\n

Huhtikuun kehysriiheen valmistaudutaan haastavassa taloustilanteessa. Hallituksen tavoitteena on usean miljardin menos\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n

Koulutus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4 investointi kansantalouden, kasvun, ty\u00f6llisyyden ja tuottavuuden kannalta. Olennaista koulutuksen ja opetuksen laadun kannalta on, ett\u00e4 kuntien talous on kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla. Jatkossa kuntien budjeteista noin 60 prosenttia menee koulutuksen ja kasvatuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen.<\/p>\n

Kuntatalouden tilanne on eritt\u00e4in huolestuttava. Monissa kunnissa on k\u00e4yty tai k\u00e4ynniss\u00e4 yt-neuvotteluita tai s\u00e4\u00e4st\u00f6ohjelmia. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen olisi raipanisku kuntatalouteen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koulutusleikkaus. Koulutuksen ja opetuksen laadun perustana ovat koulutetut ja kelpoiset opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. Laadukas opettajankoulutus ja opettajien kelpoisuusvaatimukset takaavat yhdenvertaiset oppimisen edellytykset kaikille oppijoille kaikkialla Suomessa. Kelpoisuuksia opetusalalla ei pid\u00e4 milt\u00e4\u00e4n osin v\u00e4ljent\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se olisi lopullinen este oppimisen ja osaamistason suunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4miseksi. Kehotan jokaista lapsen vanhempaa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, opettaako h\u00e4nen lastaan koulutettu kelpoinen opettaja.<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n ker\u00e4\u00e4m\u00e4t norminpukuehdotukset olisivat toteutuessaan kohtalokkaita laadukkaan opetuksen ja oppimisen varmistamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koulutusta s\u00e4\u00e4televi\u00e4 normeja ei voi purkaa vaarantamatta lasten ja nuorten sivistyksellisi\u00e4 perusoikeuksia. Laajempaa et\u00e4opetustakaan ei tarvita, koska et\u00e4yhteyksi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 opetus on mahdollista jo nyt.<\/p>\n

OAJ julkaisi hiljattain tuoreet j\u00e4senkyselyt perusopetuksesta, lukiosta ja ammatillisesta koulutuksesta. Tulokset ovat karua luettavaa: opetusryhmien koot ovat liian suuria ja oppimisen tukea tarvitaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Opetusta ja oppimista h\u00e4iritsevi\u00e4 asioita on kouluissa liikaa, eik\u00e4 niiden poistamiseksi ole riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaita keinoja.<\/p>\n

Viesti on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4, muttei valitettavasti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Suomalaisessa koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on miltei kahden miljardin euron rahoitusvaje muihin Pohjoismaihin n\u00e4hden. Hallituksen tulee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koulutuksen pelastusrenkaasta, jolla maamme saadaan nostettua kest\u00e4v\u00e4sti koulutuksen aallon pohjalta takaisin aallonharjalle. Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitelma on tarpeen, jotta koulutuksen rahoitus saadaan nostettua pohjoismaiselle tasolle.<\/p>\n

Koko koulutusketjusta on pidett\u00e4v\u00e4 huolta. Oppimisen tuki on laitettava kuntoon kaikilla koulutusasteilla. Lis\u00e4ksi tulee varmistaa, ett\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4 opettajia on riitt\u00e4v\u00e4sti jatkossa. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 aikuiskoulutustuen korvaavan mallin rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ripe\u00e4\u00e4 valmistelua.<\/p>\n

Laadukas koulutus ja opetus eiv\u00e4t ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys. Kehysriihi ja kev\u00e4\u00e4n 2025 kuntavaalit m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sen, onko Suomi Sivistys-Suomi ja ovatko kaikki kunnat sivistyskuntia.<\/p>\n

\n\t\t<\/div>\n