\n
Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n sankari Elias L\u00f6nnrot<\/strong> oli aikansa sanaseppo vailla vertaa.<\/p>\n\u2013 H\u00e4n oli ylivoimainen nero suomen kielen alalla, sen paras asiantuntija, luonnehtii suomen kielen emeritaprofessori ja tieteen akateemikko Kaisa H\u00e4kkinen<\/strong>.<\/p>\nL\u00f6nnrotin kyn\u00e4st\u00e4 syntyi satam\u00e4\u00e4rin uusia sanoja kuten kirjallisuus<\/em>, kuume<\/em>, laskimo, muste, monikko, yksikk\u00f6<\/em> ja tasavalta.<\/em> Erityisen paljon L\u00f6nnrot kehitti l\u00e4\u00e4ketieteen, oikeustieteen ja kasvitieteen sanastoa. Kalevalasta itsest\u00e4\u00e4n kieleen j\u00e4iv\u00e4t muiden muassa nuoriso<\/em> ja ongelma<\/em>.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Elias L\u00f6nnrot oli suomen kielen kehitt\u00e4jist\u00e4 t\u00e4rkein.<\/span> Kuva: Suomalaisen kirjallisuuden seura \/Creative commons \/Public domain<\/span><\/figcaption><\/figure>\nRuotsin vallan aikana ruotsi oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 sivistyskieli, joten Ven\u00e4j\u00e4n alaiseen autonomiaan siirrytt\u00e4ess\u00e4 1809 suomi ei ollut h\u00e4\u00e4viss\u00e4 kunnossa. Uskonnollisena kirjakielen\u00e4 suomi oli ollut olemassa pitk\u00e4\u00e4n, mutta monilta el\u00e4m\u00e4naloilta sanasto oli niukkaa tai puuttui tyystin.<\/p>\n
Syntyi ajatus, ett\u00e4 suomeksi pit\u00e4\u00e4 voida ilmaista asioita, jotka kuuluvat nykyaikaiseen yhteiskuntaan. Kielen kehitt\u00e4miselle oli toinenkin merkitt\u00e4v\u00e4 motiivi: tiede otti 1800-luvulla valtavia harppauksia, ja sille tarvittiin sanoja omalla kielell\u00e4.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n tsaarit Aleksanteri I<\/strong> ja Nikolai I<\/strong> suhtautuivat suopeasti suomalaisten kielipyrkimyksiin, tulihan samalla pes\u00e4eroa Ruotsiin ja ruotsiin.<\/p>\n\u2013 Suomalaista kulttuuria suomen kielell\u00e4, vaan kunhan ei politiikkaa ja muita vaarallisia asioita liikaa k\u00e4sitell\u00e4, niin se sopi oikein hyvin, H\u00e4kkinen kertoo.<\/p>\n
Lehdiss\u00e4 keksittiin paljon uusia sanoja<\/h2>\n Suomen onneksi 1800-luvun alkupuolella maassa oli joukko miehi\u00e4 \u2013 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa todellakin vain miehi\u00e4 \u2013 jotka ottivat kielen kehitt\u00e4misen syd\u00e4menasiakseen. He perustivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) vuonna 1831. SKS julkaisi suomenkielist\u00e4 kirjallisuutta ja sanakirjoja sek\u00e4 toimi jonkinlaisena kielilautakuntana.<\/p>\n
Uusia sanoja kehitettiin runsaasti my\u00f6s lehdiss\u00e4. Maailman tapahtumista kertoessaan kirjoittajat joutuivat keksim\u00e4\u00e4n uusia termej\u00e4 ja laittoivat joskus per\u00e4\u00e4n sulkeisiin ruotsinkielisen sanan, josta se oli k\u00e4\u00e4nnetty.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Suometar-lehden etusivulla 19.1.1847 oli useita sanoja, joiden per\u00e4ss\u00e4 oli suluissa ruotsin vastaava sana.<\/span> Kuva: Kansalliskirjasto<\/span><\/figcaption><\/figure>\nP\u00e4\u00e4navaaja oli Reinhold von Beckerin<\/strong> vuonna 1820 perustama Turun Wiikko-Sanomat, joskin suomen asiaa oli ajettu jo aiemmin ruotsinkielisess\u00e4 Mnemosyne-lehdess\u00e4. My\u00f6hemmin ilmestyneit\u00e4 lehti\u00e4 olivat Oulun Wiikko-Sanomia ja Sanan Saattaja Wiipurista.<\/p>\nMerkitt\u00e4vimp\u00e4\u00e4n rooliin nousi kuitenkin Suometar-lehti. Se alkoi ilmesty\u00e4 vuonna 1847 umpiruotsinkielisess\u00e4 Helsingiss\u00e4. Tuohon aikaan suomi oli p\u00e4\u00e4kaupungissa palvelusv\u00e4en ja ty\u00f6l\u00e4isten kieli.<\/p>\n
Murteiden taistelu p\u00e4\u00e4ttyi kompromissiin<\/h2>\n 1800-luvun alkupuolella Suomessa k\u00e4ytiin murteiden taistelua. Kielt\u00e4 oli kehitetty lounais- ja h\u00e4m\u00e4l\u00e4ismurteiden pohjalta, mutta moni ei tyytynyt siihen.<\/p>\n
\u2013 Ajateltiin, ett\u00e4 It\u00e4-Suomesta l\u00f6ytyy puhtaampi kieli, koska L\u00e4nsi-Suomi on ihan ruotsin turmelemaa, H\u00e4kkinen kertoo.<\/p>\n
Kirjasuomen yhten\u00e4 kiistakapulana oli it\u00e4murteille vieras D-kirjain. Von Becker taisteli lehdess\u00e4\u00e4n aikansa D:t\u00e4 vastaan, mutta j\u00e4i tappiolle. Murretaistelu p\u00e4\u00e4ttyi kompromissiin, eli mik\u00e4\u00e4n murre ei p\u00e4\u00e4ssyt valta-asemaan ja eri murteiden pohjalta alkoi synty\u00e4 uusia sanoja.<\/p>\n
Etel\u00e4-Savon Kangasniemelt\u00e4 kotoisin ollut von Becker keksi muiden muassa sanat sivist\u00e4\u00e4<\/em> ja sivistys<\/em>. Se liittyi alun perin pellavan puhdistamiseen, mutta sai von Beckerin kyn\u00e4st\u00e4 nykyisen merkityksens\u00e4.<\/p>\n\u2013 Usein pyrittiin siihen, ett\u00e4 runko tai idea l\u00f6ytyy kansankielest\u00e4. Periaatteessa haluttiin vastustaa kaikkia lainattua, H\u00e4kkinen kertoo.<\/p>\n
L\u00f6nnrot muotoili sen n\u00e4in: omallansa mies el\u00e4\u00e4pi, konna toisen kohtalolla.<\/p>\n
1840-luku oli suomen kehitt\u00e4misen eli kulta-aikaa. Sanatalkoissa mukana olleista H\u00e4kkisen mukaan L\u00f6nnrotin lis\u00e4ksi k\u00e4rkiviisikkoon kuuluvat Wolmari Kilpinen<\/strong> (oik. Wolmar Schildt), D. E. D. Europaeus<\/strong>, Paavo Tikkanen<\/strong> ja Antero Warelius<\/strong>. Heist\u00e4 kolme viimeksi mainittua ty\u00f6skenteli Suomettaressa.<\/p>\n\u2013 Oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 oli t\u00e4llainen toisistaan tietoinen ja yhteisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 porukka, joka yhdess\u00e4 kehitti kielt\u00e4. Kun yksi keksi jotakin, toiset ottivat sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja siten syntyi nykyaikaisen yleiskielen ydin, H\u00e4kkinen sanoo.<\/p>\n
Kilpisen venykekirjoitus ei j\u00e4\u00e4nyt eloon<\/h2>\n Laukaassa syntynyt Wolmari Kilpinen oli l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja fennomaani. Pitk\u00e4lti h\u00e4nen ansiostaan Jyv\u00e4skyl\u00e4\u00e4n perustettiin vuonna 1858 ensimm\u00e4inen suomenkielinen oppikoulu.<\/p>\n
Kilpinen keksi satoja sanoja, jotka h\u00e4n muista poiketen julkaisi listoina ja l\u00e4hetti niit\u00e4 L\u00f6nnrotille. Monet Kilpisen sanoista olivat E-p\u00e4\u00e4tteisi\u00e4, kuten tiede<\/em>, taide<\/em>, jauhe<\/em> ja kirje.<\/em><\/p>\nKilpisen p\u00e4\u00e4h\u00e4npinttym\u00e4n\u00e4 oli h\u00e4nen kehittelem\u00e4ns\u00e4 venykekirjoitus. Siin\u00e4 pitk\u00e4t vokaalit kirjoitettiin yhdess\u00e4 kirjaimella, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli niin kutsuttu venyke. Samoin diftongit eli kahden eri vokaalin yhdistelm\u00e4t korvattiin yhdell\u00e4 kirjaimella. Suomen onneksi venykekirjoitus ei ly\u00f6nyt l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Wolmari Kilpisen keksimi\u00e4 sanoja ovat mm. ep\u00e4suora, kokelas, myym\u00e4l\u00e4, selvi\u00f6, toteuttaa ja uudissana.<\/span> Kuva: Daniel Nyblin \/ Museovirasto<\/span><\/figcaption><\/figure>\nEuropaeus kehitti geometrian sanoja<\/h2>\n David Emanuel Daniel Europaeus oli sanaseppojen outolintu. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli Savitaipaleen kirkkoherra mutta \u00e4iti karjapiika, mik\u00e4 osittain sulki h\u00e4net sivistyneist\u00f6st\u00e4. Europaeuksen luonteenkin sanotaan olleen hankala.<\/p>\n
Suomen kieleen h\u00e4n suhtautui intohimoisesti ja loi useita sanoja esimerkiksi geometrian alalla. Monet termit kuten suunnikas<\/em> ja tilavuus<\/em> ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edelleen, sen sijaan p\u00f6lk\u00e4re<\/em> on nykyisin kuutio<\/em>.<\/p>\nEuropaeus teki my\u00f6s suomenkielisen \u00e4\u00e4nnekuvaston kuuroja varten. Siin\u00e4 kuvatiin \u00e4\u00e4nteiden tuottamista anatomisten piirrosten avulla.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>D. E. D. Europaeuksen keksimi\u00e4 sanoja ovat mm. eduskunta, enemmist\u00f6, huvila, toimeentulo ja vety.<\/span> Kuva: Museovirasto<\/span><\/figcaption><\/figure>\nTikkanen teki suomenkielisen kartan<\/h2>\n Paavo Tikkanen oli ensimm\u00e4isi\u00e4 Helsingin yliopiston nimelt\u00e4\u00e4n suomenkielisi\u00e4 opiskelijoita. H\u00e4n v\u00e4itteli tohtoriksi 1859.<\/p>\n
Tikkanen oli Suomettaren p\u00e4\u00e4toimittaja ja kehitti nimenomaan yhteiskuntaan liittyvi\u00e4 sanoja kuten sanomalehdist\u00f6<\/em>, teollisuus<\/em> ja valtio.<\/em><\/p>\nTikkasen kirjoittamassa maantieteen oppikirjassa Johdatus Yleiseen Maa-tietoon<\/em> oli ensimm\u00e4inen suomenkielisill\u00e4 nimill\u00e4 ja selityksill\u00e4 varustettu Suomen kartta.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Paavo Tikkasen keksimi\u00e4 sanoja ovat mm. asiantuntija, edustaa, mielipide, uskonto ja valtiop\u00e4iv\u00e4t.<\/span> Kuva: Museovirasto<\/span><\/figcaption><\/figure>\nWarelius avusti L\u00f6nnrotia<\/h2>\n Tyrv\u00e4\u00e4ll\u00e4 syntynyt pappismies Antero (Anders) Warelius muistetaan erityisesti suomenkielisen tietokirjallisuuden uranuurtajana. H\u00e4n avusti L\u00f6nnrotia sanakirjan laatimisessa ja keksi itsekin lukuisia k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4neit\u00e4 sanoja.<\/p>\n
Warelius kirjoitti kaksiosaisen kirjan Enon opetuksia. Siin\u00e4 eno kertoo Jusu-pojalle asioita luonnontieteist\u00e4 suomenkielell\u00e4. Wareliusta saammekin kiitt\u00e4\u00e4 muiden muassa sanoista t\u00e4hdist\u00f6<\/em> ja ilmakeh\u00e4<\/em>.<\/p>\nKirjoista tuli hyvin suosittuja nimenomaan itseopiskelijoiden parissa.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Antero Wareliuksen keksimi\u00e4 sanoja ovat mm. hajamielinen, kokoelma, ravintola, taistelu ja yl\u00e4nk\u00f6.<\/span> Kuva: Daniel Nyblin \/ Museovirasto<\/span><\/figcaption><\/figure>\nEnemmist\u00f6 keksityist\u00e4 sanoista katosi<\/h2>\n Sanantekij\u00f6iden tuotokset eiv\u00e4t suinkaan kaikki j\u00e4\u00e4neet eloon. H\u00e4kkinen arvelee, ett\u00e4 itse asiassa enemmist\u00f6 keksityist\u00e4 sanoista h\u00e4ipyi historiaan.<\/p>\n
Monille sanoille tarjottiin vaihtoehtoja. Esimerkiksi fantasia<\/em>-sanalle tarjolla olivat suomalaisemmat vastineet mielijuohto<\/em>, mielen-kuvittelus<\/em>, mielen-kuvittelema<\/em>, mielitys<\/em> ja mielijuoksu<\/em>.<\/p>\nWolmari Kilpinen kehitti sanan henkil\u00f6<\/em>, mutta tuli my\u00f6hemmin katumap\u00e4\u00e4lle, koska sanan loppu \u201dpudota l\u00f6ps\u00e4hti \u00f6:ksi\u201d. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hissin kyltiss\u00e4 ei kuitenkaan lue, ett\u00e4 hissiin saa ottaa kerralla enint\u00e4\u00e4n 4 henkilett\u00e4<\/em>.<\/p>\nK\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4kin oli. L\u00f6nnrot ja Europaeus keksiv\u00e4t uudelle, maailmaa muuttaneelle keksinn\u00f6lle sanan lieke<\/em>. Sen l\u00f6i kuitenkin Samuel Roosin<\/strong> kehitt\u00e4m\u00e4 omaper\u00e4inen ja onomatopoeettinen s\u00e4hk\u00f6<\/em>.<\/p>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kalevalan p\u00e4iv\u00e4n sankari Elias L\u00f6nnrot oli aikansa sanaseppo vailla vertaa. \u2013 H\u00e4n oli ylivoimainen nero suomen kielen alalla, sen paras asiantuntija, luonnehtii suomen kielen emeritaprofessori ja tieteen akateemikko Kaisa H\u00e4kkinen. L\u00f6nnrotin kyn\u00e4st\u00e4 syntyi satam\u00e4\u00e4rin uusia sanoja kuten kirjallisuus, kuume, laskimo, muste, monikko, yksikk\u00f6 ja tasavalta. Erityisen paljon L\u00f6nnrot kehitti l\u00e4\u00e4ketieteen, oikeustieteen ja kasvitieteen sanastoa. Kalevalasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":281255,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/281254"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=281254"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/281254\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/281255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=281254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=281254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=281254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}