Olen tutkinut sotaa pitk\u00e4\u00e4n ja el\u00e4nyt sen keskell\u00e4 L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kokemuksella uskallan sanoa, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n sodasta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n sit\u00e4 haluaa.<\/p>\n
Sotapuhe niin id\u00e4ss\u00e4 kuin l\u00e4nness\u00e4kin on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja koventunut tasolle, jota ei t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella ole totuttu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Kreml my\u00f6nsi juuri ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa julkisesti Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4yv\u00e4n sotaa Ukrainassa.<\/p>\n
Kremlin oma narratiivi muuttui. T\u00e4t\u00e4 ensisijaisesti sis\u00e4poliittista viesti\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 suunnanmuutoksena, jonka tarkoitus on muun muassa oikeuttaa seuraava laaja mobilisaatio. Kyse on Ven\u00e4j\u00e4n sotatoimien voimistamisesta Ukrainassa sek\u00e4 niit\u00e4 perustelevan l\u00e4ntisen uhkakuvan vahvistamisesta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4nsimaissa on puolestaan viime p\u00e4ivin\u00e4 puhututtanut Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Institute for the Study of Warin arvio<\/a> siit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 valmistautuu sotaan Natoa vastaan. Ven\u00e4j\u00e4 on jo aikoja sitten siirtynyt sotatalouteen ja on uudelleenrakentanut armeijaansa jo pitk\u00e4\u00e4n. Ajatushautomon mukaan Ven\u00e4j\u00e4 ei todenn\u00e4k\u00f6isesti halua k\u00e4yd\u00e4 sotaa Nato-maita vastaan juuri nyt, mutta aiemmin arvioitua ennemmin. Sodasta ja sotaan varautumisesta on poikkeuksellisin tavoin puhuttu<\/a> viime aikoina my\u00f6s muun muassa Saksassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. N\u00e4iss\u00e4, samoin kuin monessa muussa maassa, puheella on pyritty perustelemaan tulevia poliittisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, joilla puolustuskyky\u00e4 on tarkoitus j\u00e4lleen parantaa.<\/p>\n Viel\u00e4 muutama vuosi sitten t\u00e4llainen puhe olisi monelle meist\u00e4 tuntunut hyvin kaukaiselta. Nyt siit\u00e4 on tullut arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kansanedustajana ja Puolustusvaliokunnan j\u00e4senen\u00e4 saan paljon viestej\u00e4, joissa kysyt\u00e4\u00e4n mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kaikesta tulisi ajatella \u2013 onko meill\u00e4 Suomessa syyt\u00e4 olla huolissaan?<\/p>\n Paniikkiin ei ole syyt\u00e4, mutta realisti on hyv\u00e4 olla. El\u00e4mme poikkeuksellista aikaa, ja tosiasia on ett\u00e4 turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6mme tulee muuttumaan ep\u00e4vakaammaksi ennen rauhallisempia aikoja. Luvassa on myrsky\u00e4 ennen tyynt\u00e4.<\/p>\n Turvallisuus syntyy teoista. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa voimme tehd\u00e4 nelj\u00e4 konkreettisia asiaa:<\/p>\n 1. Sodasta on syyt\u00e4 puhua ja uutisoida maltilla. Sota on hyvin vahva sana ja aiheellisesti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta. Ven\u00e4j\u00e4n hybriditoimissa informaatiovaikuttamisella on keskeinen sijansa, ja sen yhten\u00e4 tarkoituksena on luoda turvattomuuden tunnetta ja h\u00e4mment\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n sota-narratiivia ei tule liiaksi toistaa.<\/p>\n 2. Ven\u00e4j\u00e4n suhteen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 paremmin sotaan varautuu, sit\u00e4 paremmat edellytykset ovat my\u00f6s rauhalle. Aika on sellainen, ett\u00e4 varautumiseen on panostettava, my\u00f6s ik\u00e4vimm\u00e4n uhkaskenaarion varalle. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4kin tiedostetaan suomalaisten hyv\u00e4 puolustuskyky ja korkea maanpuolustustahto, Suomen Nato-j\u00e4senyys ja puolustusyhteisty\u00f6sopimuksemme Yhdysvaltojen kanssa sek\u00e4 ennen kaikkea yhteiskuntamme kriisinkest\u00e4vyys. Suomi on sitke\u00e4 ja sisukas maa. Siit\u00e4 on nyt pidett\u00e4v\u00e4 huoli, ja sit\u00e4 on vahvistettava entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n 3. Euroopassa aletaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 varautumisen merkitys, mutta kehitys on edelleen liian hidasta. Moni maa on kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen antanut puolustuksensa rapistua, ja nyt sit\u00e4 rakennetaan kiireell\u00e4 uudestaan \u2013 kuten esimerkiksi Ruotsissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Suomen kaltaisten eurooppalaisten rajavaltioiden etu on, ett\u00e4 Eurooppa mantereena olisi puolustuksensa osalta omavaraisempi kaikilla osa-alueilla (kuten puolustuspolitiikka, puolustusteollisuus ja materiaaliomavaraisuus). Silloin Yhdysvaltojen presidentinvaalit j\u00e4isiv\u00e4t rapakon sille puolen, eik\u00e4 niit\u00e4 turhaan tarvitsisi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n 4. Tuki Ukrainalle ja Ukrainan sodan lopputulos on kriittinen. Siit\u00e4 riippuu pitk\u00e4lti milt\u00e4 Euroopan \u2013 ja Suomen \u2013 tulevaisuus tulee n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jos Ukraina h\u00e4vi\u00e4isi, olisi Euroopalla edess\u00e4\u00e4n aivan uudenlainen geopoliittinen tilanne. Ukrainan sodan lopputuloksen merkityst\u00e4 ei voi liiaksi korostaa, ja t\u00e4m\u00e4 tulisi joka puolella Eurooppa viimeist\u00e4\u00e4n nyt ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Puheilla on vaikutusta, mutta viel\u00e4 enemm\u00e4n vaikutusta on teoilla. Tulevaisuuden uskoa luodaan ennen kaikkea konkreettisilla toimilla, ja niiden aika on nyt. Silloin \u2013 hyvin meid\u00e4n k\u00e4y.<\/p>\n \n\t\t<\/div>\n