Sosiaali-<\/span> ja terveysministeri\u00f6 (STM) on p\u00e4ivitt\u00e4nyt sis\u00e4ilmaoireista k\u00e4rsivien potilaiden hoitosuositusta Suomessa.<\/span><\/p>\n

Uudessa suosituksessa korostetaan, ett\u00e4 sis\u00e4ilmaoireilun diagnosoinnissa ja hoidossa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuunnella potilasta huolellisesti sek\u00e4 huomioida h\u00e4nen tilanteensa kokonaisuutena.<\/span><\/p>\n

Sis\u00e4ilmaoireista k\u00e4rsiv\u00e4n potilaan tutkimiseen ja hoitoon voidaan tarvita monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, ministeri\u00f6n tiedotteessa sanotaan. Ensisijaisesti sis\u00e4ilmaoireiden hoito tulisi kuitenkin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 terveydenhuollon perustasolla.<\/span><\/p>\n

Tautitaakan perusteella sis\u00e4ilman merkitt\u00e4vimm\u00e4t ep\u00e4puhtaudet Suomessa ovat radon, sis\u00e4ilman ep\u00e4puhtauksista erityisesti pienhiukkaset, passiivinen tupakointi ja kosteusvauriot. Oireiden ja haittojen kokemisen kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 Suomessa ovat ep\u00e4puhtauksien lis\u00e4ksi melu, ilmanvaihto, ilmankosteus ja l\u00e4mp\u00f6tila sek\u00e4 yksil\u00f6lliset ominaisuudet ja yhteis\u00f6ihin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.<\/span><\/p>\n

Tautitaakka on koko v\u00e4est\u00f6\u00e4 koskeva laskennallinen m\u00e4\u00e4re, joka kuvastaa tietyn sairautta tai oireilua aiheuttavan tekij\u00e4n vuoksi menetettyj\u00e4 terveit\u00e4 elinvuosia.<\/span><\/p>\n

Viime vuonna<\/span> Manner-Suomen kunnille tehdyn kyselyn mukaan kuntien omistamien rakennusten kokonais\u00adneli\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 5\u201310 prosentissa arvioitiin olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 sis\u00e4ilmaongelmia. Arvioissa oli kuitenkin suuria eroja erikokoisten kuntien ja yksitt\u00e4isten rakennusten v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna sis\u00e4ilmaongelmia esiintyi eniten sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa. Yleisimm\u00e4t rakennustekniikasta johtuvat syyt sis\u00e4ilmaongelmien taustalla olivat ilmanvaihdon puutteet sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaan, ilman kuivuuteen tai vetoon liittyv\u00e4t ongelmat.<\/span><\/p>\n

Julkisten rakennusten osalta rakennusten kunnon seuranta on tyypillisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaistarkastusten piiriss\u00e4, kun taas yksityisten asuntojen tilanteesta saadaan tietoa tutkimushankkeiden lis\u00e4ksi l\u00e4hinn\u00e4 viranomaisille p\u00e4\u00e4tyvien ongelmatapausten osalta.<\/span><\/p>\n

Vuosina 2021\u20132022 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta\u00adviraston (Valvira) ker\u00e4\u00e4miss\u00e4 terveyden\u00adsuojelu\u00adviranomaisen valvontatiedoissa raportoitiin toimenpidekehotuksia ilmanvaihdon tai sis\u00e4ilman laadun puutteiden vuoksi yhdeks\u00e4ss\u00e4 prosentissa tutkituista sosiaalialan ja opetuksen rakennuksista. Radonin takia toimenpidekehotuksia annettiin nelj\u00e4ss\u00e4 prosentissa n\u00e4ist\u00e4 rakennuksista.<\/span><\/p>\n

Kansantaloudellisesti merkitt\u00e4vimm\u00e4t kustannukset muodostuvat rakennusten korjauksista, lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 terveydenhuollon kuluista ja tuottavuuden menetyksist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2012 julkaistussa eduskunnan tarkastus\u00advaliokunnan tutkimus\u00adjulkaisussa kosteus- ja home\u00advaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten arvioitiin olevan Suomessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kymmeni\u00e4, jopa satoja miljoonia euroja vuosittain.<\/span><\/p>\n

Huonolaatuisen sis\u00e4ilman taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ongelmana on kuitenkin se, ett\u00e4 on vaikea m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, milt\u00e4 osin korjaus\u00adkustannukset liittyv\u00e4t sis\u00e4ilmaongelmaan ja milt\u00e4 osin rakennuksen normaaliin ik\u00e4\u00e4ntymiseen, huoltoon tai viihtyvyyden parantamiseen.<\/span><\/p>\n<\/section>\n