Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_b7acbc784d8dc0a496a33a6c1528f199, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":291352,"date":"2024-03-15T16:15:36","date_gmt":"2024-03-15T16:15:36","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/fossiileista-selvisi-ominaisuuksia-jotka-ovat-altistaneet-lajeja-sukupuutolle-tai-suojelleet-silta-ilmaston-muuttuessa\/"},"modified":"2024-03-15T16:15:36","modified_gmt":"2024-03-15T16:15:36","slug":"fossiileista-selvisi-ominaisuuksia-jotka-ovat-altistaneet-lajeja-sukupuutolle-tai-suojelleet-silta-ilmaston-muuttuessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/fossiileista-selvisi-ominaisuuksia-jotka-ovat-altistaneet-lajeja-sukupuutolle-tai-suojelleet-silta-ilmaston-muuttuessa\/","title":{"rendered":"Fossiileista selvisi ominaisuuksia, jotka ovat altistaneet lajeja sukupuutolle tai suojelleet silt\u00e4 ilmaston muuttuessa"},"content":{"rendered":"
\n

Planeettamme elollisen monimuotoisuuden tulevaisuus on synkk\u00e4, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos jatkuu ennustetusti, sanovat tutkijat selvitetty\u00e4\u00e4n biodiversiteetin tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4 maapallon geologisen menneisyyden perusteella.<\/p>\n

Globaalit ja my\u00f6s alueelliset ilmastonmuutokset ovat olleet maapallon historian aikana kuolemaksi lukemattomille el\u00e4inlajeille. Miksi jotkin lajit ovat selvinneet ja toiset eiv\u00e4t? Miten ilmastonmuutoksen voimakkuus on vaikuttanut sukupuuttoriskiin?<\/p>\n

N\u00e4ihin kysymyksiin Oxfordin yliopisto<\/a>n johtamassa tutkimuksessa l\u00e4hdettiin etsim\u00e4\u00e4n vastauksia fossiileista. Tutkimus on julkaistu Science<\/a>-lehdess\u00e4.<\/p>\n

Tutkittavina oli merten selk\u00e4rangattomien fossiileja 485 miljoonan vuoden ajalta \u2013 merisiilej\u00e4, etanoita, \u00e4yri\u00e4isi\u00e4. Niist\u00e4 oli vanhastaan laaja ja kattavasti analysoitu fossiiliaineisto, jonka perusteella oli mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 sen j\u00e4ljille, milloin mikin laji katosi maailman merist\u00e4.<\/p>\n

Koko ja elinalue t\u00e4rkeit\u00e4<\/h2>\n

Tietokannassa on 290 000 fossiilia, 9 200 lajia. Tutkijat ker\u00e4siv\u00e4t tietojoukon avainominaisuuksista, joiden he p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t vaikuttaneen lajin nujertumiseen tai selviytymiseen. Joukossa on ominaisuuksia, joita ei ollut aiemmin tutkittu perusteellisesti, muun muassa lajien suosimat l\u00e4mp\u00f6tilat.<\/p>\n

Tietojoukon rinnalle otettiin simulaatio, joka kertoo ilmaston vaihteluista vuosimiljoonien varrella. Vertailun p\u00e4\u00e4tulos oli selv\u00e4: mit\u00e4 enemm\u00e4n ilmasto muuttui, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin lajin tarina oli ohi.<\/p>\n

Sukupuutot ovat koetelleet ennen muuta ilmastollisilla \u00e4\u00e4ri-alueilla eli napojen l\u00e4hell\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4ntasaajalla. Vaikeaa on ollut my\u00f6s lajeilla, joiden kelpuuttamalla l\u00e4mp\u00f6tilalla on ollut vain v\u00e4h\u00e4n joustonvaraa.<\/p>\n

Etenkin alle 15 asteeseen sopeutuneille lajeille ilmastonmuutos on ollut selv\u00e4sti suurempi riski kuin suuremman vaihteluv\u00e4lin siet\u00e4neille aikalaisilleen.<\/p>\n

My\u00f6s el\u00e4inten koolla on ollut v\u00e4li\u00e4, tutkijat totesivat. Pieni koko on altistanut sukupuutolle. Merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi tekij\u00e4ksi osoittautui kuitenkin lajin levinneisyys. Mit\u00e4 laajempi elinalue, sit\u00e4 pienempi riski lajilla on ollut kuolla pois.<\/p>\n

Huonoimmin on k\u00e4ynyt lajeille, joille on kasautunut tutkimuksessa havaittuja riskitekij\u00f6it\u00e4, mutta loputtomasti eiv\u00e4t ole venyneet muutkaan. Seitsem\u00e4n asteen muutos l\u00e4mp\u00f6tilassa osoittautui riskirajaksi, jonka j\u00e4lkeen hengest\u00e4\u00e4n ovat kamppailleet sitkeimm\u00e4tkin lajit.<\/p>\n

Ep\u00e4varmuustekij\u00e4t vaativat lis\u00e4\u00e4 tutkimusta<\/h2>\n

Tuloksista on hy\u00f6ty\u00e4 sen arvioimisessa, mitk\u00e4 lajit ovat suurimmassa vaarassa nyt ja mill\u00e4 strategioilla niit\u00e4 voitaisiin suojella, tutkijat sanovat.<\/p>\n

He suosittelevat jatkotutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin rinta rinnan ilmastonmuutosta ja muita sukupuuttoihin mahdollisesti altistavia tekij\u00f6it\u00e4. Yhteisvaikutuksia ilmastonmuutoksen kanssa voi heid\u00e4n mukaansa olla muun muassa merten happamoitumisella ja happikadolla.<\/p>\n

My\u00f6s lajien ominaisuuksien vaikutuksessa on yh\u00e4 paljon ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, joiden selvitt\u00e4minen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sanovat paleobiologian apulaisprofessori Erin Saube<\/strong> ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Cooper Malanosk<\/strong>i tutkimukseensa liittyv\u00e4ss\u00e4 artikkelissa The Conversation<\/a> -lehdess\u00e4.<\/p>\n

Ilman tutkittua tietoa ja siihen perustuvia v\u00e4litt\u00f6mi\u00e4 ja kohdennettuja suojelutoimia kuudes joukkosukupuutto on yh\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4, he varoittavat.<\/p>\n

\u201dEl\u00e4m\u00e4npuusta on tulossa muotopuoli\u201d<\/h2>\n

Yh\u00e4 useampi tutkija ei puhu kuudennesta joukkosukupuutosta en\u00e4\u00e4 futuurissa, vaan sanoo meid\u00e4n jo el\u00e4v\u00e4n sen keskell\u00e4.<\/p>\n

Vaikka syyn\u00e4 ei olekaan \u00e4kkikatastrofi, kuten menneisyyden valtavat tulivuorenpurkaukset tai kuuluisa asteroidi, joka aiheutti dinosaurusten tuhon osana viidett\u00e4 joukkosukupuuttoa, niin lajit tuhoutuvat nyt luonnottoman nopeasti, ja vauhti on kiihtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

PNAS-lehdess\u00e4<\/a> viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan lajeja katoaa ihmisen vaikutuksesta 35 kertaa niin nopeasti kuin olisi normaalia.<\/p>\n

Viiden viime vuosisadan aikana kato on jo ollut niin suurta, ett\u00e4 ilman meit\u00e4 vastaava olisi kest\u00e4nyt 18 000 vuotta, meksikolais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa lasketaan.<\/p>\n

Viel\u00e4kin vakavampana tutkijat pit\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten lajien lis\u00e4ksi katoamassa on kokonaisia lahkoja, heimoja ja sukuja. Aiemmat joukkosukupuutot kertovat, ett\u00e4 muotopuoleksi riivitylt\u00e4 el\u00e4m\u00e4npuulta on vienyt miljoonia vuosia kasvattaa uudet tarpeelliset oksat, he sanovat.<\/p>\n

\u2013 Biodiversiteetti toipuu, mutta voittajia on hyvin vaikea ennustaa. Monet aiemmissa joukkosukupuutoissa h\u00e4vinneet olivat eritt\u00e4in menestyksekk\u00e4it\u00e4 ryhmi\u00e4. Jos maapallon elinkelpoinen alue mullistuu, ihminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole voittajien joukossa, toteaa Meksikon kansallisen autonomisen yliopiston ekologi Gerardo Ceballos<\/strong>.<\/p>\n

Kuuntele Uutispodcast:<\/strong> Sinisimpukka, hyttynen tai leijona ovat avainlajeja, joiden katoaminen k\u00e4ynnist\u00e4isi arvaamattoman dominoefektin elinymp\u00e4rist\u00f6n muissa lajeissa. Viel\u00e4 ei edes t\u00e4ysin tiedet\u00e4, mitk\u00e4 kaikki kasvit tai el\u00e4imet maapallolla ovat t\u00e4llaisia avainlajeja. Heikki Valkaman vieraana tietokirjailija ja toimittaja Juha Kauppinen.<\/em><\/p>\n

\n
\n
\n

Miksi suden tai sinisimpukan sukupuutto voi romahduttaa ekosysteemin?<\/strong><\/p>\n

\n
<\/source><\/source>\"\"<\/picture><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/figure>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Planeettamme elollisen monimuotoisuuden tulevaisuus on synkk\u00e4, jos ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos jatkuu ennustetusti, sanovat tutkijat selvitetty\u00e4\u00e4n biodiversiteetin tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4 maapallon geologisen menneisyyden perusteella. Globaalit ja my\u00f6s alueelliset ilmastonmuutokset ovat olleet maapallon historian aikana kuolemaksi lukemattomille el\u00e4inlajeille. Miksi jotkin lajit ovat selvinneet ja toiset eiv\u00e4t? Miten ilmastonmuutoksen voimakkuus on vaikuttanut sukupuuttoriskiin? N\u00e4ihin kysymyksiin Oxfordin yliopiston johtamassa tutkimuksessa l\u00e4hdettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":291353,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291352"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=291352"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291352\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/291353"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=291352"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=291352"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=291352"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}