antaa asetukselle viimeinen siunaus<\/a>. EU:n puheenjohtajamaa Belgia veti asian pois \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4, koska ennallistamisen kannalla ollut niukka enemmist\u00f6 kutistui, kun Unkari k\u00e4\u00e4ntyi asetusta vastaan. Suomen hallitus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halunnut pelastaa ennallistamisasetusta kannattamalla sit\u00e4.<\/p>\nEnnallistamisasetusta vastustavat my\u00f6s Hollanti, Italia, Puola ja Ruotsi. Suuret maat Saksa ja Ranska tukevat esityst\u00e4.<\/p>\n
Asetus voi viel\u00e4 menn\u00e4 l\u00e4pi t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella, jos joku maa k\u00e4\u00e4ntyisikin kannattamaan sit\u00e4 sellaisenaan. Toinen vaihtoehto on, ett\u00e4 asetukseen tehd\u00e4\u00e4n muutoksia ja se etenee sitten muutettuna. Siin\u00e4 tapauksessa muutetulle tekstille t\u00e4ytyy l\u00f6yty\u00e4 sek\u00e4 parlamentin ett\u00e4 neuvoston tuki.<\/p>\n
Mit\u00e4 ennallistamisasetus Suomelle sitten tarkoittaisi? Paljonko alueita pit\u00e4isi ennallistaa? Miksi niin ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 teht\u00e4isiin ja paljonko se maksaisi?<\/p>\n
Kysymyksiin vastasivat Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston professori Janne Kotiaho<\/strong>, Mets\u00e4hallituksen Luontopalveluiden ennallistamisen ja luonnonhoidon palveluomistaja Santtu Kareksela<\/strong> ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Olli Ojala<\/strong>.<\/p>\n1. Mit\u00e4 ennallistaminen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 tarkoittaa?<\/h2>\n Ihmisen toiminta on heikent\u00e4nyt suurta osaa luonnon ekosysteemeist\u00e4. Ennallistamisella pyrit\u00e4\u00e4n palauttamaan luontoa parempaan tilaan. Soita ja virtavesi\u00e4 kunnostetaan, metsiin lis\u00e4t\u00e4\u00e4n lahopuuta, kaupunkien viheralueita on yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 ja lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Asetuksessa kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota my\u00f6s tiettyihin direktiiviluontotyyppeihin, joiden tilaa tulee parantaa. My\u00f6s tietyt el\u00e4in- ja kasvilajit ovat erityisasemassa. Niiden elinoloja tulee parantaa.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Luontodirektiivi suojelee noin 1300 Euroopan yhteis\u00f6n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4 lajia tai alalajia ja niiden elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Suomessa n\u00e4ist\u00e4 tavataan 140. Muun muassa naali kuuluu n\u00e4ihin lajeihin.<\/span> Kuva: Kaisa Siren \/ AOP<\/span><\/figcaption><\/figure>\n2. Mik\u00e4 on ennallistamisasetus?<\/h2>\n Euroopan komissio julkaisi vuonna 2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetus t\u00e4ht\u00e4\u00e4 osaltaan luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4miseen.<\/p>\n
Tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 suojelualueilla ett\u00e4 niiden ulkopuolella. Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka EU-maat hyv\u00e4ksyiv\u00e4t vuonna 2020.<\/p>\n
Sen tavoitteena on pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luontokato ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuuden kehitys my\u00f6nteiseksi vuoteen 2030 menness\u00e4. Kyseess\u00e4 on lievennysten j\u00e4lkeenkin kunnianhimoinen ennallistamisen ja luonnonhoidon ohjelma.<\/p>\n
3. Mit\u00e4 nyt sitten tapahtuu?<\/h2>\n Parlamentti \u00e4\u00e4nesti asetuksen hyv\u00e4ksymisest\u00e4 maaliskuussa. Puheenjohtajamaa Belgia yritt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 saada asetuksen hyv\u00e4ksytyksi t\u00e4m\u00e4n vaalikauden aikana eli ennen kes\u00e4kuisia EU-vaaleja. Mik\u00e4li asetus j\u00e4isi p\u00f6yd\u00e4lle vaalikauden yli, sit\u00e4 tarvitsisi muuttaa ja sen voimaantulo olisi viel\u00e4 vaikeampaa.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Kalat ovat ottaneet omakseen padoista vapautetun Hiitolanjoen Rautj\u00e4rvell\u00e4. Vesist\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Matti Vaittinen, johtava vesiasiantuntija Pekka V\u00e4h\u00e4n\u00e4kki ja harjoittelija Jenna Hjelmman Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta seisoivat joessa viime syksyn\u00e4.<\/span> Kuva: Ville Toijonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n4. Miten asia etenisi, jos asetus viel\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4isiin?<\/h2>\n Seuraavien kahden vuoden aikana kussakin j\u00e4senmaassa teht\u00e4isiin suunnitelmat ennallistamisen toteutuksesta. Suunnitelmassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kaikki pinta-alat ja toimenpiteet ja tehd\u00e4\u00e4n aikaan sidotut tavoitteet. Viimeist\u00e4\u00e4n parin vuoden valmistelun j\u00e4lkeen Suomessa aloitettaisiin massiiviset toimet luonnon tilan parantamiseksi. Aluksi tarkasteltaisiin, mitk\u00e4 nykyiset toimet ovat jo asetuksen mukaisia. Esimerkiksi Helmi- ja METSO-ohjelmat tukevat ennallistamisasetuksen toimeenpanoa.<\/p>\n
5. Paljonko ennallistetaan?<\/h2>\n Asetus koskee ihmisen toimien takia heikentyneit\u00e4 direktiiviluontotyyppej\u00e4, joiden yhteenlaskettu pinta-ala Suomessa on reilut 10 miljoonaa hehtaaria. Suomi itsess\u00e4\u00e4n on reilut 30 miljoonaa hehtaaria. T\u00e4st\u00e4 pinta-alasta 30 prosenttia pit\u00e4\u00e4 asetuksen mukaan ennallistaa vuoteen 2030 menness\u00e4.<\/p>\n
Se tarkoittaisi eri arvioiden mukaan miljoonasta kahteen miljoonaan hehtaaria. Se tarkoittaa mittakaavaltaan suurin piirtein sit\u00e4, ett\u00e4 nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva luonnonhoidon ja ennallistamisen kymmenvuotinen Helmi-ohjelma pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 joka vuosi.<\/p>\n
Vuoteen 2040 menness\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ennallistaa 60 prosenttia ja vuoteen 2050 menness\u00e4 90 prosenttia niist\u00e4 alueista, joiden luontoarvoja on heikennetty.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Miljoona hehtaaria n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 alueena Suomen kartalla t\u00e4lt\u00e4.<\/span> Kuva: Jyrki Lyytikk\u00e4 \/ Yle, Mapcreator, OpenStreetMap <\/span><\/figcaption><\/figure>\n6. Mit\u00e4 kaikkea ennallistetaan?<\/h2>\n Isoimmat ennallistettavat alueet olisivat todenn\u00e4k\u00f6isesti suo- ja mets\u00e4luontotyyppej\u00e4 sek\u00e4 j\u00e4rvi\u00e4. Liikkeelle l\u00e4hdett\u00e4isiin aluksi valtion omistamista Natura-alueista, koska asetuksessa pyydet\u00e4\u00e4n priorisoimaan niiden ennallistaminen hyv\u00e4\u00e4n tilaan. Natura 2000 -alueet ovat kuitenkin p\u00e4\u00e4osin hyv\u00e4ss\u00e4 kunnossa. Siksi jo ennen vuotta 2030 olisi toimia teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s Natura-alueiden ulkopuolella.<\/p>\n
7. Miten ennallistamista tehd\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n Suomessa on kokemusta esimerkiksi soiden ennallistamisesta jo melkein 30 vuoden ajalta. Soilla ennallistaminen tarkoittaa yksinkertaisimmillaan soille kaivettujen ojien tukkimista. Se tarkoittaa esimerkiksi isoa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kaivurity\u00f6t\u00e4 soilla.<\/p>\n
Virtavesi\u00e4 voidaan ennallistaa poistamalla esimerkiksi patoja. T\u00e4ss\u00e4 asiassa hallitus onkin ollut aktiivinen esimerkiksi Palokin koskien ja muiden ei niin merkitt\u00e4vien patojen purkamisen osalta.<\/p>\n
My\u00f6s suojelu, tai vaikkapa kunnostusojituksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen, voi olla ennallistamista, jopa kustannustehokasta sellaista; kun ihmistoiminnan paine poistuu, luonto alkaa korjata itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Ihmisen toiminta on muuttanut esimerkiksi sit\u00e4 miten vesi virtaa mets\u00e4st\u00e4 suolle ja suolta edelleen alapuolisiin pienvesiin. Muutosten my\u00f6t\u00e4 monet suokasvit ja linnut ovat menett\u00e4neet soveliaita elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ja kiintoaineet kulkeutuvat alapuolisiin vesist\u00f6ihin. Kuvassa ennallistettu Pekkasuo Iiss\u00e4.<\/span> Kuva: Mauri Huhtala<\/span><\/figcaption><\/figure>\n8. Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ennallistamisesta on?<\/h2>\n Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia globaaleja uhkia ihmiskunnalle. Luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen ei onnistu vain suojelualueilla, joita on rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siksi luontoa pit\u00e4\u00e4 palauttaa paremmalle tolalle my\u00f6s esimerkiksi talousmetsiss\u00e4 ja vesist\u00f6iss\u00e4. Asetus luo pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suuntaviivat politiikalle, ennakoitavuutta ja pakon sille, ett\u00e4 luonnon heikentyminen pyrit\u00e4\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Euroopassa.<\/p>\n
Ennallistaminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s monia ekosysteemipalveluja kuten vesist\u00f6- ja ilmastohy\u00f6tyj\u00e4. Joidenkin arvioiden mukaan soiden ennallistaminen voisi parantaa jopa it\u00e4rajan turvallisuutta, kun kuivatut suot palautettaisiin takaisin hetteiseksi ja upottavaksi vy\u00f6hykkeeksi.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Hiitolanjoen Lahnasenkosken ennallistamisessa on rakennettu kutumatalikko Laatokan lohelle ja taimenelle.<\/span> Kuva: Kare Lehtonen \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n9. Ket\u00e4 kaikkia se koskee?<\/h2>\n Asetus koskee sek\u00e4 valtion maita ett\u00e4 yksityismaita, mutta asetus asettaa velvoitteita vain j\u00e4senvaltiolle. Asetus ei aseta velvoitteita yksityisille maanomistajille, mutta valtion pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinot ja kannusteet, joilla tarvittavat pinta-alat tulevat t\u00e4yteen. Ennallistamistoimia tulisi v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s yksityismaille.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Mets\u00e4n kulotusta varten raivattua palokujaa kastellaan paloletkulla Nuuksiossa Espoossa.<\/span> Kuva: Terhi Liimu \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n10. Paljonko maksaa? Mist\u00e4 rahat?<\/h2>\n Komissio arvioi alun perin, ett\u00e4 kustannukset voisivat Suomelle olla noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, mik\u00e4 olisi 0,39 prosenttia BKT:sta. Uudet arviot ovat t\u00e4t\u00e4 matalampia. Useat olemassa olevat ohjelmat, suunnitelmat sek\u00e4 tuki- ja kannustinj\u00e4rjestelm\u00e4t osaltaan jo rahoittavat ja tukevat asetuksen mukaista luonnon tilan parantamista.<\/p>\n
Noin puolet kustannuksista on arvioitu syntyv\u00e4n sis\u00e4vesien tilan parantamisesta, noin viidennes metsien tilan parantamisesta ja hieman alle viidennes turvemaiden ennallistamisesta. Hintalappu riippuu kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 Suomen omaan ennallistamissuunnitelmaan lopulta kirjataan ja kuinka suuria pinta-aloja se lopulta koskee. Nyt on siis mahdotonta antaa hintalappua sille, mit\u00e4 ennallistaminen lopulta maksaa.<\/p>\n
Toimia voi valita ainakin osin kustannustehokkuuden mukaan, mutta ne eiv\u00e4t ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luonnon kannalta parhaita. Ennallistaminen tuo my\u00f6s ilmastohy\u00f6tyj\u00e4, jolloin ennallistamiseen laitettu raha voikin s\u00e4\u00e4sty\u00e4 ilmastotoimista tai p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien ostamisesta. Komission arvion mukaan toimien hy\u00f6dyt ovat moninkertaiset verrattuna kuluihin. Hy\u00f6dyt lasketaan 10 miljardiksi.<\/p>\n\n\n
\n
<\/source><\/source>Avaa kuvien katselu<\/span><\/button><\/p>\n<\/div>\n<\/div>Apolloperhonen on suojeltava direktiivilaji.<\/span> Kuva: imageBROKER\/Shutterstock\/All Over Press<\/span><\/figcaption><\/figure>\n11. Miten esitys muuttui?<\/h2>\n Turvepeltoja koskevat tavoitteet ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti. Viime vaiheessa trilogissa viel\u00e4 joustavoitettiin turvepeltoihin liittyvi\u00e4 tavoitteita ja annettiin j\u00e4senmaille mahdollisuus perustelluista syist\u00e4 soveltaa asetuksessa m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 matalampia tavoitetasoja.<\/p>\n
Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 koskevaan artiklaan tehtiin jo neuvottelujen aiemmassa vaiheessa suurelta osin Suomen aloitteesta ja ehdotusten pohjalta merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia, jotka huomioivat Suomen kaupunkialueiden vihreiden alueiden suuren osuuden. Vuoteen 2030 asti Suomen kaupunkien viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4. Sen j\u00e4lkeen kaupunkien taajaan asuttujen alueiden viherrytt\u00e4misen tavoitteet m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n kansallisesti.<\/p>\n
Ennallistamistavoitteisiin sek\u00e4 luontotyyppien esiintymien heikent\u00e4miskieltoon on tullut lis\u00e4joustoa. Heikent\u00e4miskielto koskee luontotyypin esiintymien merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 heikennyst\u00e4 ja laaja-alaisten luontotyyppien ennallistamistavoitetta voidaan perustelluissa tapauksissa alentaa.<\/p>\n
Komission alkuper\u00e4isess\u00e4 esityksess\u00e4 vuoden 1952 tasoa olisi k\u00e4ytetty yhten\u00e4 luontotyyppien palauttamisen vertailukohtana. Vuosiluku poistettiin j\u00e4senvaltioiden aloitteesta jo neuvottelujen aikaisessa vaiheessa.<\/p>\n
Kuuntele Yle Areenasta:<\/strong><\/p>\n\n\n
\n
Radio Suomen P\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/p>\n\n
<\/source><\/source>EU:n ennallistamisasetus j\u00e4tettiin p\u00f6yd\u00e4lle viime metreill\u00e4. Radio Suomen p\u00e4iv\u00e4n haastateltavana ymp\u00e4rist\u00f6neuvos Olli Ojala ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6st\u00e4.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan parlamentti hyv\u00e4ksyi kiistellyn ennallistamisasetuksen, johon Suomen edellinen hallitus melkein kaatui. Suomessa kipuiltiin luonnon ennallistamisasetuksen korkeista kustannuksista ja vaadittiin asetukseen muutoksia. Nyt asetus on vaarassa kaatua. Ymp\u00e4rist\u00f6ministerien piti maanantaina kokouksessa \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 ja antaa asetukselle viimeinen siunaus. EU:n puheenjohtajamaa Belgia veti asian pois \u00e4\u00e4nestyksest\u00e4, koska ennallistamisen kannalla ollut niukka enemmist\u00f6 kutistui, kun Unkari k\u00e4\u00e4ntyi asetusta vastaan. […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":298055,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[14],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298054"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=298054"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/298054\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298055"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=298054"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=298054"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=298054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}