Helsingin yliopiston tutkijatohtori Georg Boldt<\/strong> on ollut mukana Elokapinan toiminnassa puolentoista vuoden ajan. Siten Boldt tekee etnografista tutkimusta Elokapinasta.<\/p>\n

Etnografista tutkimuksessa havainnoidaan toimintaa sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin, jotta tutkija saa mahdollisimman paljon ensik\u00e4den tietoa toiminnan luonteesta.<\/p>\n

Boldtin tutkimusty\u00f6 keskittyy pitk\u00e4lti mets\u00e4aktivismiin ja mets\u00e4liikkeen toimintaan Elokapinassa.<\/p>\n

\u2013 Minua kiinnostaa tutkijana etenkin korkean riskin aktivismi. Miksi ihmiset osallistuvat siihen? Miten siihen valmistaudutaan? Mit\u00e4 ihmiset kokevat n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa? Siihen tietoon on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4, ellei itse ole paikalla tekem\u00e4ss\u00e4 havaintoja.<\/p>\n

Tavoitteena on olla neutraali<\/h2>\n
Tutkijana Boldt on kuitenkin asettanut rajat sille, miten pitk\u00e4lle h\u00e4n voi menn\u00e4 aktivismissa, ja kertoo sen avoimesti etuk\u00e4teen muille toimijoille. Tarkoituksena on s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tutkijan neutraliteetti.<\/p>\n
\u2013 Muun muassa ilmoitan aina ennen aktioita, ett\u00e4 olen ei-kiinniotettavassa roolissa. Olen my\u00f6s pohtinut tapauskohtaisesti, monesti aktivistien kanssa, miten voin osallistua aktioihin ilman, ett\u00e4 tuon tutkijan neutraliteetin kyseenalaiseksi.<\/p>\n
Etnografista tutkimustapaa on k\u00e4ytetty pitk\u00e4\u00e4n muun muassa antropologisessa tutkimuksessa. Siin\u00e4 kuvataan jotakin vierasta kulttuuria omakohtaisesta kokemuksesta k\u00e4sin sek\u00e4 haastattelujen perusteella.<\/p>\n
Etnografia on vain yksi tulkinta tutkimuskohteesta. Sen lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muita keinoja, jotka laajentavat n\u00e4k\u00f6kulmaa tutkittavasta aiheesta.<\/p>\n
\u201dKaikki ihmistiede on jossain m\u00e4\u00e4rin subjektiivista\u201d<\/h2>\n
Boldt sanoo, ett\u00e4 on t\u00e4ysin mahdollista olla yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 ulkopuolinen tutkija mutta samaan aikaan sis\u00e4ll\u00e4 ja mukana mielenilmauksissa. Se toteutuu, kun antaa tutkimuksen lukijalle mahdollisuuden arvioida avoimesti tutkijan positiota siell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Ihmistieteiss\u00e4 on jo kymmeni\u00e4 vuosia ollut vahva k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 objektiivista tietoa esimerkiksi sosiaalisesta interaktiosta ei juuri ole, vaan kaikki tieto on jossain m\u00e4\u00e4rin subjektiivista. Sen takia on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla avoin siit\u00e4 omasta positioinnistaan.<\/p>\n
Kansalaisyhteiskunnan muutosta on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Suomessa perinteisesti erilaiset edunvalvontaj\u00e4rjest\u00f6t ovat olleet keskeisimm\u00e4t toimijat kansalaisyhteiskunnassa, mutta Boldtin mukaan suora toiminta ja kansalaistottelemattomuus ovat tulleet yleisemm\u00e4ksi.<\/p>\n
\u2013 Koij\u00e4rvi-liike vuonna 1979 ja Talaskankaan mets\u00e4sodat vuonna 1989 ovat olleet alkusoittoa t\u00e4llaiselle suoralle toiminnalle, jossa ei yritet\u00e4 neuvotella viranhaltijoiden ja poliitikkojen kanssa asioista vaan asetutaan itse esteeksi esimerkiksi mets\u00e4koneelle tai kaivukoneelle ja yritet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 kautta vaikuttaa suoraan siihen asiaan.<\/p>\n
T\u00e4llaisen kansalaisyhteiskunnan toimintamuutoksen ymm\u00e4rt\u00e4minen on Boldtin mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 My\u00f6s t\u00e4llainen kansalaisaktivismi, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa, on demokraattisen yhteiskunnan kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 toimintaa. T\u00e4ss\u00e4 puhutaan toimijoista, jotka ovat liberaalin demokratian puolustajia, demokratian piiriss\u00e4 toimivia aktivisteja.<\/p>\n
\n
\n
\n
<\/source><\/source> $\"Lapin$ <\/picture><\/div>\n