Leip\u00e4 l\u00f6ytyi uunirakennelmasta kivikautisesta asutuskeskuksesta.<\/p>\n Arkeologit <\/span>ovat l\u00f6yt\u00e4neet maailman vanhimman leiv\u00e4n \u00c7atal H\u00fcy\u00fckin kivi\u00adkautisesta asutuskeskuksesta Turkin Anatoliasta. Leiv\u00e4ll\u00e4 on ik\u00e4\u00e4 noin 8\u202f600 vuotta, kertoi leip\u00e4\u00e4 tutkinut turkkilainen Necmettin Erbakanin yliopisto <\/span>tiedotteessaan<\/a> t\u00e4ll\u00e4 viikolla.<\/span> <\/span><\/p>\n Leip\u00e4 l\u00f6ytyi uunirakennelmasta, joka oli suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t uunista vehn\u00e4\u00e4, ohraa, siemeni\u00e4 sek\u00e4 \u201dnoin k\u00e4mmenen kokoisen py\u00f6re\u00e4n, sienim\u00e4isen j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u201d, joka yliopiston tutkimus\u00adkeskuksessa m\u00e4\u00e4riteltiin olevan \u201dfermentoitunut leip\u00e4 vuodelta 6600 ennen ajanlaskun alkua\u201d.<\/span><\/p>\n Arkeologisia kaivauksia johtanut apulaisprofessori <\/span>Ali Umut T\u00fcrkcan<\/a> kertoi Turkin valtiolliselle uutistoimistolle <\/span>Anadolu Ajans\u0131lle<\/a>, ett\u00e4 varhaisimpia j\u00e4\u00e4mi\u00e4 kohotetuista leivist\u00e4 on l\u00f6ytynyt Egyptist\u00e4. <\/span><\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 [Turkista l\u00f6ytynyt] leip\u00e4 on miniatyyri leiv\u00e4st\u00e4. Leiv\u00e4n keskell\u00e4 oli sormenj\u00e4ljen painauma. Sit\u00e4 ei ole paistettu uunissa, mutta se on fermentoitu s\u00e4il\u00f6nt\u00e4\u00adtarkoituksessa. T\u00e4llaista ei ole ennen l\u00f6ydetty. \u00c7atal H\u00fcy\u00fckissa on ennenkin l\u00f6ydetty ensimm\u00e4isen\u00e4 asioita, T\u00fcrkcan kehaisi uutis\u00adtoimistolle.<\/span><\/p>\n Tutkimuksessa leiv\u00e4st\u00e4 l\u00f6ydettiin muun muassa viljanj\u00e4\u00e4mi\u00e4 ja viitteit\u00e4 fermentoinnista. Leip\u00e4\u00e4n oli sekoitettu vett\u00e4 ja jauhoja, ja sit\u00e4 oli s\u00e4ilytetty uunin vieress\u00e4. Orgaaninen materiaali oli s\u00e4ilynyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti ohuen savikerroksen alla.<\/span><\/p>\n \u2013 J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 l\u00f6yt\u00f6 Turkille ja maailmalle, leip\u00e4\u00e4 tutkinut biologi <\/span>Salih Kavak<\/a> sanoi yliopiston tiedotteessa.<\/span><\/p>\n \u00c7atal H\u00fcy\u00fck<\/span> on ollut Unescon maailmanperint\u00f6kohde vuodesta 2012. Merkitt\u00e4v\u00e4 kivikautinen asutuskeskus oli olemassa noin vuosina 7500\u20136400 ennen ajanlaskun alkua.<\/span><\/p>\n Alueella asui noin 5\u202f000-10\u202f000 ihmist\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n