listaa kolme syyt\u00e4<\/a>, miksi kauppiaat odottavat vakaan hintakehityksen jatkuvan my\u00f6s kuluvana vuonna.<\/p>\nTarjonta<\/h5>\n
Tarjonta on vuosien ajan ollut suurin hintojen nousun aiheuttaja. \u00d6ljyntuotanto on nyt v\u00e4hemm\u00e4n keskittynyt L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 se on ollut viimeisten 50 vuoden aikana. L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 porataan 29 prosenttia maailman \u00f6ljyst\u00e4, kun viel\u00e4 vuonna 1974 alueen osuus oli 37 prosenttia. Tuotanto on my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n keskittynyt Opec-maihin. T\u00e4m\u00e4 johtuu osittain 2010-luvun liuske\u00f6ljybuumista, joka teki Yhdysvalloista energian nettoviej\u00e4n ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa 1950-luvun j\u00e4lkeen. Kasvava tuotanto Opec-maista, kuten Guyanasta, on monipuolistanut tarjontaa. Kansainv\u00e4linen energiaj\u00e4rjest\u00f6 IEA arvioi, ett\u00e4 uudet l\u00e4hteet sek\u00e4 Yhdysvaltain ja Kanadan lis\u00e4\u00e4ntyneet volyymit kattavat suurimman osan globaalin kysynn\u00e4n kasvusta kuluvana vuonna.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4 on maailman kolmanneksi suurin raaka\u00f6ljyn tuottaja. Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuotava \u00f6ljy on jatkanut virtaamistaan l\u00e4nnen asettamista rajoituksista huolimatta. Vuonna 2022 l\u00e4nsimaat asettivat Ven\u00e4j\u00e4n meritse kuljetettavan raaka\u00f6ljyn viennille 60 dollarin tynnyrihintakaton. Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyll\u00e4 on nyt laajalti k\u00e4yty kauppaa l\u00e4nnen hintakaton yl\u00e4puolella. Silti ainakin yhdess\u00e4 suhteessa l\u00e4nnen politiikka on toiminut: Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyn jatkuva saatavuus on auttanut est\u00e4m\u00e4\u00e4n dramaattista hintojen nousua, jota monet pelk\u00e4siv\u00e4t vuonna 2022, kun EU kielsi ven\u00e4l\u00e4isen raaka\u00f6ljyn tuonnin Vladimir Putinin<\/strong> aloitettua hy\u00f6kk\u00e4yssodan Ukrainassa.<\/p>\nYlim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tuotantokapasiteetti<\/h5>\n
Opecin j\u00e4senmailla on runsaasti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 tuotantokapasiteettia eli tyhj\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4 olevia laitoksia, joista voidaan tuottaa \u00f6ljy\u00e4 lyhyell\u00e4 varoitusajalla. Kun tuotanto on tiukkaa, kuten 2000-luvun alussa, vientimailla ei ole juurikaan varaa vastata kysynn\u00e4n kasvuun. T\u00e4m\u00e4 voi saada hinnat nousemaan jyrk\u00e4sti. Nyky\u00e4\u00e4n tilanne on toinen. Yhdysvaltain Energiatietohallinto (EIA) arvioi, ett\u00e4 Opecin ydinj\u00e4senill\u00e4 on noin 4,5 miljoonaa tynnyri\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kapasiteettia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 on enemm\u00e4n kuin Irakin p\u00e4ivitt\u00e4inen kokonaistuotanto.<\/p>\n
Kysynt\u00e4<\/h5>\n
EIA:n mukaan raaka\u00f6ljyn kysynt\u00e4 saavutti enn\u00e4tyksen viime vuonna ja tulee olemaan viel\u00e4 korkeampi kuluvana vuonna, mik\u00e4 johtuu osittain Intian kasvusta. Se ei kuitenkaan todenn\u00e4k\u00f6isesti nosta hintoja paljon korkeammalle. Globaali raaka\u00f6ljyn kysynn\u00e4n kasvu ei ole 2000-luvun alun tasolla. Maailman suurin \u00f6ljyntuoja Kiina on keskell\u00e4 vaisua talouskasvua. My\u00f6s maan taloudelliset rakennemuutokset v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t \u00f6ljyn kysynt\u00e4\u00e4: esimerkiksi ensi vuonna puolet Kiinassa myyt\u00e4vist\u00e4 uusista autoista arvioidaan olevan s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4.<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 maailman luopuminen \u00f6ljyst\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 markkinat kest\u00e4v\u00e4t paremmin geopoliittisia shokkeja ja tuotannon leikkauksia, vaikka siirtym\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttaisi markkinah\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ukrainan drone-iskut Ven\u00e4j\u00e4n jalostamoihin nostivat \u00e4skett\u00e4in Brent-laadun yli 85 dollariin tynnyrilt\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa marraskuun alun j\u00e4lkeen. Toistaiseksi hintojen nousu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin vaatimattomalta.<\/p>\n
\n\t\t<\/div>\n