Virallisten lukujen valossa Kiinan koronavirustilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hyvin hallinnassa. Maailman v\u00e4kirikkaimmassa maassa on viime p\u00e4ivin\u00e4 raportoitu vain parisen sataa uutta tartuntaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n
Alhaisten tartuntalukujen taustalla on Kiinan tiukka koronapolitiikka. Maa on pandemian alusta alkaen pyrkinyt tukahduttamaan kaikki tartuntarypp\u00e4\u00e4t. Tartuntaluvut ovat pysyneet alhaisina, mutta ”nollatoleranssin” vaikutukset ovat valtavia. Kokonaisia miljoonakaupunkeja on eristetty yksitt\u00e4isten koronavirustartuntojen takia.<\/p>\n<\/div>\n
Millaisia talousvaikutuksia Kiinan tiukalla koronapolitiikalla on? Miten kiinalaiskaupunkien koronasulut heijastuvat maailmantalouteen ja suomalaisyritysten toimintaan?<\/p>\n<\/div>\n
Yle kysyi t\u00e4t\u00e4 Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhemmalta ekonomistilta Juuso Kaaresvirralta<\/strong> ja pankkikonserni Nordean p\u00e4\u00e4ekonomisti Tuuli Koivulta<\/strong>.<\/p>\n<\/div>\n Xi’anin kaupungin koronasulku alkoi joulukuussa eik\u00e4 13 miljoonan asukkaan kaupungin<\/a> pahimmilla tautialueilla saa paikoin poistua edes ruokakauppaan. Reilun miljoonan asukkaan Yuzhoun kaupunkiin tuli samanlainen sulkutila viime viikolla sen j\u00e4lkeen, kun siell\u00e4 paljastui kolme oireetonta koronatartuntaa. Tiistaina koronasulkuun laitettiin viiden miljoonan asukkaan Anyang.<\/p>\n<\/div>\nGlobaaleihin toimitusketjuihin tulee lis\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4<\/h3>\n<\/div>\n