Jos kaikki menee suunnitellusti, tundralla vaeltaa tulevaisuudessa erikoinen otus: paksulla karvakerroksella, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 rasvalla ja herpesimmuniteetilla varustettu aasiannorsu.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 ei olisi teknisesti mammutti, vaan samankaltainen el\u00e4in. Mammuttimaista elefanttia voisi kutsua vaikkapa emmutiksi<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4llaisen el\u00e4imen luomisty\u00f6t\u00e4 valmistelee yhdysvaltalainen biotekniikkayhti\u00f6 Colossal Biosciences. Hanke on juuri saavuttanut merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4pimurron, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 yhti\u00f6n perustajaj\u00e4sen, Harvardin ja MIT:n professori George Church<\/strong> NPR:n haastattelussa<\/a>.<\/p>\n

Churchin mukaan yhti\u00f6 onnistui luomaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa aasiannorsun soluista indusoidun pluripotentin kantasolun<\/em> (iPSC), eli laboratoriossa luodun kantasolun, jolla voidaan luoda miltei mit\u00e4 tahansa aikuisen yksil\u00f6n soluja.<\/p>\n

Ty\u00f6st\u00e4 on tekeill\u00e4 vertaisarvioimaton artikkeli bioRxiv-sivustolle<\/a>. Artikkelin vertaisarviointi on yhti\u00f6n mukaan ty\u00f6n alla.<\/p>\n

Aasiannorsun iPSC:n avulla Churchin yhti\u00f6 pyrkii antamaan lajille \u201dmammuttimaisia\u201d ominaisuuksia geenimuokkauksen ja kloonaamisen avulla.<\/p>\n

Churchin suunnitelmassa aasiannorsua muokattaisiin niin, ett\u00e4 sille kasvaisi tuuhea, l\u00e4mmin karvapeite sek\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 rasvakerroksia. Lis\u00e4ksi Church aikoo geenimuokata norsun immuuniksi herpesvirukselle, joka tappaa norsuja<\/a> eritoten el\u00e4intarhoissa ja safareilla.<\/p>\n

Eritt\u00e4in uhanalainen aasiannorsu on yksi kolmesta el\u00e4v\u00e4st\u00e4 norsulajista. Aasiannorsu on afrikannorsua pienempi ja karvaisempi. Afrikannorsut ovat samankokoisia kuin kenties tunnetuin mammuttilaji, villamammutti.<\/p>\n

Villamammuttien s\u00e4k\u00e4korkeus oli kahdesta nelj\u00e4\u00e4n metri\u00e4. Viimeisten villamammuttien arvellaan el\u00e4neen syrj\u00e4isill\u00e4 saarilla Alaskan ja Siperian suunnalla 6\u00a0000\u20134\u00a0000 vuotta sitten.<\/p>\n

Yhti\u00f6 perustelee mammutinluontia suojeluty\u00f6ll\u00e4<\/h2>\n
Church perustelee mammuttihanketta norsujen suojeluty\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 yleishy\u00f6dyllisen\u00e4 tutkimuksena siit\u00e4, voiko lajien selviytymist\u00e4 edesauttaa geenimuokkauksella.<\/p>\n
Tutkijakollegat eiv\u00e4t innostu hankkeesta.<\/p>\n
NPR:n haastattelema Arizonan yliopiston geotieteiden professori Karl Flessa<\/strong> arvelee hankkeen pyrkiv\u00e4n \u201dluomaan friikkisirkuksen el\u00e4intarhoihin\u201d. Flessa ihmettelee my\u00f6s, kannattaako karvanorsuja luoda juuri nyt, kun ilmaston l\u00e4mpeneminen ajaa ne saman tien uuteen sukupuuttoon.<\/p>\n
Toinen tutkija ihmettelee, eik\u00f6 uusien lajien luomisen sijasta kannattaisi suojella nykyisi\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevalta joukkosukupuutolta<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Yhdysvaltalainen biotekniikkayhti\u00f6 ilmoitti saavuttaneensa edistysaskeleen erikoisessa hankkeessa: yhti\u00f6 aikoo muokata aasiannorsusta \u201dtalvimallin\u201d. Avaa kuvien katselu Vasemmalla Kuopion museon rekonstruktio mammutista, oikealla aasiannorsu. Biotekniikkayhti\u00f6 aikoo geenieditoida aasiannorsusta \u201dmammuttiversion\u201d. Kuva: Anna Ronkainen \/ Yle, Creative Touch Imaging Ltd\/NurPhoto\/Shutterstock Jos kaikki menee suunnitellusti, tundralla vaeltaa tulevaisuudessa erikoinen otus: paksulla karvakerroksella, ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 rasvalla ja herpesimmuniteetilla varustettu aasiannorsu. Kyseess\u00e4 ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":287326,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/287325"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=287325"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/287325\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/287326"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=287325"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=287325"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=287325"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}