Valtamerten l\u00e4mpeneminen kiihtyi viime vuonna samalla kun ilmaston l\u00e4mpeneminenkin pomppasi uusiin lukemiin. Valtameriss\u00e4 vuosi 2021 oli kuudes per\u00e4kk\u00e4inen, kun merten keskil\u00e4mp\u00f6tila nousi uuteen enn\u00e4tykseen.<\/p>\n<\/div>\n
Ilmaston l\u00e4mpenemisess\u00e4 iso loikkaus \u2013 seitsem\u00e4n viime vuotta mittaushistorian l\u00e4mpimimm\u00e4t, ero aiempaan ”merkitt\u00e4v\u00e4”<\/a><\/p>\n<\/div>\n Asiasta kertoo kansainv\u00e4linen tutkimus, joka on julkaistu Advances in Athmosperic Sciences (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>-tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n<\/div>\n Merten l\u00e4mpeneminen johtuu ihmisen aiheuttamasta ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4. Merten vaikutuksesta ilmasto on l\u00e4mmennyt suhteellisen hitaasti, koska meret voivat ime\u00e4 itseens\u00e4 valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n l\u00e4mp\u00f6energiaa.<\/p>\n<\/div>\n Tutkijoiden mukaan valtamerten 2 000 metri\u00e4 syv\u00e4 pintakerros, jossa l\u00e4mpeneminen p\u00e4\u00e4asiallisesti tapahtuu, imi viime vuonna itseens\u00e4 uutta l\u00e4mp\u00f6energiaa 14 tsettajoulea. T\u00e4m\u00e4 energiam\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa 145-kertaisesti koko maailman s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa, kertoo tutkimuksesta uutisoiva The Guardian -lehti. (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a><\/p>\n<\/div>\n Merien l\u00e4mpeneminen voimistaa myrskyj\u00e4 ja rankkasateita. Se my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 eroosiota rantavaltioissa ja heikent\u00e4\u00e4 koralleja.<\/p>\n<\/div>\n Meret imev\u00e4t itseens\u00e4 paitsi l\u00e4mp\u00f6\u00e4, my\u00f6s ilmakeh\u00e4n hiilidioksidia. T\u00e4m\u00e4 johtaa meriveden kemialliseen muuttumiseen, vesi happamoituu.<\/p>\n<\/div>\n Happamoituminen on turmiollista meriel\u00f6ille, joilla on suojanaan kuori, kuten planktonilla. Happamoituva vesi heikent\u00e4\u00e4 kuorta. Planktonit ovat ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 osa merten ekosysteemi\u00e4 ja ravintoketjua. Niiden h\u00e4vi\u00e4minen merkitsisi loppua my\u00f6s kalakannoille.<\/p>\n<\/div>\n