Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson<\/b> palaa blogissaan<\/a> viime viikonlopun verokeskusteluun<\/a> , joka k\u00e4ynnistyi h\u00e4nen haastattelustaan Helsingin Sanomissa.<\/p>\n \u2013\u2009Oikeistopuolueet antavat itsest\u00e4\u00e4n kuvan tiukkoina kirstunvartijoina, vaikka haluavat tehd\u00e4 julkista taloutta heikent\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, Andersson sanoi siin\u00e4.<\/p>\n H\u00e4nelle vastannut kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen<\/b> puhui paisuvasta julkisesta sektorista ja velasta. Valtosen mukaan veronkevennykset ovat kokoomukselle itseisarvo.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Valtosen mukaan veronkevennykset maksavat itse itsens\u00e4 takaisin \u201ddynaamisina vaikutuksina\u201d.<\/p>\n Kokoomus ajaa edelleen veronkevennyksi\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6llisyystoimena, vaikka Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) selvitti jo viime vaalikaudella, ett\u00e4 \u201dveropoliittisin keinoin ei yleisesti voida merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vaikuttaa ty\u00f6ntekoon liittyviin valintoihin\u201d.<\/p>\n Saman selvityksen mukaan tuloverotuksen maltillinen kirist\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 tutkimustulosten mukaan verotuloja eik\u00e4 aiheuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointitappiota v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti ty\u00f6n tarjontaa.<\/p>\n<\/p>\n Viime syksyn\u00e4 silloinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen <\/b>(kesk.) totesi, ett\u00e4 kokoomuksen ajama veronkevennys olisi ty\u00f6llisyystoimena j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n kallis ja tehoton. Kokoomuksen arvion mukaan yhdell\u00e4 miljardilla saisi 6\u2009000 laskennallista ty\u00f6llist\u00e4. Yhden ty\u00f6llisen hintalappu olisi 180\u2009000 euroa vuodessa.<\/p>\n \u201dSit\u00e4 eiv\u00e4t dynaamiset vaikutukset kuittaa\u201d, Li Andersson kirjoittaa.<\/p>\n Oppositio julkaisee l\u00e4hiaikoina uudet varjobudjettinsa.<\/p>\n Andersson summaa n\u00e4in:<\/p>\n \u201dEli: verokevennykset alentavat valtion tuloja, ja mahdolliset dynaamiset vaikutukset eiv\u00e4t ole niin suuria, ett\u00e4 veroalennukset voisivat \u00b4itse rahoittaa itsens\u00e4`. T\u00e4llainen retoriikka on klassista veropopulismia, jolla pyrit\u00e4\u00e4n lupailemaan verokevennyksi\u00e4 antamalla kuvaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t lis\u00e4isi painetta leikata sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.\u201d<\/p>\n Todellisuudessa kokoomus esitti varjobudjetissaan miljardiluokan leikkauksia sosiaaliturvaan, mukaan lukien ty\u00f6tt\u00f6mien perusturvaan sek\u00e4 toimeentulotukeen. <\/p>\n<\/p>\n Andersson kiist\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vasemmiston tavoitteena olisi nostaa Suomen jo valmiiksi korkeaa veroastetta.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa Suomen veroaste ei ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n ole poikkeuksellisen korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin, ja lis\u00e4ksi se ei ole este korkealle ty\u00f6llisyysasteelle ja tasapainoiselle julkiselle taloudelle. T\u00e4m\u00e4n osoittavat muun muassa Ruotsin ja Tanskan esimerkit.<\/p>\n Anderssonin mukaan kansainv\u00e4lisesti korkea kokonaisveroaste korreloi voimakkaasti hyvinvoinnin ja vahvan julkistalouden kanssa.<\/p>\n Vasemmistoliiton veropoliittiset tavoitteet ovat muualla kuin veroasteen tasossa, johon keskittymist\u00e4 Andersson ei pid\u00e4 edes mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4.<\/p>\n \u201dKuten Helsingin Sanomien haastattelemat talosusasiantuntijatkin totesivat, on veroastetta oleellisempaa, mit\u00e4 verotetaan, miten verotetaan ja mihin verotulot suunnataan. Suomen kasvun ja ty\u00f6llisyyden kannalta on esimerkiksi olennaista saada jatkossakin kasvatettua julkisia panostuksia niin koulutukseen kuin ty\u00f6voimapalveluihinkin\u201d, h\u00e4n kirjoittaa.<\/p>\n<\/p>\n Vasemmistoliiton verotavoitteet koskevat p\u00e4\u00e4omaverotuksen uudistamista sek\u00e4 luopumista ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisista verotuista. Lis\u00e4ksi vasemmistoliitto pit\u00e4\u00e4 kiinni verotuksen roolista my\u00f6s tuloerojen pienent\u00e4misess\u00e4, ja siksi painottaa nimenomaan progression merkityst\u00e4.<\/p>\n Anderssonin mukaan \u201dt\u00e4m\u00e4 erottaa meid\u00e4t esimerkiksi vihreist\u00e4\u201d.<\/p>\n Kirjoituksessaan Li Andersson my\u00f6s perustelee, miksi puhe Suomen \u201dpaisuvasta julkisesta sektorista\u201d ei pid\u00e4 paikkaansa. H\u00e4nen mukaansa oikeisto pyrkii sill\u00e4 oikeuttamaan julkisiin menoihin teht\u00e4v\u00e4t v\u00e4hennykset, vaikka n\u00e4m\u00e4 l\u00e4hes aina osuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan ja koulutukseen. <\/p>\n Elina Valtonen totesi lauantaina vastauksessaan Anderssonille, ett\u00e4 vasemmistoliiton talouspolitiikka on uhka hyvinvointivaltiolle.<\/p>\n Andersson kysyy, mik\u00e4 hyvinvointivaltiota todellisuudessa uhkaa.<\/p>\n \u201dPuolueet, jotka julkisten palveluiden vahvistamisen sijaan n\u00e4kev\u00e4t julkissektorin \u00b4ylipaisuneena`, ovat valmiita rapauttamaan valtion tulopohjaa, koska \u00b4verojen laskeminen on itseisarvo` sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti pienituloisten ihmisten kokemaa ahdinkoa ja k\u00f6yhyytt\u00e4\u201d, h\u00e4n vastaa omaan kysymykseens\u00e4.<\/p>\n<\/p>\n <\/p>\n\u201dKlassista veropopulismia\u201d
<\/h3>\nKorkea veroaste ei este ty\u00f6llisyydelle
<\/h3>\nProgression painottaminen erottaa vihreist\u00e4
<\/h3>\n