\n
Espoon Otaniemess\u00e4 sijaitsevassa Aalto-yliopiston Biofilia-laboratoriossa vallitsee tihe\u00e4 ja hieman j\u00e4nnittynyt tunnelma. Taiteilija Pekko Vasantola<\/strong> suorittaa tarkkuutta vaativia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ainakaan normaalisti mahdu taiteellisen prosessin raameihin.<\/p>\n<\/div>\n\n
N\u00e4ytt\u00f6ruudussa vilkkuu mustavalkoisia l\u00e4hikuvia ihmisen soluista, joiden vointia Vasantola tutkailee tarkalla silm\u00e4ll\u00e4. Sitten h\u00e4n vaihtaa paikkaa ja upottaa soluja oranssinpunertavaan keinokudokseen.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 siis tehd\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta, vaan taideteoksia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\n <\/button><\/div>Ty\u00f6skentely\u00e4 ja solujen tutkimista Aalto-yliopiston Biofilia-laboratoriossa. Taustalla laboratoriomestari Victoria Kang. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
Solut Vasantola on saanut nelj\u00e4lt\u00e4 eri henkil\u00f6lt\u00e4. Epiteeli- eli pintasolut on otettu talteen posken sis\u00e4pinnalta \u201chammasharjalla raapien\u201d, ja nyt niit\u00e4 \u2013 yhteens\u00e4 yli kahtakymment\u00e4 miljoonaa \u2013 on viljelty ja pidetty hengiss\u00e4 Biofilia-laboratoriossa kolmen viikon ajan. Kun soluja sitten sekoitetaan soluv\u00e4liainetta j\u00e4ljittelev\u00e4\u00e4n hydrogeeliin syntyy keinokudosta, josta Vasantola on biotulostanut sarjan el\u00e4vi\u00e4 ihmisveistoksia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Kuulin kudosteknologiasta muutama vuosi sitten ja ryhdyin pohdiskelemaan, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 metodiikalla pit\u00e4isi ryhty\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n veistoksia. Tuntuu uskomattomalta, ett\u00e4 l\u00e4hivuosina ihmiselle pystyt\u00e4\u00e4n printtaamaan biotulostimilla kokonaisia elimi\u00e4. Nyth\u00e4n voidaan tulostaa jo tutkimusmalleja esimerkiksi verisuonistosta.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Kudosteknologia lanseerattiin k\u00e4sitteen\u00e4 jo 1980-luvulla, mutta viime vuosina se on ottanut aimo harppauksia eteenp\u00e4in. Teknologialla korjataan vaurioituneita kudoksia kasvattamalla uutta kudosta ihmisen omista soluista ja yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 esimerkiksi biohajoaviin materiaaleihin.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\n <\/button><\/div>Hydrogeeli\u00e4, jossa soluja s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n <\/button><\/div>Pekko Vasantolalle laboratorioty\u00f6skentely on avannut uusia maailmoja. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n <\/button><\/div>Keinokudosta ja veistos. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
Pekko Vasantolalle kudosteknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen taiteessa on avannut t\u00e4ysin uuden maailman, ja h\u00e4n on ruvennut havainnoimaan my\u00f6s omaa kehoaan eri tavalla.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Uusi n\u00e4k\u00f6kulma tai perspektiivi tulee jo ihan skaalan muutoksesta eli siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4kee itsens\u00e4 tai l\u00e4heisens\u00e4 yksitt\u00e4isen solun tarkkuudella. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 solut on pidett\u00e4v\u00e4 hengiss\u00e4, mik\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n helppo juttu.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Niinp\u00e4 esimerkiksi valmiiden soluveistosten kuljettaminen autolla Otaniemest\u00e4 Helsingin keskustassa sijaitsevaan Galleria Sculptoriin vaatii \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 varovaisuutta: matka taittuu hitaasti, koska t\u00f6yssyj\u00e4 ja vastaavia pit\u00e4\u00e4 varoa. Vasantolan soluveistoksia on esill\u00e4 galleriassa tammikuun ajan.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Galleriassa taas Vasantola on rakentanut veistosten ymp\u00e4rille suoranaisen ekosysteemin: veistokset on upotettu er\u00e4\u00e4nlaisiin lasisiin inkubaattoreihin, joissa on kuparinen l\u00e4mmityslevy, pumppuj\u00e4rjestelm\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6tilaa mittaavia antureita.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 T\u00e4ss\u00e4 on oleellista, ett\u00e4 lasin sis\u00e4puoli saadaan pysym\u00e4\u00e4n 37 asteessa eli ihmiskehon l\u00e4mp\u00f6tilassa, ja ett\u00e4 sis\u00e4lle saadaan pumpattua jatkuvasti tuoretta ruokaa, jotta solut pysyv\u00e4t tyytyv\u00e4isin\u00e4 ja elossa.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\n <\/button><\/div>Varovaistakin varovaisempaa: soluveistoskuljetus saapuu Galleria Sculptoriin, jonne ollaan parhaillaan ripustamassa uusia n\u00e4yttelyit\u00e4. Taustalla n\u00e4kyv\u00e4 teos on Arja K\u00e4rkk\u00e4isen k\u00e4sialaa. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n <\/button><\/div>Galleria Sculptorin studiotilaa ja siell\u00e4 olevan installaation inkubaattoreita, joihin soluveistokset asetellaan. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n <\/button><\/div>Nykyisin taiteilijalta voidaan vaatia my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6miehen taitoja. Pekko Vasantola asentamassa l\u00e4mmityslaitetta. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
Teko\u00e4ly muokkaa katseidemme suuntaa<\/h3>\n<\/div>\n\n
Soluveistokset ovat looginen jatkumo Pekko Vasantolan taiteellisessa tuotannossa. H\u00e4n on aiemminkin yhdistellyt teoksiinsa luovalla tavalla tiedett\u00e4 ja teknologiaa.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Teknologiset kehityssuunnat ovat osa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja sit\u00e4 paljon muokkaava asia. Haluan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 taiteeni kautta ajatuksia siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollista t\u00e4m\u00e4n hetken ja tulevaisuuden teknologioilla, miten ne vaikuttavat meid\u00e4n identiteetteihimme ja mit\u00e4 meid\u00e4n tulisi n\u00e4ill\u00e4 teknologioilla tehd\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Vasantola on luonut muun muassa dataan pohjautuvia muotokuvia ja hy\u00f6dynt\u00e4nyt teoksissaan teko\u00e4ly\u00e4, joka yhdisteli vuoden 2019 Livestream<\/em>-teoksessa valvontakameroiden reaaliaikaista kuvaa toisiinsa.<\/p>\n<\/div>\n\n
\u2013 Olen kiinnostunut teko\u00e4lyst\u00e4, koska sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 niin monessa uudessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Teko\u00e4ly kulkee puhelimiemme mukana jatkuvasti taskuissamme, ja sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n nykyisin l\u00e4hes jokaisessa aplikaatiossa.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Vasantolan mukaan esimerkiksi konen\u00e4\u00f6st\u00e4 eli automaattiseen kuvank\u00e4sittelyyn perustuvasta havainnointij\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 on tullut kommunikointiamme valtaisasti muokkaava asia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Konen\u00e4k\u00f6 on kiinnostava asia, koska teko\u00e4ly muokkaa kameroitamme ja sit\u00e4, miten kuvia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja automatisoida, ilman ett\u00e4 ihmissilm\u00e4n ei niit\u00e4 edes tarvitse n\u00e4hd\u00e4. Kuva on yleens\u00e4kin nykyisin isossa roolissa, kun ajattelee p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 viestint\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Mutta syntyyk\u00f6 t\u00e4st\u00e4 ongelmia: kone p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolestamme, mit\u00e4, miksi ja miten n\u00e4emme asioita.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Kyseiset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kuitenkin ihmisen tekemi\u00e4, eik\u00e4 toistaiseksi ole olemassa sellaista teko\u00e4ly\u00e4, joka voisi itse kovinkaan paljoa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asioista. Kyse on l\u00e4hinn\u00e4 siit\u00e4, millaisella datalla teko\u00e4ly\u00e4 on treenattu, miten j\u00e4rjestelm\u00e4 on luotu ja sis\u00e4ltyyk\u00f6 siihen mahdollisesti jonkinlaisia virheit\u00e4 tai puutteita.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Joskus Vasantola kuitenkin n\u00e4kee my\u00f6s mahdollisia ongelmia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Dataj\u00e4rjestelm\u00e4t voivat olla hyvin kapeita eik\u00e4 niiss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pystyt\u00e4 ottamaan huomioon niin paljon erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia kuin jossakin tilanteessa olisi tarpeen.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\n <\/button><\/div>Pekko vasantola tutkimassa, ett\u00e4 kaikki on kunnossa. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
\n <\/button><\/div>Soluveistos inkubaattorin huomassa. L\u00e4mp\u00f6tilan pit\u00e4\u00e4 olla jatkuvasti 37 astetta, jotta solut pysyisiv\u00e4t hengiss\u00e4. Veistoksesta voi my\u00f6s bongata yksityiskohtia, kuten ihmisen huulet. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
Geeniteknologian suuret kysymykset<\/h3>\n<\/div>\n\n
Pari vuotta sitten Pekko Vasantola teki For Sale<\/em> -teoksen, joka k\u00e4sittelee uudenlaista bisnest\u00e4. Digitalisoitumisen ohessa maailmaan on syntynyt lukuisia yrityksi\u00e4, jotka ovat erikoistuneet ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6- ja yritystietoja ja myym\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kolmansille osapuolille. Keskivertoihmisen tiedonpalasia kaupataan muutamilla senteill\u00e4, jotka kasvavat mittaviksi rahavirroiksi.<\/p>\n<\/div>\n\n
\u2013 Otin teoksella kantaa siihen, kuinka k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4mme johdettu data voi olla arvokasta ja kuinka siit\u00e4 on tullut kauppatavaraa. T\u00e4h\u00e4n luonnollisestikin liittyy my\u00f6s paljon yksityisyyden suojan kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n
\n
T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Vasantolaa kiinnostavat my\u00f6s some- ja dataj\u00e4ttien toiminta ja valta, jota ne ovat viime vuosina itselleen onnistuneet kahmimaan suunnattomia m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Onhan se pelottavaa, ett\u00e4 t\u00e4llainen valta, jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kuinka kommunikoimme tai millaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 n\u00e4emme, on niin harvojen k\u00e4siss\u00e4. Ehk\u00e4 me olemme vain tottuneet siihen, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 meill\u00e4 on n\u00e4m\u00e4 muutamat aplikaatiot ja somealustat, joiden puitteissa toimitaan. Toivoisin kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 keskusteltaisiin enemm\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Mutta mit\u00e4 mielt\u00e4 Vasantola on geeniteknologiasta, joka sivuaa my\u00f6s h\u00e4nen tuoreita el\u00e4vi\u00e4 soluveistoksiaan? Pelastaako geeniteknologia ihmiskunnan vai k\u00e4yk\u00f6 p\u00e4invastoin?<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 N\u00e4iss\u00e4 teoksissani on k\u00e4ytetty soluja, ja jokainen n\u00e4ist\u00e4 soluista sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 DNA:n, joka on mahdollisesti muutettavissa dataksi. Sit\u00e4 voidaan sitten geeniteknologian avulla muokata ja analysoida.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\n <\/button><\/div>Pekko Vasantola haluaa her\u00e4tt\u00e4\u00e4 taiteellaan ajatuksia siit\u00e4, mik\u00e4 on mahdollista t\u00e4m\u00e4n hetken ja tulevaisuuden teknologioilla ja miten ne vaikuttavat meid\u00e4n identiteetteihimme. <\/span> Kuva: Jussi Mankkinen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n
Vasantola painottaa, ett\u00e4 geeniteknologiaan liittyy suuria eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuten se, tulisiko meid\u00e4n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muokata kehoamme mihink\u00e4\u00e4n suuntaan.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 N\u00e4iss\u00e4 veistoksissani ei suoranaista geenimuuntelua ole tehty, mutta tarkastelen n\u00e4yttelyss\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, kuinka kehostamme voidaan insin\u00f6\u00f6rim\u00e4isesti muokata meille erilaisia varaosia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Vasantola ei ainakaan toistaiseksi l\u00e4htisi muuntelemaan kehoaan geeniteknologian avulla.<\/p>\n<\/div>\n
\n
ett\u00e4 vaikka voimme editoida perim\u00e4\u00e4 jopa yksitt\u00e4isen geenin tarkkuudella, sill\u00e4 saattaa olla odottamattomia seurauksia. Yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4 seurauksilla tarkoitin siis sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka haluttu geenin editointi onnistuisi ja sill\u00e4 olisi toivottu vaikutus, kehomme on niin monimutkainen j\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4 vain yhden geenin editoinnista saattaa ilmet\u00e4 muita aivan t\u00e4ysin odottamattomia seurauksia. Emme siis tunne perim\u00e4n osien vaikutusta viel\u00e4 tarpeeksi hyvin, jotta itsemme geenieditointi olisi kannattavaa. Varsinkaan, jos muutoksista tulee perinn\u00f6lliset.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Vaikka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4nkin editoimaan hyvinkin tarkasti tiettyihin asioihin vaikuttavia geenej\u00e4, emme tied\u00e4, millaisia muutoksia t\u00e4llaiset prosessit kehossamme saavat aikaan. Vaikka haluttu geenin editointi onnistuisi ja sill\u00e4 olisi toivottu vaikutus, kehomme on niin monimutkainen j\u00e4rjestelm\u00e4, ett\u00e4 pelk\u00e4n yhden geenin editoinnista saattaa ilmet\u00e4 muita aivan t\u00e4ysin odottamattomia seurauksia.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Geeniteknologia ei siis viel\u00e4 ole astunut ulos scifi-kirjallisuuden maailmoista.<\/p>\n<\/div>\n
\n
\u2013 Kloonaamisesta ja superihmisen tekemisest\u00e4 ollaan viel\u00e4 kaukana.<\/p>\n<\/div>\n
\n
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11.1. klo 23:een asti.<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n
Veistoksia l\u00e4heisteni soluista -n\u00e4yttely Helsingin Galleria Sculptorissa 30.01. asti.<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Espoon Otaniemess\u00e4 sijaitsevassa Aalto-yliopiston Biofilia-laboratoriossa vallitsee tihe\u00e4 ja hieman j\u00e4nnittynyt tunnelma. Taiteilija Pekko Vasantola suorittaa tarkkuutta vaativia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ainakaan normaalisti mahdu taiteellisen prosessin raameihin. N\u00e4ytt\u00f6ruudussa vilkkuu mustavalkoisia l\u00e4hikuvia ihmisen soluista, joiden vointia Vasantola tutkailee tarkalla silm\u00e4ll\u00e4. Sitten h\u00e4n vaihtaa paikkaa ja upottaa soluja oranssinpunertavaan keinokudokseen. Eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 siis tehd\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta, vaan taideteoksia. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":27887,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27886"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27886"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27886\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27887"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}