolimatta.<\/span><\/p>\n
My\u00f6s verkkoh\u00e4irint\u00e4 voisi tulla kyseeseen. Se voisi kohdistua esimerkiksi pankkeihin, valtionhallintoon ja jopa hyvin arkisiin asioihin. Toimisivatko verkkokaupat? Ruokakauppojen hyllyill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n toimet sent\u00e4\u00e4n tuskin n\u00e4kyisiv\u00e4t, sill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ei tuoda Suomeen elintarvikkeita samoissa m\u00e4\u00e4rin, kuin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 sinne vied\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n
Mihin tahansa Ven\u00e4j\u00e4 ei kuitenkaan pysty. Vaikka se v\u00e4\u00e4nt\u00e4isi kaasuhanansa kiinni, suomalaisten kotitalojen talvil\u00e4mmitykseen sill\u00e4 ei olisi vaikutusta.<\/span><\/p>\n
Ei olisi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kaukaa haettua, ett\u00e4 Nato-liittolaiset ainakin yritt\u00e4isiv\u00e4t pehmitt\u00e4\u00e4 vastatoimien vaikutusta Nato-Suomessa.<\/span><\/p>\n
Haastattelujen lis\u00e4ksi jutussa on k\u00e4ytetty l\u00e4htein\u00e4 Ulkoministeri\u00f6n arviota mahdollisen Nato-j\u00e4senyyden vaikutuksista (2016), Suomen Atlantti-Seuran Nato 70 vuotta \u2013 arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta (2019) -julkaisua, Valtioneuvoston puolustusselontekoa (2021) sek\u00e4 Ilta-Sanomien ja Helsingin Sanomien arkistoa.<\/span><\/p>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ilta-Sanomien haastattelemat asiantuntijat kertovat, mik\u00e4 kaikki yhteiskunnassa muuttuisi aina asevoimista katukuvaan. Nostetaan kiehuvana kuplivan Nato-keskustelun kattilaa hetkeksi viel\u00e4 kuumemmalle liedelle. Napsautetaan sormia ja sovitaan, ett\u00e4 Suomi onkin nyt, aivan yht\u00e4kki\u00e4 Pohjois-Atlantin liiton j\u00e4senvaltio. Milt\u00e4 Nato-Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? T\u00e4t\u00e4 ajatusleikki\u00e4 varten Ilta-Sanomat haastatteli suomalaisia asiantuntijoita, virkamiehi\u00e4, ja Naton edustajia. Joukossa on sotilaita ja siviilej\u00e4. T\u00e4m\u00e4n jutun sis\u00e4lt\u00f6 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":27408,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27407"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27407"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27407\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27407"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27407"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27407"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}