<\/div>\n

Sammutinkohan varmasti kahvinkeittimen? Saankohan kohta potkut? Miksi olen koko ajan v\u00e4synyt?<\/span><\/p>\n

Kaikkien ihmisten mieless\u00e4 py\u00f6rii v\u00e4lill\u00e4 synkki\u00e4 ja kielteisi\u00e4 ajatuksia. Se on luonnollista. Asioita on ajateltava ja ratkottava. Itsereflektointiakin tarvitaan.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Jos kuitenkin vatvoo ja ajattelee joka p\u00e4iv\u00e4 tuntikausia kielteisi\u00e4 asioita, vaarana voi olla alakuloon vajoaminen ja masennuksen kehittyminen, kirjoittaa tanskalainen psykologi <\/span>Pia Callesen <\/a>kirjassaan <\/span>El\u00e4 enemm\u00e4n, mieti v\u00e4hemm\u00e4n \u2013 Irti masennuksesta ja surusta<\/span> (Tammi). <\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 Ajattelemiseen k\u00e4ytetty aikam\u00e4\u00e4r\u00e4 ratkaisee, pysyyk\u00f6 ajattelu tarkoituksenmukaisena itseanalyysin\u00e4 vai johtaako se kohtuuttomaan ajatusten vatvomiseen ja mahdollisesti masennukseen. Omien ajatusten ja tunteiden analysoinnista ehk\u00e4 tunnin verran p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n pitk\u00e4 matka tilanteeseen, jossa pohdiskeluun ja erilaisten olettamusten k\u00e4sittelyyn kuluu 10\u201312 tuntia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, Callesen kirjoittaa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Mik\u00e4li esimerkiksi joutuu irtisanotuksi, omaan el\u00e4m\u00e4nkulkuun voi vaikuttaa ratkaisevasti se, jumiutuuko murehtimaan potkujen ja syit\u00e4 vai k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4k\u00f6 katseen eteenp\u00e4in. <\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 Kun alituisesti punnitsemme oman henkisen hyvinvointimme tilaa ja tarkkailemme, miten kohtaamamme tilanteet vaikuttavat meihin, joudumme noidankeh\u00e4\u00e4n. Seurauksena voi synty\u00e4 sitke\u00e4sti kest\u00e4vi\u00e4 masennusoireita, muun muassa surumielisyytt\u00e4 ja voimattomuuden tunnetta, Callesen sanoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Ja jos on jo saanut masennusoireita, on saanut viel\u00e4 enemm\u00e4n pohdittavaa. Nimitt\u00e4in masennuksen ilmi\u00f6n\u00e4 ja omat oireensa.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/div>\n
Kielteiset ajatukset eiv\u00e4t ole ongelma \u2013 ongelma on ennen muuta liiallinen ajattelu.<\/div>\n<\/blockquote>\n
Callesen listaa tyypillisi\u00e4 strategioita eli toimintatapoja, joihin ei kannata turvautua mielin m\u00e4\u00e4rin.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
\n
\n
Vatvominen ja jatkuva pohdiskelu.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Huolestuminen. Huolestumisessa ihminen juuttuu johonkin ajatukseen ja k\u00e4y niit\u00e4 l\u00e4pi yh\u00e4 uudelleen.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Itsetarkkailu. On normaalia, ett\u00e4 ihminen tutkii omaa mielentilaansa, mutta liika on liikaa. <\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Ep\u00e4tarkoituksenmukaiset pyrkimykset hallita ajatuksia ja tunteita. Kuten se, ett\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 karkottaa ik\u00e4v\u00e4t asiat kokonaan mielest\u00e4\u00e4n, yritt\u00e4\u00e4 turruttaa tunteitaan p\u00e4ihteill\u00e4 tai erist\u00e4ytyy muista ihmisist\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ul>\n
<\/div>\n
Kaikki ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 strategioita. Osa niist\u00e4 voi tyynnytt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 hetkeksi. Esimerkiksi omien huolien kertominen hyv\u00e4lle yst\u00e4v\u00e4lle voi rauhoittaa. Helpotusta voi my\u00f6s kokea, jos toteaa jonakin aamuna mielialansa muuttuneen hieman parempaan suuntaan.<\/span><\/p>\n
<\/div>\n
\u2013 Ongelma syntyy, kun alamme uskoa, ett\u00e4 juuri n\u00e4m\u00e4 strategiat ovat meille v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja ett\u00e4 emme pysty ohjailemaan niit\u00e4 tai rajoittamaan niiden vaikutuksia, Callesen sanoo kirjassaan.<\/span><\/p>\n
\n
\n