Joka nelj\u00e4nnell\u00e4 meist\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 nen\u00e4ss\u00e4 tai iholla pieni seuralainen, Staphylococcus aureus<\/em> -bakteeri, stafylokokki. Se ei ehk\u00e4 kuulosta kivalta, mutta yhteiselosta ei ole yleens\u00e4 ole haittaa. Jos jokin m\u00e4rk\u00e4n\u00e4ppyl\u00e4 p\u00e4\u00e4seekin puhkeamaan, se paranee yleens\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<\/div>\n Osa S. aureus<\/em> -kannoista kuitenkin aiheuttaa ruokamyrkytyksi\u00e4, ja pahimmillaan bakteeri on MRSA, uutisotsikoiden lihansy\u00f6j\u00e4bakteeri, sairaaloissa levi\u00e4v\u00e4 leikkaushaavojen tulehduttaja, jonka antibiootit pystyv\u00e4t nujertamaan yh\u00e4 huonommin.<\/p>\n<\/div>\n MRSA-lyhenteess\u00e4 M. tarkoittaa metisilliini\u00e4 ja R. resistenssi\u00e4 eli vastustuskyky\u00e4. Metisilliini oli aluksi varsin tepsiv\u00e4 puolisynteettinen penisilliini mutta nyky\u00e4\u00e4n se el\u00e4\u00e4 vain nimen\u00e4 sairaalabakteerin lyhenteess\u00e4. Metisilliinin j\u00e4lkeen S. aureus<\/em> on pannut kampoihin paljon tehokkaammillekin antibiooteille.<\/p>\n<\/div>\n MRSA:n ja muiden antibioottiresistenttien bakteerien synnyn syyn\u00e4 on pidetty antibioottien holtitonta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Kun liian auliisti kirjoitetut ja kesken j\u00e4tetyt l\u00e4\u00e4kekuurit ovat tappaneet heikoimmat bakteerit, vahvimmille kannoille on j\u00e4\u00e4nyt entist\u00e4 enemm\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymistilaa.<\/p>\n<\/div>\n Tuore tutkimus ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 ihmisi\u00e4 p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 \u2013 liikak\u00e4ytt\u00f6selitys p\u00e4tee antibioottiresistenssin yleistymiseen yh\u00e4 \u2013 mutta yhdelle MRSA:n linjalle tutkimus l\u00f6ysi odottamattoman alkuper\u00e4n: sienen ja bakteerin yhteenoton siilien iholla kauan ennen vuotta 1959, jolloin metisilliini tuli markkinoille.<\/p>\n<\/div>\n MRSA:n aiheuttamat ongelmat yltyiv\u00e4t vakaviksi 1990-luvulla. Suomessa MRSA on harvinaisempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Toissa vuonna THL:n tietoon tuli 1 175 tapausta.<\/p>\n<\/blockquote>\n<\/div>\n Nature (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>-lehdess\u00e4 julkaistu tutkimus sai alkunsa vanhoista papereista, 1960-luvulla Tanskassa ja Ruotsissa tehdyist\u00e4 kartoituksista.<\/p>\n<\/div>\n Ne olivat osoittaneet, ett\u00e4 siiliss\u00e4 loisii sieni, joka tuottaa penisilliinin tapaista antibioottia, hyvin metisilliinin kaltaista, kertoo tutkimusartikkelin p\u00e4\u00e4kirjoittaja, tanskalaisen SSI-terveystutkimuslaitoksen (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> mikrobiologi Jesper Larsen<\/strong>.<\/p>\n<\/div>\n Tutkimuksessa selvisi, ett\u00e4 per\u00e4ti 60 prosentissa siileist\u00e4 el\u00e4\u00e4 my\u00f6s bakteereja, jotka ovat vastustuskykyisi\u00e4 sienen antibiooteille. Yhdistelm\u00e4 oli yll\u00e4tys, sanoo SSI:n antibioottiresistenssilaboratoriota johtava Anders Rhod Larsen<\/strong>.<\/p>\n<\/div>\n \u2013 Siilith\u00e4n ovat villiel\u00e4imi\u00e4. Ei niit\u00e4 yleens\u00e4 hoideta antibiooteilla. Selityksen t\u00e4ytyi l\u00f6yty\u00e4 muualta, Rhod Larsen sanoo.<\/p>\n<\/div>\n Kansainv\u00e4linen sekvensointitutkimus paljasti syyksi sienien ja bakteerien v\u00e4lisen eloonj\u00e4\u00e4mistaistelun.<\/p>\n<\/div>\n\n