Gregoriaaninen kalenteri heitt\u00e4\u00e4 vain p\u00e4iv\u00e4n runsaassa 3 000 vuodessa. Nykyiseen kalenteriin siirryttiin laajasti 1500-luvulla, mutta Ruotsi-Suomessa vasta 1753.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4\u00e4n on karkausp\u00e4iv\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 vuosi on karkausvuosi. Mutta mist\u00e4 onkaan kyse?<\/p>\n Karkausvuoden peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6 on helppo muistaa eli joka nelj\u00e4s vuosi p\u00e4ivi\u00e4 on vuodessa yksi enemm\u00e4n, 366. T\u00e4m\u00e4n vuoden j\u00e4lkeen seuraava karkausvuosi on 2028.<\/p>\n Toinen s\u00e4\u00e4nt\u00f6 onkin vaikeampi. Tasavuosisatoina karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei ole paitsi jos vuosisata on 400:lla jaollinen. Vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1900 ei ollut, eiv\u00e4tk\u00e4 vuodet 2100, 2200 ja 2300 ole.<\/p>\n Karkausvuoden muistaa siit\u00e4kin, ett\u00e4 siihen osuu kaksi merkkitapahtumaa, Yhdysvaltain presidentinvaalit ja kes\u00e4olympialaiset. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 on historiassa kaksi poikkeusta eli Pariisin ensimm\u00e4isten olympialaisten pitovuosi 1900 ei ollut karkausvuosi ja Tokion kes\u00e4kisat 2020 siirrettiin koronapandemian vuoksi vuodella eteenp\u00e4in.<\/p>\n Liki koko maailma noudattaa gregoriaanista kalenteria, mutta poikkeuksiakin on: islamilaisessa kuukalenterissa on kuukaudessa 29\u201330 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja vuodessa 354\u2013355. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 uskonnollisissa yhteyksiss\u00e4. Saudi-Arabiassa gregoriaaniseen ajanlaskuun siirryttiin vasta vuonna 2016.<\/p>\n Juliaaninen kalenteri on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sellaisenaan tai sekamuotoisena useimmissa ortodoksisissa kirkoissa \u2013 ei kuitenkaan Suomen ortodoksisessa kirkossa. Juliaaninen kalenteri on nykyisin 13 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 j\u00e4ljess\u00e4 verrattuna gregoriaaniseen kalenteriin.<\/p>\n Maan kierron keston mittaamiseksi Auringon ymp\u00e4ri on kolme tapaa: anomalistinen, trooppinen ja sideerinen. N\u00e4ist\u00e4 viimeksi mainittu on se, joka Maalta kuluu yhteen t\u00e4yteen kierrokseen Auringon ymp\u00e4ri ja jolloin Maasta katsottuna Aurinko n\u00e4kyy j\u00e4lleen t\u00e4sm\u00e4lleen samassa kohtaa t\u00e4htitaivasta.<\/p>\n Trooppinen vuosi on ihmisille kuitenkin t\u00e4rkein, sill\u00e4 sen mukaan m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t vuodenajat. Trooppisessa vuodessa Maan asennon hidas muuttuminen otetaan huomioon, jolloin vuosi kest\u00e4\u00e4 365,2422 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli 365 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, 5 tuntia, 48 minuuttia ja 46 sekuntia. Ero sideeriseen vuoteen on reilut 20 minuuttia.<\/p>\n Nykyinen karkausvuosien rytmi pit\u00e4\u00e4 kalenterivuoden kierron paikallaan \u2013 l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti. Geodeetti ja emeritusprofessori Markku Poutanen<\/strong> kertoo, ett\u00e4 runsaan 3\u00a0000 vuoden aikana heittoa tulee vuorokausi.<\/p>\n \u2013 Kun gregoriaaninen kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1500-luvulla, olemme nyt noin kolme tuntia v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n hyvin, Poutanen sanoo.<\/p>\n Ongelma menee pitk\u00e4lle tulevaisuuteen. Noin vuonna 4500 yksi vuorokausi on tullut t\u00e4yteen, jolloin yksi karkausp\u00e4iv\u00e4 pit\u00e4isi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 v\u00e4liin.<\/p>\n Karkausp\u00e4iv\u00e4 ja -vuosi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n juliaanisessa kalenterissa 46 vuotta ennen ajanlaskun alkua.<\/p>\n Gaius Julius Caesarin<\/strong> kutsusta t\u00e4htitieteilij\u00e4 Sosiogenes<\/strong> tutki asiaa ja vuoden keskipituudeksi tuli 365,25 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kalenterin sekavuuden vuoksi vuoden 46 eaa pituudeksi tuli per\u00e4ti 455 p\u00e4iv\u00e4\u00e4, jotta vuoden kierto saatiin kohdalleen.<\/p>\n Hiljalleen juliaaninen kalenteri j\u00e4i kuitenkin j\u00e4lkeen, koska karkausp\u00e4ivi\u00e4 oli liikaa. Tuhannessa vuodessa virhett\u00e4 tuli noin viikko.<\/p>\n \u2013 Kirkollisten juhlien, erityisesti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen, m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen alkoi menn\u00e4 ongelmalliseksi, Poutanen sanoo.<\/p>\n 1500-luvulla eroa todelliseen vuoden kiertoon oli jo kymmenen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Paavi Gregorius XIII<\/strong> pestasi t\u00e4htitieteilij\u00e4 Christopher Claviuksen<\/strong> t\u00f6ihin, ja vuoden keskipituudeksi tuli 365,2425 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. 400 vuoden aikana t\u00e4ytyi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kolme karkausp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Suomessa ja Ruotsissa noudatettiin pitk\u00e4\u00e4n Caesarin k\u00e4sky\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n sijoittamisesta helmikuun 24:nneksi, mik\u00e4 merkitsi loppukuusta nimip\u00e4ivien siirtymist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4. Suomessa vasta vuonna 2000 karkausp\u00e4iv\u00e4 oli nykyisell\u00e4 paikallaan helmikuun 29:nten\u00e4, joten Matit saavat vastedes juhlia nimip\u00e4iv\u00e4\u00e4 aina samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Kuuntele Yle Areenasta: Kymmenen tunnettua henkil\u00f6\u00e4 kertoo karkausp\u00e4iv\u00e4n suunnitelmistaan. Mukana mm. Olavi Virta, Spede Pasanen ja Ilmari Kianto. (Ohjelmasta: Iltapala saunan j\u00e4lkeen. 22.2.1964)<\/strong><\/em><\/p>\nL\u00e4hes t\u00e4ydellinen kalenteri<\/h2>\n
Caesar aloitti, Gregorius korjasi<\/h2>\n
Gregoriaaninen kalenteri otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 1582. Ruotsi-Suomessa sama tehtiin vasta vuonna 1753, jolloin kalenteria piti korjata ja muutama p\u00e4iv\u00e4 j\u00e4tettiin v\u00e4liin. Helmikuun 17. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 hyp\u00e4ttiin suoraan maaliskuun ensimm\u00e4iseen.<\/p>\n