Huoli sairaudesta voi alkaa hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4. Psykiatrian professori ja yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri selitt\u00e4v\u00e4t sairauden pelon taustat.<\/p>\n

Yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Antti Friman (vas. ylh.) ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila selitt\u00e4v\u00e4t taustat sairauspelolle. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox, Ville-Veikko Kaakinen<\/span><\/p>\n<\/div>\n

Sairauspelkoiselle<\/span> fyysiset oireet ovat piinaa: v\u00e4symys saa pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aivokasvainta ja vatsakipu suolistosy\u00f6p\u00e4\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti melkein jokainen on joskus huolissaan terveydest\u00e4\u00e4n, ja kaikkialta ylle tulviva tieto lis\u00e4\u00e4 tuskaa. Joskus sairauksien pelko muuttuu kuitenkin liialliseksi ja alkaa hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u2013\u202fSairauspelkoiselle tulee oire, josta h\u00e4n huolestuu. Lopulta itse huolesta tulee p\u00e4\u00e4asia, ja se mist\u00e4 ollaan huolissaan, vaihtelee. Ihminen voi pel\u00e4sty\u00e4 niin, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4 monitoroimaan omaa kehoaan ja hakeutuu toistuvasti l\u00e4\u00e4k\u00e4rille tutkimaan erilaisia oireita, psykiatrian professori<\/span> Jyrki Korkeila<\/a> kuvailee.<\/span><\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isesti melkein jokainen on joskus huolissaan terveydest\u00e4\u00e4n, ja kaikkialta ylle tulviva tieto lis\u00e4\u00e4 tuskaa. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri <\/span>Antti Friman<\/a> tunnistaa ilmi\u00f6n ja kertoo sen n\u00e4kyv\u00e4n vastaanotolla.<\/span><\/p>\n

\u2013\u202fL\u00e4\u00e4k\u00e4ri kohtaa sairauspelkoisia potilaita todenn\u00e4k\u00f6isesti viikoittain. Vastaanotollani on ollut esimerkiksi potilaita, jotka ovat todella huolissaan toiminnallisista vatsa- ja suolisto-oireista ja pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t niiden tarkoittavan jotain vakavaa, kuten sy\u00f6p\u00e4\u00e4, Friman kertoo.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/p>\n
L\u00e4\u00e4k\u00e4ri kohtaa sairauspelkoisia potilaita todenn\u00e4k\u00f6isesti viikoittain. <\/p>\n<\/blockquote>\n
Mist\u00e4 ihmeest\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri sitten tunnistaa sairauspelkoisen, kun mahdollisuus todelliseen sairauteenkin on olemassa? Vaikeaa se on, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 Friman.<\/span><\/p>\n
Ongelmaa hankaloittaa se, ett\u00e4 pitk\u00e4t potilassuhteet ovat nyky\u00e4\u00e4n harvassa, ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tapaa potilaan usein ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa. Osviittaa antaa kuitenkin, jos ihminen on k\u00e4ynyt usein l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 erilaisten somaattisten vaivojen takia.<\/span><\/p>\n
\n
\n
\u2013 Sairauspelkoiselle tulee oire, josta h\u00e4n huolestuu. Lopulta itse huolesta tulee p\u00e4\u00e4asia, ja se mist\u00e4 ollaan huolissaan, vaihtelee, psykiatrian professori Jyrki Korkeila kuvailee. <\/wbr>Kuva:\u00a0Ville-Veikko Kaakinen \/ HS<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\u2013\u202fYleens\u00e4 t\u00e4llaisilla potilailla on hyvin ep\u00e4tyypillisi\u00e4 oireita tai sitten l\u00e4\u00e4k\u00e4rille yksinkertaisesti tulee vaikutelma, ett\u00e4 potilaan huoli on ylimitoitettua, sanoo puolestaan Korkeila.<\/span><\/p>\n
Vaikka ilmi\u00f6 on tuttu l\u00e4\u00e4k\u00e4reille, ei sairauspelkoiseen potilaaseen ole aina helppo suhtautua. My\u00f6s Friman kertoo tehneens\u00e4 uransa alkuvaiheessa virheit\u00e4 huolestuneiden potilaiden kanssa.<\/span><\/p>\n
\u2013\u202fJoissain tilanteissa potilas olisi kaivannut enemm\u00e4n rauhoittelua ja varmuutta, mutta min\u00e4 l\u00e4hdin mukaan potilaan huoleen ja tahtomattani lis\u00e4sin h\u00e4nen ahdistuneisuuttaan. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 halusin vain olla varma, ettei kyseess\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n vakavaa. Liika tutkiminen voi kuitenkin vain vahvistaa huolestuneen potilaan pelkoja, Friman miettii.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Sairauksien pelko voi joskus muuttua liialliseksi ja alkaa hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Miksi oma terveys huolettaa?<\/span><\/h3>\n
Korkeila kertoo, ett\u00e4 liev\u00e4 huolestuneisuus omasta terveydest\u00e4 on melko tavallista ja liittyy usein haastaviin vaiheisiin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jos l\u00e4heisell\u00e4 todetaan vakava sairaus tai el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on voimakasta kuormitusta, saattaa mieleen helposti pesiyty\u00e4 lis\u00e4ksi pelko omasta terveydest\u00e4.<\/span><\/p>\n
Taipumus liittyy my\u00f6s persoonallisuuteen: herk\u00e4t ja negatiivisiin tunteisiin taipuvaiset huolestuvat herkemmin.<\/span><\/p>\n
\u2013\u202fT\u00e4llainen ongelma kehittyy usein ahdistusherkille, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita mit\u00e4\u00e4n h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 tai sairautta, vaan osa ihmisist\u00e4 on herkempi\u00e4 kuin toiset, Korkeila muistuttaa.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Potilas hy\u00f6tyy rauhoittavasta keskustelusta ja siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri selitt\u00e4\u00e4 potilaalle, miten oireet syntyv\u00e4t.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Sairauspelkoinen voi auttaa itse\u00e4\u00e4n muutamalla keinolla. Korkeila ja Friman korostavat, ett\u00e4 jokaisella meist\u00e4 on usein jonkinlaisia oireita, jotka harvoin liittyv\u00e4t mihink\u00e4\u00e4n vakavaan. Terveydest\u00e4\u00e4n kannattaa toki huolehtia, mutta on hyv\u00e4 silti tunnistaa taipumuksensa liialliseen huoleen.<\/span><\/p>\n
Friman suosittelee vahvistamaan yhteytt\u00e4 kehon ja mielen v\u00e4lill\u00e4. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi opettelemaan tunnistamaan, miten omat mielialat, huoli ja stressi vaikuttavat kehoon ja oireisiin, ja miten niit\u00e4 voisi helpottaa. Mielt\u00e4\u00e4n voi koettaa rauhoittaa my\u00f6s erilaisilla rentoutusmenetelmill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 sairaudenpelkoisen potilaan kannattaisi menn\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4riin.<\/span><\/p>\n
\u2013\u202fJos on jokin oire, joka pysyy ja siit\u00e4 on haittaa, niin kyll\u00e4 se on aina syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 ihmisen huolta saa koskaan pilkata tai v\u00e4heksy\u00e4, sill\u00e4 ei se ole mitenk\u00e4\u00e4n tahdonalainen asia. Potilas hy\u00f6tyy rauhoittavasta keskustelusta ja siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri selitt\u00e4\u00e4 potilaalle, miten oireet syntyv\u00e4t, Korkeila painottaa.<\/span><\/p>\n
\n
\n
\u2013\u202fL\u00e4\u00e4k\u00e4ri kohtaa sairauspelkoisia potilaita todenn\u00e4k\u00f6isesti viikoittain, yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Antti Friman kertoo.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Jos l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tunnistaa, ett\u00e4 kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti huoliajatuksista, eik\u00e4 fyysisest\u00e4 sairaudesta, on turha tutkiminen ep\u00e4eettist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 vain potilaan ahdistuneisuutta.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Friman puolestaan toivoo, ett\u00e4 sairauspelkoinen potilas kertoisi pelostaan my\u00f6s vastaanotolla. Monen oloa helpottaa jo se, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri kuuntelee. Usein oireita on my\u00f6s mahdollista seurata hetki, eik\u00e4 heti tarvitse rynn\u00e4t\u00e4 tutkimuksiin. Aina t\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan miellyt\u00e4 sairaudenpelkoista potilasta, joka saattaa toivoa konkreettisia toimenpiteit\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013\u202fJos l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tunnistaa, ett\u00e4 kyse on todenn\u00e4k\u00f6isesti huoliajatuksista, eik\u00e4 fyysisest\u00e4 sairaudesta, on turha tutkiminen ep\u00e4eettist\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 vain potilaan ahdistuneisuutta, Friman huomauttaa.<\/span><\/p>\n
Friman tunnustaa olleensa itsekin nuorempana sairaudenpelkoinen. Pelot v\u00e4heniv\u00e4t, kun h\u00e4n oppi opintojensa my\u00f6t\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4: etenkin nuorella ihmisell\u00e4 hyv\u00e4nlaatuiset syyt ovat vakavaa sairautta todenn\u00e4k\u00f6isempi syy oireisiin.<\/span><\/p>\n
\n
\n
\n
Fakta<\/p>\n
T\u00e4st\u00e4 sairauden pelko voi johtua<\/h3>\n<\/div>\n
Ylimitoitettu huolestuneisuus<\/span>: Korkeilan mukaan yleisin syy sairauden pelkoon on niin sanottu ylimitoitettu huolestuneisuus. T\u00e4ll\u00f6in ihmisell\u00e4 on erilaisia oireita, joista h\u00e4n huolestuu. H\u00e4n on ehk\u00e4 my\u00f6s lukenut, ett\u00e4 oireet kuuluvat tiettyyn sairauteen. Liiallisen huolestunut ihminen j\u00e4\u00e4 kiinni oireisiinsa ja on usein vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 on jollain tavalla sairas, vaikka sairautta ei l\u00f6ydet\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n
Usein oireet ja pel\u00e4tyt sairaudet vaihtelevat, joten p\u00e4\u00e4asialliseksi ongelmaksi muodostuu huolestuneisuus. Ylimitoitettu huolestuneisuus ja sairauden pelko eiv\u00e4t ole diagnooseja, vaan liittyv\u00e4t ihmisen persoonallisuuteen ja opittuihin tapoihin toimia. Sairauksia pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat usein herkki\u00e4 ja taipuvaisia negatiivisiin tunteisiin.<\/span><\/p>\n
Hypokondria<\/span>: Hypokondriassa ihminen k\u00e4rsii fyysisist\u00e4 oireista ja pelk\u00e4\u00e4 sen vuoksi sairastavansa jotain tietty\u00e4, usein vakavaa sairautta. Hypokondriasta k\u00e4rsiv\u00e4 ei rauhoitu, vaikka vakavan sairauden mahdollisuus olisi suljettu pois. Hypokondria on huomattavasti harvinaisempaa kuin pelkk\u00e4 ylimitoitettu huolestuneisuus omasta terveydest\u00e4.<\/span><\/p>\n
Somatisaatioh\u00e4iri\u00f6<\/span>: Somatisaatioh\u00e4iri\u00f6 tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisell\u00e4 on fyysisi\u00e4 oireita ilman sairautta. Oireet ovat todellisia ja potilas toivoo p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 niist\u00e4 eroon.<\/span><\/p>\n
Somatisaatioh\u00e4iri\u00f6 eroaa hypokondriasta siten, ett\u00e4 hypokondrikko pelk\u00e4\u00e4 nimenomaisesti tietty\u00e4 sairautta, jota ei ole viel\u00e4 l\u00f6ydetty. Somatisaatioh\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 ihminen ajattelee, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on jokin tunnistamaton sairaus, johon h\u00e4n haluaa hoitoa.<\/span><\/p>\n
\u2013\u202fNykytiedon mukaan ajatellaan, ett\u00e4 somatisaatiossa ongelma on aivoissa, mutta aivot paikantavat kivun jonnekin muualle, Korkeila kertoo.<\/span><\/p>\n
Ahdistus ja masennus:<\/span> Ahdistukseen ja masennukseen liittyy l\u00e4hes aina my\u00f6s ruumiillisia oireita. Etenkin ahdistus on usein hyvin fyysinen tunne, jota voi olla aluksi vaikea erottaa fyysisist\u00e4 vaivoista.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n<\/div>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Huoli sairaudesta voi alkaa hallita el\u00e4m\u00e4\u00e4. Psykiatrian professori ja yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri selitt\u00e4v\u00e4t sairauden pelon taustat. Yleis- ja ty\u00f6terveysl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Antti Friman (vas. ylh.) ja psykiatrian professori Jyrki Korkeila selitt\u00e4v\u00e4t taustat sairauspelolle. Kuva:\u00a0Colourbox, Ville-Veikko Kaakinen 19:15 Sairauspelkoiselle fyysiset oireet ovat piinaa: v\u00e4symys saa pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n aivokasvainta ja vatsakipu suolistosy\u00f6p\u00e4\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isesti melkein jokainen on joskus huolissaan terveydest\u00e4\u00e4n, ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":303601,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303600"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=303600"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303600\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/303601"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=303600"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=303600"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=303600"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}