artikkelista<\/a>, jossa h\u00e4n vertaili maiden v\u00e4list\u00e4 ty\u00f6n tuottavuutta ja kehityksen taustalla olevia syit\u00e4.<\/p>\nPohjolan mukaan 1,1 prosenttiyksik\u00f6n erosta 0,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 syntyi kokonaistuottavuuden ja 0,2 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4oman suuremmasta kontribuutiosta Ruotsissa.<\/p>\n
Kansantalouden perushintaisen bruttoarvonlis\u00e4yksen volyymi kasvoi Suomessa Ruotsin kanssa l\u00e4hes samaa tahtia vuosituhannen alusta vuoteen 2008 saakka, mutta sen j\u00e4lkeen kasvu pys\u00e4htyi Suomessa per\u00e4ti kymmeneksi vuodeksi. Koko tarkastelujaksolla 2001-2022 bruttoarvonlis\u00e4ys kasvoi Suomessa 26 prosenttia ja Ruotsissa 48 prosenttia.<\/p>\n
Pohjolan mukaan Suomen ongelmana ei ole investointien ja p\u00e4\u00e4oman puute vaan kokonaistuottavuuden heikko kasvu ja korkean tuottavuuden p\u00e4\u00e4oman puute.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4omavaroittain tarkastellen Ruotsin ylivoima on syntynyt ICT-p\u00e4\u00e4omasta: tietokoneista, ohjelmistoista ja tietokannoista.<\/p>\n
Pohjola muistuttaa, ett\u00e4 Ruotsissa ty\u00f6n tuottavuuden taso (bkt jaettuna ty\u00f6tunneilla) on ostovoimakorjattuna ollut jo pitk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 korkea kuin Yhdysvalloissa. Se osoittaa Pohjolan mukaan, ett\u00e4 korkea tuottavuus voidaan saavuttaa my\u00f6s sellaisissa yhteiskunnissa, joissa julkinen sektori on verrattain suuri.<\/p>\n
Pohjolan mukaan on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ettei kansantalouden markkinasektori ole Suomessa kiihdytt\u00e4nyt kansantalouden kasvua ollenkaan vuoden 2008 j\u00e4lkeen. Talouskeskustelussa usein mainittu \u201dkasvun menetetty vuosikymmen\u201d johtuu t\u00e4st\u00e4 ongelmasta.<\/p>\n
\u2013 Voi toki olla, ett\u00e4 julkisen sektorin tai muun tuetun tuotannon suuruus ja tuottavuusongelmat ovat ep\u00e4suorasti markkinatuotannon heikon kasvun takana. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan voi olla niin suuria, ett\u00e4 selitt\u00e4isiv\u00e4t kasvueron, Pohjola kirjoittaa artikkelissa.<\/p>\n
Markkinatuotannon osuus kansantalouden bruttoarvonlis\u00e4yksest\u00e4 oli sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Ruotsissa yht\u00e4 suuri \u2013 noin kaksi kolmasosaa \u2013 vuoteen 2008 saakka. Sen j\u00e4lkeen eroa on syntynyt niin, ett\u00e4 vuonna 2022 osuus oli Suomessa 62 ja Ruotsissa 68 prosenttia.<\/p>\n
\u2013 Ero Ruotsin hyv\u00e4ksi selittyy palvelualojen kasvaneella merkityksell\u00e4. Sek\u00e4 bruttoarvonlis\u00e4yksen, ty\u00f6n tuottavuuden ett\u00e4 tehtyjen ty\u00f6tuntien kertyneet kasvut olivat Ruotsissa kaksinkertaisia Suomeen verrattuna koko ajanjaksolla. Mutta koska ty\u00f6n tuottavuus on ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi kokonaistuotannon kasvun l\u00e4hde, selittyy Ruotsin parempi menestys tuottavuuden ripe\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 kasvulla. Ero Suomeen on syntynyt vuoden 2008 j\u00e4lkeen, Pohjola kirjoittaa.<\/p>\n
Toimialoittaisessa tarkastelussa Ruotsin parempi tuottavuuskehitys on syntynyt palveluissa, erityisesti tietointensiivisiss\u00e4 palveluissa. N\u00e4it\u00e4 ovat muun muassa informaatio ja viestint\u00e4 sek\u00e4 rahoitus ja vakuutus. Teollisuus ja muu jalostus sen sijaan ovat kasvattaneet tuottavuutta yht\u00e4 paljon molemmissa maissa koko ajanjaksolla 2001-2022.<\/p>\n
Selityksen\u00e4 Suomen Ruotsia heikommalle tuottavuuskehitykselle ei voi Pohjolan mukaan olla julkisen tai muun markkinattoman tuotannon tehottomuus. Havainto selittyy kokonaistuottavuuden ja p\u00e4\u00e4oman laadun pienemmill\u00e4 kontribuutioilla Suomen markkinatuotannossa.<\/p>\n
Pohjolan mukaan Ruotsi on pystynyt Suomea paremmin hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n jo pitk\u00e4\u00e4n maailmantaloudessa k\u00e4ynniss\u00e4 olevasta rakennemuutoksesta, jossa teollisuuden merkitys v\u00e4henee ja palvelujen kasvaa.<\/p>\n
\u2013 Samalla se ainakin osin selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, miksi ICT-laitteet, ohjelmistot ja tietokannat ovat kiihdytt\u00e4neet ty\u00f6n tuottavuuden kasvua enemm\u00e4n Ruotsissa kuin Suomessa, Pohjola kirjoittaa.<\/p>\n
\n\t\t<\/div>\n