Euroalueen korkotaso ennemmin laskee kuin noussee, mutta kuinka paljon, se voi yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, kirjoittaa erikoistoimittaja Jan Hurri.<\/p>\n Euroalueen<\/span> keskuspankki EKP aloittaa ohjauskorkojensa laskut n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin todenn\u00e4k\u00f6isimmin kes\u00e4kuussa, ja jatkanee sen j\u00e4lkeen koronlaskujen sarjaa pitk\u00e4lle ensi vuoden loppupuolelle.<\/span><\/p>\n Suunnilleen n\u00e4in voinee tiivist\u00e4\u00e4 alueen rahoitusmarkkinoilla parhaillaan vallitsevat konsensus- eli keskiverto-odotukset EKP:n korko-ohjauksesta \u2013 ja sit\u00e4 my\u00f6ten alueen rahamarkkinakorkojenkin kehityksest\u00e4.<\/span><\/p>\n Markkinoiden keskivertoveikkaus EKP:n keskeisen ohjauskoron eli talletuskoron kehityspolusta alkaa kes\u00e4kuun j\u00e4lkeen laskea nykyisest\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 prosentista ja p\u00e4\u00e4tyy ensi vuoden puoliv\u00e4lin tienoilla tai viimeist\u00e4\u00e4n ensi vuoden loppuun menness\u00e4 noin kahteen ja puoleen prosenttiin.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4ntyyppiset korko-odotukset on parhaillaan hinnoiteltu jo valmiiksi ”sis\u00e4\u00e4n” rahamarkkinoiden erilaisten tulevaa ennakoivien rahoitusinstrumenttien ja -sopimusten hintoihin.<\/span><\/p>\n \u201d<\/p>\n Koroille voi k\u00e4yd\u00e4 toisinkin kuin taloustiet\u00e4j\u00e4t ennustavat.<\/p>\n<\/blockquote>\n Odotukset ja tulevaa ennakoivat markkinanoteeraukset eiv\u00e4t kuitenkaan takaa, ett\u00e4 odotukset osuvat oikeaan ja veikkaukset k\u00e4yv\u00e4t aikanaan toteen. Markkinaodotuksilla ja -veikkauksilla on p\u00e4invastoin taipumus alituiseen vaihdella, kun uutta tietoa tulee ilmi.<\/span><\/p>\n Siksi esimerkiksi omia asuntokauppoja tai muita oman talouden siirtoja suunnitellessa on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 koroille voi k\u00e4yd\u00e4 toisinkin kuin taloustiet\u00e4j\u00e4t ennustavat tai markkinatoimijat veikkaavat.<\/span><\/p>\n Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n (t\u00e4m\u00e4n kommentin kirjoittaja mukaan luettuna) ei ole varmaa tietoa ensi vuoden koroista, joten edell\u00e4 kuvatun konsensusodotuksen ohessa lienee paikallaan puntaroida muitakin vaihtoehtoja.<\/span><\/p>\n Saksalaispankki Deutsche Bankin ekonomistit ovat laatineet euroalueen korkon\u00e4kymist\u00e4 hy\u00f6dyllisen katsauksen, jossa he kuvaavat yhden ennusteen sijaan joukon vaihtoehtoista talouden \u2013 ja sit\u00e4 my\u00f6ten korkojenkin \u2013 kehityskulkua.<\/span><\/p>\n Tiistaina julkaisemassaan katsauksessa pankin ekonomistit tarkastelevat euroalueen korkon\u00e4kymi\u00e4 EKP:n talletuskoron kautta, joten katsauksen keskeinen kysymys kuuluu, kuinka paljon EKP kenties laskee talletuskorkoaan ensi vuoden loppuun menness\u00e4.<\/span><\/p>\n \u201d<\/p>\n Korotusvaihtoehtoa ei ole edes mukana katsauksessa.<\/p>\n<\/blockquote>\n Ohjauskorkojen korotus on niin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6inen, ett\u00e4 korotusvaihtoehtoa ei ole edes mukana katsauksessa.<\/span><\/p>\n Katsauksen todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4ksi arvioima (eli ekonomistien oma) veikkaus on, ett\u00e4 EKP puolittaa talletuskorkonsa nykyisest\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 prosentista ensi vuoden kuluessa tasan kahteen prosenttiin.<\/span><\/p>\n Kaksi prosenttia olisi katsauksen oletuksilla euroalueen heikkeneviin talousoloihin n\u00e4hden ”neutraali” eli ei sen enemp\u00e4\u00e4 kasvua, ty\u00f6llisyytt\u00e4 tai inflaatiotakaan voimistava tai heikent\u00e4v\u00e4.<\/span><\/p>\n Samalla katsaus kuitenkin huomauttaa varsin selke\u00e4sti, ett\u00e4 toisinkin voi k\u00e4yd\u00e4 \u2013 ja ett\u00e4 korot voivat laskea enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kuin markkinoiden konsensus veikkaa tai pankin omat arviot pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4.<\/span><\/p>\n Katsauksen kakkosvaihtoehdossa EKP:n talletuskorko laskee ensi vuoden mittaan kahtakin prosenttia alemmas tasan yhteen prosenttiin siin\u00e4 tapauksessa, ett\u00e4 euroalueen talouskasvu ja inflaatiovauhti hyytyv\u00e4t taas koronakriisi\u00e4 edelt\u00e4neisiin aneemisiin lukemiin.<\/span><\/p>\n Saksan viimeaikaiset talousvaikeudet muistuttavat t\u00e4llaisenkin vaihtoehdon olemassaolosta.<\/span><\/p>\n \u201d<\/p>\n Paluu yhden prosentin korkoihin olisi ennemmin huono kuin hyv\u00e4 talousuutinen.<\/p>\n<\/blockquote>\n Vastassa on energialaskun paisumisen, vihre\u00e4n siirtym\u00e4n kustannusten, protektionismin ja tuotantoketjujen haavoittuvuuden kaltaisia vaikeuksia, jotka ovat omiaan heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n euroalueen kilpailu- ja kasvukyky\u00e4.<\/span><\/p>\n Kun samaan aikaan ennest\u00e4\u00e4n velkaisten eurovaltioiden paine julkisen talousvy\u00f6n kirist\u00e4miseen kasvaa ja jos yksityinenkin talous (kotitaloudet ja yritykset) menett\u00e4\u00e4 tulevaisuuden uskoaan ja kulutushaluaan, talouden anemia voi pakottaa taas EKP:n ottamaan elvytysvastuuta kontolleen.<\/span><\/p>\n Se tarkoittaisi ohjauskorkojen laskemista alemmas kuin markkinat nyt olettavat \u2013 ja talletuskoron painumista jopa yhteen prosenttiin.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa esimerkiksi ennest\u00e4\u00e4n velkaisen korvissa houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta juuri koronlaskuun johtaneiden syiden takia paluu yhden prosentin korkoihin olisi ennemmin huono kuin hyv\u00e4 talousuutinen.<\/span><\/p>\n Kolmosvaihtoehdossa EKP aloittaa koronlaskunsa kes\u00e4kuussa niin kuin markkinat ja Deutschen ekonomistit odottavat, mutta lopettaa konsensus-odotuksiin verrattuna kesken kaiken \u2013 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 talletuskorkonsa kolmeen prosenttiin.<\/span><\/p>\n Kolmekin prosenttia on matalampi korko kuin nykyinen nelj\u00e4 prosenttia, mutta t\u00e4m\u00e4 olisi silti markkina- ja taloustoimijoille paitsi yll\u00e4tys my\u00f6s pettymys, sill\u00e4 se pit\u00e4isi rahoitusolot kirein\u00e4 odotettu pidemp\u00e4\u00e4n ja kertoisi talousodotustenkin menneen pieleen.<\/span><\/p>\n Yksi syy odotettua kitsaampiin koronlaskuihin olisi inflaation j\u00e4\u00e4minen sitke\u00e4mm\u00e4ksi ja nopeammaksi kuin EKP tavoittelee ja markkinatkin olettavat.<\/span><\/p>\n Toinen syy korkokitsasteluun olisi eurovaltioiden k\u00e4\u00e4ntyminen alij\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n, velkam\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4n ja talouss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4\u00e4n huolimatta uudestaan kasvavien alij\u00e4\u00e4mien talouspolitiikkaan esimerkiksi ”strategisen autonomian”, puolustuksen, energiahuollon tai teollisen kilpailuaseman vahvistamiseksi.<\/span><\/p>\n Kolmas syy koronlaskujen jarrutteluun voi tulla vastaan, jos EKP:n t\u00e4rke\u00e4 verrokki ja kiritt\u00e4j\u00e4, Yhdysvaltain keskuspankki Fed, viivytteleekin omia koronlaskujaan oletettua pidemp\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in antaa sys\u00e4yksen euron heikkenemiselle ja euroalueen tuonti-inflaation vahvistumiselle.<\/span><\/p>\n T\u00e4llaisia vaihtoehtoisia n\u00e4kymi\u00e4 puntaroidessa on toki syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuvailtu ennustehaarukka ei takaa ensi vuoden lopuksi sen enemp\u00e4\u00e4 yhden, kahden tai kolmenkaan prosentin korkotasoa \u2013 ja ett\u00e4 taloudenkin tulevaisuus on aina ep\u00e4varma.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n\n
Kahden prosentin korkoveikkaus<\/span><\/h3>\n
\n
Yhden prosentin vaihtoehto<\/span><\/h3>\n
\n
Kolmen prosentin vaihtoehto<\/span><\/h3>\n