Kiirastorstai on monelle p\u00e4iv\u00e4, joka kuluu hikoillen kassajonossa. Edess\u00e4 on nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n odotettu vapaa. Vuoden pisin Jeesuksen tarjoama pyh\u00e4. Laiskottelua ja herkkuja. Hyv\u00e4ll\u00e4 tuurilla hankikanto.<\/p>\n

Helsinkil\u00e4isen papin Marjut \u201dMaikki\u201d Mularin<\/strong> mielest\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tarjoama lepohetki on tervetullut.<\/p>\n

\u2013 Lepohan on hirve\u00e4n radikaali teko ajassa, jossa sille ei ole sijaa. Se on ihmisen perusoikeus, kuten kymmenest\u00e4 k\u00e4skyst\u00e4 tied\u00e4mme, Haaga-Helian korkeakoulupappina ja somessa \u201dpastori-Maikkina\u201d toimiva Mulari muistuttaa.<\/p>\n

Kyll\u00e4, kolmas k\u00e4sky: muista pyhitt\u00e4\u00e4 lepop\u00e4iv\u00e4. Tai p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapauksessa jopa nelj\u00e4.<\/p>\n

Mularin mielest\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4inen voi tarjota meille viel\u00e4 lep\u00e4\u00e4mist\u00e4kin enemm\u00e4n, jos pys\u00e4hdymme miettim\u00e4\u00e4n sen sanomaa. Kristinuskon suurimman juhlan tarinan syv\u00e4llisempi ymm\u00e4rt\u00e4minen tuo sen viettoon lis\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4.<\/p>\n

\u2013 P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on toivon ja valon juhla. Luoja tiet\u00e4\u00e4, kuinka paljon me niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa tarvitsisimme, Mulari sanoo.<\/p>\n

Yleissivistykseen kuuluisi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 juhlapyhien taustalla on.<\/p>\n
Jyri Komulainen, johtava asiantuntija<\/p>\n<\/blockquote>\n
Kirkon tutkimus- ja koulutusyksik\u00f6n johtava asiantuntija Jyri Komulainen<\/strong> on samaa mielt\u00e4. P\u00e4\u00e4si\u00e4inen tarkoittaa monelle suomalaiselle nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 lepoa ja ruokaa. P\u00e4\u00e4si\u00e4istarina ei ole en\u00e4\u00e4 osa kollektiivista kulttuurista ymm\u00e4rryst\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Uskontoon liittyv\u00e4 yleissivistys ohenee. Jos kalenterissamme on tietyt juhlap\u00e4iv\u00e4t, niin kyll\u00e4 yleissivistykseen kuuluisi tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 niiden taustalla on.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 Komulainen ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4 64 prosenttia suomalaisista, jotka kirkkoon kuuluvat, vaan ihan kaikkia.<\/p>\n
Komulainen muistelee uutisklippi\u00e4, jossa ihmisilt\u00e4 kysyttiin, miksi p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n. Moni ei osannut vastata.<\/p>\n
Ortodoksien p\u00e4\u00e4si\u00e4inen on s\u00e4vyj\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4<\/h2>\n
Jos luterilaisten p\u00e4\u00e4si\u00e4issuhde on p\u00e4\u00e4ssyt laajalti maallistumaan, ortodoksisessa kirkossa elet\u00e4\u00e4n parhaillaan vuoden kiireisint\u00e4 aikaa: palmusunnuntaista alkanutta hiljaista viikkoa, joka my\u00f6s suurena viikkona tunnetaan.<\/p>\n
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi is\u00e4 Teo Merraksen<\/strong> mielest\u00e4 se, ett\u00e4 Suomessa on totuttu painottamaan p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 vain ortodoksien suurimpana juhlana, ei tee sille oikeutta.<\/p>\n
\u2013 P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tulisi olla kaikkien kristittyjen suurin juhla. Siin\u00e4 on samassa alku ja loppu. Kristuksen maanp\u00e4\u00e4llinen el\u00e4m\u00e4 tuli p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4, mutta kuolemalla h\u00e4n antoi el\u00e4m\u00e4lle uuden alun mahdollisuuden ja avasi tien kuolemasta yl\u00f6snousemukseen, Merras selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi is\u00e4 Teo Merras kertoo, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n yli kolmetuntisen laulaen toimitetun jumalanpalveluksen j\u00e4lkeen moni j\u00e4\u00e4 kirkolle juhlimaan. H\u00e4n itse suuntaa kotiin nukkumaan, sill\u00e4 takana on monen p\u00e4iv\u00e4n jumalanpalvelusputki. Video: Kristiina Lehto \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Ortodokseja on Suomessa noin 56\u00a0000. Korona-ajan j\u00e4lkeen ortodoksiseen kirkkoon on liittynyt etenkin nuoria ja nuoria aikuisia<\/a>.<\/p>\n
Merraksen mielest\u00e4 paastoajan p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n jumalanpalvelus on paraatiesimerkki t\u00e4st\u00e4. Se alkaa pime\u00e4ss\u00e4 kirkossa ja vaihtuu p\u00e4\u00e4si\u00e4issunnuntain puolelle saavuttaessa valoon ja riemuun monilla eri kielill\u00e4 lausuttujen \u201dKristus nousi kuolleista! Totisesti nousi!\u201d -huutojen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Se on monelle vuoden kohokohta. P\u00e4\u00e4si\u00e4isy\u00f6n jumalanpalveluksen kokeminen on jotenkin hyvin syv\u00e4llist\u00e4.<\/p>\n
Huvikielto s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 p\u00e4\u00e4si\u00e4isen viettoa<\/h2>\n
Jyri Komulaisen mukaan luterilainen teologia on keskittynyt korostamaan Kristuksen kuolemaa ja sen sovittavaa merkityst\u00e4.<\/p>\n
Pitk\u00e4perjantaina tapahtunut Jeesuksen ristiinnaulitseminen on siis heitt\u00e4nyt synk\u00e4n varjonsa koko p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ylle. P\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 ei ole totuttu ajattelemaan evankelisluterilaisessa kirkossa toivon ja valon juhlana. Toisin kuin ortodokseilla, joilla p\u00e4\u00e4si\u00e4isen riemu on luterilaisia paremmin hallussa.<\/p>\n
Kristillisiin juhliin liittyi ankeuden elementti.<\/p>\n
Jyri Komulainen, johtava asiantuntija<\/p>\n<\/blockquote>\n
Komulaisen mukaan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen harrasta tunnelmaa lis\u00e4si viel\u00e4 2000-luvun alkuun asti Suomessa voimassa ollut huvikielto. Se tarkoitti, ett\u00e4 kiirastorstaina, pitk\u00e4perjantaina ja jouluaattona j\u00e4rjestett\u00e4viin iltatapahtumiin piti hakea poliisilta erillislupa.<\/p>\n
\u2013 Huvikiellon my\u00f6t\u00e4 kristillisiin juhliin liittyi sellainen ankeuden elementti. Maailma ik\u00e4\u00e4n kuin pys\u00e4htyi. Viime vuosikymmenten aikana muutos on ollut massiivinen, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
En\u00e4\u00e4 maailma ei pys\u00e4hdy p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4, eik\u00e4 oikeastaan muulloinkaan. Arki ja pyh\u00e4 kulkevat yh\u00e4 tiiviimmin liki. Samoin on k\u00e4ynyt juhlasesonkien kanssa. Kun edellist\u00e4 ei olla viel\u00e4 edes ker\u00e4tty pois, markkinakoneisto ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 jo toista juhlaa kuluttajien ostoskoreihin.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4si\u00e4inen j\u00e4\u00e4 joulun jalkoihin<\/h2>\n
Pappi Marjut Mulari el\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 adventista alkavan kirkkokalenterin <\/a>mukaan. H\u00e4nelle sen seuraaminen tuo sellaista merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, jota rahalla ei voi ostaa.<\/p>\n
\u2013 Itselle on helpottavaa pit\u00e4\u00e4 kiinni kirkkovuoden rutiineista, vaikken niit\u00e4 ryppyotsaisesti suoritakaan. Rutiinien noudattaminen tekee ihmiselle hyv\u00e4\u00e4, Mulari sanoo.<\/p>\n
\n
\n
\n
<\/source><\/source> $Marjut \"Maikki\" Mulari seisoo Helsingin tuomikirkon edess\u00e4 aurinkoisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.$ <\/picture><\/div>\n