Lukema vastaa ennakollista arviota kahden viikon takaa. Viimeisen nelj\u00e4nneksen osalta arvio tarkentui vain hiukan. Bruttokansantuotteen arvioitiin aamun julkaisun mukaan pienentyneen 0,8 prosenttia edellisen vuosinelj\u00e4nneksen tasolta ja ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4korjattuna BKT j\u00e4i 1,6 prosenttia vuodentakaista pienemm\u00e4ksi.<\/p>\n
Tilastokeskuksen mukaan ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4korjattu kokonaistuotanto v\u00e4heni tammikuussa 1,2 prosenttia vuodentakaisesta. Kausitasoitettuna tuotanto kasvoi 0,9 prosenttia edelliskuukaudesta.<\/p>\n
Julkinen velka paisui viime vuoden lopussa 13,7 miljardia euroa vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suhteessa bruttokansantuotteeseen julkisyhteis\u00f6jen velka oli enn\u00e4tykselliset 75,8 prosenttia.<\/p>\n
Kotitalouksien s\u00e4\u00e4st\u00e4minen k\u00e4\u00e4ntyi vuoden aikana nousuun ja kotitalouksien velka suhteessa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin tuloihin laski 124,5 prosenttiin vuoden viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 k\u00e4yty\u00e4\u00e4n korkeimmillaan 132 prosentissa vuoden 2022 alussa.<\/p>\n
Danske Bankin p\u00e4\u00e4ekonomistin Pasi Kuoppam\u00e4en<\/strong> mukaan viime vuoden bruttokansantuotelukuja voi luonnehtia surkeiksi.<\/p>\n \u2013 BKT laski selv\u00e4sti ennakko-odotuksia enemm\u00e4n. Vuoden 2024 tammikuu n\u00e4ytt\u00e4isi vakaalta suhteessa viime vuoden loppuun, mutta helmi- ja maaliskuussa bkt todenn\u00e4k\u00f6isesti notkahtaa jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lakkojen vuoksi. Kotitaloudet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isilt\u00e4, vaikka reaalinen ostovoima kohentuisikin. Kotitaloussektorin puskurit pahan p\u00e4iv\u00e4n varalle toisaalta kasvavat.<\/p>\n \u2013 Koko vuoden 2024 bruttokansantuotteen voi odottaa j\u00e4\u00e4v\u00e4n viime vuonna pienemm\u00e4ksi, vaikka talous k\u00e4\u00e4ntyisikin nousuun ennen vuoden loppu. Inflaation hiipuminen, korkojen lasku ja kansainv\u00e4lisen teollisuussyklin k\u00e4\u00e4nne voivat vet\u00e4\u00e4 talouden nousuun, Kuoppam\u00e4ki jatkaa.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa julkisen velan kasvu kielii paitsi taantuman vaikutuksista, my\u00f6s menojen voimakkaasta kasvusta esimerkiksi hyvinvointialueilla.<\/p>\n \u2013 Velan kasvukierteen pys\u00e4ytt\u00e4minen vaikeutuu, jos suhdannetilanne ei v\u00e4hitellen parane ja bruttokansantuotteen nousu laajenna hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Vaihtotaseen alij\u00e4\u00e4m\u00e4 vuonna 2023 oli nelj\u00e4 miljardia euroa, mutta vaihtotase k\u00e4\u00e4ntyi positiiviseksi vuoden viimeisell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4. Koko kansantalouden rahoitusasema on siis v\u00e4hitellen tasapainottunut.<\/p>\n \n\t\t<\/div>\n