Keskusrikospoliisin (KRP) tuoreen raportin<\/a> mukaan nuorten ry\u00f6st\u00f6rikollisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lyhyen ajan sis\u00e4ll\u00e4. Kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ssa, joka on rikosvastuun ulottumattomissa. Vuonna 2022 alaik\u00e4isten ry\u00f6st\u00f6ep\u00e4ilyj\u00e4 kirjattiin 119 prosenttia enemm\u00e4n kuin 2021. Kasvu jatkui entisest\u00e4\u00e4n viime vuonna, eli 2023.<\/p>\n Poliisin tietojen mukaan ulkomaalaistaustaisten nuorten rikostaso on korkeampi ja lis\u00e4\u00e4ntynyt nopeammin kuin suomalaistaustaisilla. My\u00f6s ry\u00f6st\u00f6jen teonpiirteet ovat raaistuneet. Niihin liittyy entist\u00e4 enemm\u00e4n v\u00e4kivaltaista n\u00f6yryytyst\u00e4, jota tallennetaan videolle ja jaetaan sosiaalisessa mediassa. Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Markku Heinikarin<\/strong> mukaan<\/a> \u201dn\u00e4m\u00e4 n\u00f6yryytysvideot ovat niin j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4, ett\u00e4 kokeneidenkin poliisien on vaikea katsoa niit\u00e4\u201d.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on huolestuttava sin\u00e4ns\u00e4, mutta erityisesti koska se tukee uhkakuvaa, jonka mukaan Suomi on ajautumassa niin sanotulle Ruotsin tielle. Tasa-arvoisessa ja vauraassa naapurimaamme vallitsee Euroopan pahin v\u00e4kivaltatilanne<\/a>. Asuintalojen pommitukset ja viattomien kansalaisten lynkkaukset ovat ruotsalaista arkipaiv\u00e4\u00e4. Yksi ruotsalaisen jengirikollisuuden erityispiirre on rikosvastuun ulottumattomissa olevien lasten rekrytointi<\/a> rikolliseen toimintaan.<\/p>\n Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 KRP:n tiedotustilaisuuden jalkeen Helsingin Sanomat<\/a><\/em> julkaisi haastattelun, jossa kriminologi Matti N\u00e4si<\/strong> antoi toisenlaisen kuvan nuorten rikosk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksista. Kansallisen Nuorisorikoskyselyn (NRK) tuloksiin viitaten lehtori N\u00e4si totesi, ett\u00e4 tilastoista ei voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 nuorisorikollisuuden kasvua: \u201dP\u00e4invastoin nuoriso on kunnollisempaan koskaan\u201d. T\u00e4m\u00e4n asiantuntijan mukaan kansalaisten huoli nuorten ry\u00f6storikollisuuden kasvusta on siis illuusio: \u201dIhmiset tuntuvat haluavan kuulla, ett\u00e4 asiat olisivat huonommin kuin ennen\u201d.<\/p>\n Kumpi on oikeassa: poliisi vai tutkija? Mik\u00e4 on totuus: onko nuorisorikollisuuden kasvu vakava ongelma vai pelkk\u00e4 tilastoharha, kuten Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin<\/a> johtaja, professori Kimmo Nuotio<\/strong> antoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/a>.<\/p>\n Kyselytutkimusten idea on mitata rikollisuutta, joka ei tule poliisin tietoon. Kansalaisten uhrikokemuksia koskevien tutkimusten mukaan vain noin 15 prosenttia fyysisen v\u00e4kivallan uhreista ilmoittaa<\/a> tapauksesta poliisille. Poliisin tietoon tuleva rikollisuus ei kuitenkaan ole \u201dj\u00e4\u00e4vuoren huippu\u201d, koska \u2013 toisin kuin j\u00e4\u00e4vuori \u2013 rikollisuus ei ole monoliitti vaan laaja kattok\u00e4site, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kirjavan joukon enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vakavia rikkomuksia. Mit\u00e4 vakavampi rikos ja mit\u00e4 aktiivisempi rikollinen, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin h\u00e4n j\u00e4\u00e4 kiinni.<\/p>\n Vaikka poliisin tilastot tavoittavat vain murto-osan kaikista teoista, jotka t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rikollisuuden tunnusmerkit, kyseess\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen l\u00e4hde todella vakavan rikollisuuden mittaamiseksi.<\/p>\n Vai onko? Erityisesti ajallisten muutosten suhteen on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota mekanismeihin, jotka saattavat joko lis\u00e4t\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kansalaisten tai viranomaisten ilmoitusalttiutta. Kriminologi Matti N\u00e4sin<\/strong> mukaan vuoden 2015 lastensuojelulain muutos on johtanut poliisin tietoon tulleen nuorisorikollisuuden kasvuun, koska siit\u00e4 l\u00e4htien laki on velvoittanut kouluja ilmoittamaan poliisille vakavaksi rikokseksi luokiteltavat teot.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on varteenotettava n\u00e4k\u00f6kohta, joka ei kuitenkaan kykene selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi poliisin tilastoissa alaik\u00e4isten ry\u00f6st\u00f6rikollisuuden kasvu alkoi vasta viisi vuotta my\u00f6hemmin. Sit\u00e4 paitsi 90 prosenttia nuorten ry\u00f6st\u00f6rikollisuudesta<\/a> tapahtuu kouluajan ulkopuolella. On harhaanjohtavaa kyseenalaistaa poliisin tiedot n\u00e4in ep\u00e4uskottavan hypoteesin avulla.<\/p>\n On siis hyv\u00e4 syy olettaa, ett\u00e4 poliisin tilastot heijastavat todellista ongelmaa. Koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 edustavat kyselytutkimukset soveltuvat kuvaamaan muutoksia tavallisten nuorten k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4, mutta niiden kyky tavoittaa todella vakavat rikosentekij\u00e4t on vajavainen. Ruotsin l\u00e4hihistoria tarjoaa t\u00e4st\u00e4 opettavan esimerkin.<\/p>\n Nuorten ampuma-aserikollisuus k\u00e4\u00e4ntyi Ruotsissa huimaan kasvuun<\/a> 1996-2015 v\u00e4lisen\u00e4 aikana, mutta jos ruotsalaisten nuorten rikollisuutta tarkastellaan kyselytutkimusten valossa, niin vakava v\u00e4kivaltarikollisuus<\/a> v\u00e4heni tuolloin. Tuskin lienee ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 kumpi signaali oli oikea, mik\u00e4li tarkoituksena on ehkaist\u00e4 vakavaa katurikollisuutta.<\/p>\n Ruotsalaiset kriminologit v\u00e4h\u00e4tteliv\u00e4t virallisia tilastoja samanlaisin perustein kuin lehtori N\u00e4si HS:n haastattelussa. Vuonna 2001 Tukholman yliopiston professori Felipe Estrada<\/a><\/strong> katsoi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli median luoma harha, johon my\u00f6t\u00e4vaikutti muutos koulujen alttiudessa ilmoittaa nuorten v\u00e4kivaltaisista teoista poliisille. Totuus osoittautui toisenlaiseksi.<\/p>\n En osaa sanoa, onko Suomi jo ajautunut Ruotsin tielle rikosongelmien osalta, mutta ainakin meid\u00e4n kriminaalipoliittinen<\/a> eliittimme<\/a> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan halukas toistamaan kaikki Ruotsin virheet. Onneksi meill\u00e4 on hallitus, joka suhtautuu vakavasti n\u00e4ihin uhkakuviin. Sis\u00e4ministeri Mari Rantasen<\/strong> mukaan<\/a> hyssyttelyn aika on ohi. Oikeusministeri Leena Meri on ehdottanut<\/a> rikosvastuullisuuden ik\u00e4rajan alentamista 14-vuoteen.<\/p>\n Hallituksen oli m\u00e4\u00e4ra laatia vuoden 2023 loppuun menness\u00e4 toimenpideohjelma<\/a> lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n nuoriso- ja jengirikollisuuden katkaisemiseksi. T\u00e4t\u00e4 koskevan periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksen pit\u00e4isi valmistua l\u00e4hiviikkoina. Toivon hartaasti, ett\u00e4 ohjelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 \u2013 hyssyttelyn asemesta \u2013 pragmaattisia ja tehokkaita keinoja vakavan ongelman kitkemiseksi.<\/p>\n Ruotsalaisen kriminologian\u00a0grand old man<\/em> Jerzy Sarnecki<\/a><\/strong> k\u00e4\u00e4nsi kelkkansa viimeist\u00e4\u00e4n pari vuotta sitten, jolloin h\u00e4n esitti 10-vuoden mittaisia ehdottomia vankeusrangaituksia nuorille rikoksentekijoille. Naapurimaassa ollaan vihdoin tajuttu, ett\u00e4 sosiaalipolitiikka ei aina ole parasta kriminaalipolitiikkaa<\/a>.<\/p>\n<\/p><\/div>\nVoiko poliisin tilastoihin luottaa?<\/strong><\/h5>\n
Asiantuntijat ovat jo Ruotsin tiell\u00e4<\/strong><\/h5>\n