\n

Jopa toistuvasti rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijan karkoitus voi olla vaikeaa, jos hakija hakee toistuvasti uudelleen turvapaikkaa. Nyt hallitus haluaa puuttua hakemustehtailuun. Asiasta kertoo Yle<\/em><\/a>.<\/p>\n

Vaikka uusintahakemusten teko vaikeutui Juha Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen aikana, on Maahanmuuttoviraston silti tutkittava kaikki hakemukset alustavasti. Lis\u00e4ksi viraston teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, onko hakemuksen tutkimisille edellytyksi\u00e4. Uudelleen hakemus k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vain, mik\u00e4li uusintahakemuksessa esitet\u00e4\u00e4n uusia tietoja.<\/p>\n

Ongelmaksi muodostuu se, ett\u00e4 uusintahakemusten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei ole rajattu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 turvapaikkaa voi siis hakea useamman kerran uudelleen, ja jokainen hakemus on k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 uudelleen.<\/p>\n

Yksi esimerkki t\u00e4llaisesta tapauksesta on Suomeen vuonna 2015 saapunut kurdimies Irakista. Mies on hakenut viimeisen yhdeks\u00e4n vuoden aikana turvapaikkaa yhteens\u00e4 kolmetoista kertaa, viimeksi joulukuussa 2023. Miehen 12 aiempaa hakemusta on hyl\u00e4tty, viimeisin on taas k\u00e4sittelyss\u00e4.<\/p>\n

Miest\u00e4 oltiin joulukuussa jo palauttamassa takaisin Irakiin, mutta prosessi keskeytyi uusintahakemuksen vuoksi. Tammikuussa mies odotti tapauksen ratkaisemista s\u00e4il\u00f6\u00f6nottokeskuksessa.<\/p>\n

Vakavampi esimerkki on Suomeen vuonna 2005 saapunut kurdimies. Miehelle my\u00f6nnettiin oleskelulupa ja my\u00f6hemmin turvapaikka, sill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 ei voitu palauttaa Irakiin. Vuonna 2011 h\u00e4n syyllistyi kuitenkin lapsen seksuaaliseen hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, pakottamiseen seksuaaliseen tekoon ja kotirauhan rikkomiseen. Vuonna 2015 h\u00e4net tuomittiin raiskauksen yrityksest\u00e4, vuonna 2018 taas raiskauksesta. Poliisi esitti viimeisimm\u00e4n tuomion j\u00e4lkeen miehen karkoittamista rikoshistorian perusteella, johon Maahanmuuttovirasto suostui.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mies kuitenkin haki lukuisia kertoja oleskelulupaa, jotka kaikki hyl\u00e4ttiin. Viimeisin palautusyritys viime joulukuussa keskeytyi, kun mies haki turvapaikkaa.<\/p>\n

Sis\u00e4ministeri\u00f6n maahanmuuttojohtaja Sanna Sutterin<\/strong> mukaan vuosien 2015-16 j\u00e4lkeen uusintahakemusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, ja vuosina 2020-21 ne muodostivat puolet kaikista hakemuksista. Viime vuonna osuus kuitenkin putosi 15 prosenttiin.<\/p>\n

Nykytilan ongelmallisuus on tiedostettu hallituksessa. Sis\u00e4ministeri Mari Rantasen<\/strong> (ps.) mukaan l\u00e4ht\u00f6kohdan on oltava se, ett\u00e4 jos henkil\u00f6ll\u00e4 ei ole oikeuden mukaan perusteita turvapaikan my\u00f6nt\u00e4miselle, h\u00e4n poistuu tai h\u00e4net poistetaan maasta.<\/p>\n

Petteri Orpon<\/strong> hallitusohjelmaan sis\u00e4ltyy kirjaus, jonka mukaan uusintahakemusten tekemisen edellytyksi\u00e4 kiristet\u00e4\u00e4n ja perusteettomat uusintahakemukset estet\u00e4\u00e4n. Valmistelu on toistaiseksi alkuvaiheissa.<\/p>\n

Kokonaan uusintahakemuksia ei kuitenkaan voida kielt\u00e4\u00e4. Sutterin mukaan tulevilla muutoksilla voidaan kuitenkin varmistaa, ettei j\u00e4rjestelm\u00e4 kannusta tekem\u00e4\u00e4n uusintahakemuksia.<\/p>\n

\u2013 Nyt on kyse siit\u00e4, ett\u00e4 perusteettomiin hakemuksiin halutaan puuttua, Sutter linjaa.<\/p>\n

\n\t\t<\/div>\n