Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_723f544b7424aa4fa97e5df7204a8da5, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":304175,"date":"2024-04-09T16:10:41","date_gmt":"2024-04-09T16:10:41","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/tuntuuko-etta-vauraus-kasautuu-liian-harvoille-ranskalainen-tahtiekonomisti-thomas-piketty-on-samaa-mielta\/"},"modified":"2024-04-09T16:10:41","modified_gmt":"2024-04-09T16:10:41","slug":"tuntuuko-etta-vauraus-kasautuu-liian-harvoille-ranskalainen-tahtiekonomisti-thomas-piketty-on-samaa-mielta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/tuntuuko-etta-vauraus-kasautuu-liian-harvoille-ranskalainen-tahtiekonomisti-thomas-piketty-on-samaa-mielta\/","title":{"rendered":"Tuntuuko, ett\u00e4 vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen t\u00e4htiekonomisti Thomas Piketty on samaa mielt\u00e4"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

\n

Thomas Piketty on palannut \u2013 ja vaarallisempana kuin koskaan.<\/em><\/p>\n

N\u00e4in julisti konservatiivinen brittilehti The Telegraph syksyll\u00e4 2019, kun taloustieteilij\u00e4 Thomas Pikettyn<\/strong> uutuuskirja P\u00e4\u00e4oma ja ideologia<\/em> julkistettiin.<\/p>\n

Nyt teos on julkaistu suomeksi. L\u00e4hes tuhatsivuinen j\u00e4rk\u00e4le ilmestyi t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina.<\/p>\n

Mutta mik\u00e4 Pikettyss\u00e4 oikein on \u201dvaarallista\u201d?<\/p>\n

Ainakin kaksi asiaa: Piketty pit\u00e4\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4 muutoksia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja h\u00e4n on t\u00e4hti, jolla on vaikutusvaltaa.<\/p>\n

Yle tutustui Pikettyn uutuuskirjan keskeisiin v\u00e4itt\u00e4miin.<\/p>\n

Vauraus kasautuu, moni kokee osattomuutta \u2013 ratkaisuna verotus<\/h2>\n

Piketty on tullut tunnetuksi erityisesti maailmanlaajuisten tuloerojen tutkijana, eik\u00e4 uusi kirja tee poikkeusta.<\/p>\n

Piketty osoittaa laajaan tilastoaineistoon perustuen, ett\u00e4 tuloerot ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet 1980-luvulta l\u00e4htien, kun p\u00e4\u00e4omat vapautettiin ja kapitalismin nykyvaihe alkoi.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 vaihetta Piketty nimitt\u00e4\u00e4 hyperkapitalismiksi<\/em>. H\u00e4nen mukaansa se uhkaa johtaa romahdukseen, ellei tulonjakoa muuteta tasaisemmaksi.<\/p>\n

Piketty sanoo olevansa globalisaation kannattaja. Mutta h\u00e4nen mukaansa kansainv\u00e4lisen verotuksen on oltava tiukempaa, jotta rahan liikkeist\u00e4 saatavat hy\u00f6dyt jakautuisivat tasaisemmin.<\/p>\n

\u2013 P\u00e4\u00e4oman vapaa liikkuvuus ei pudonnut taivaasta. Se sovittiin kansainv\u00e4lisill\u00e4 sopimuksilla, ja meid\u00e4n t\u00e4ytyy kirjoittaa uudelleen nuo sopimukset, Piketty sanoo kustantajan tiedotteessa.<\/p>\n

Leijonanosa talouskasvusta on vuosina 1980\u20132018 kasautunut maailman rikkaimmalle prosentille, Piketty osoittaa. T\u00e4m\u00e4 johtuu muun muassa siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4omia on helppo siirrell\u00e4 kevyen verotuksen per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Pikettyn mielest\u00e4 omistusten pit\u00e4isi olla avoimia ja verotuksen yhten\u00e4ist\u00e4, jotta kaikkein vahvimmatkin taloustoimijat osallistuvat yhteiseen hyv\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vuonna 2020 Piketty ehdotti lis\u00e4\u00e4 julkisia investointeja muun muassa terveydenhoitoon ja koulutukseen. Esimerkiksi Suomessa hallitus taas pit\u00e4\u00e4 julkisen sektorin leikkauksia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Talouskeskustelu on j\u00e4m\u00e4ht\u00e4nyt yhteen totuuteen, Piketty v\u00e4itt\u00e4\u00e4. Ideologia on h\u00e4nen mukaansa h\u00e4ivytetty taustalle, vaikka sit\u00e4 on kaiken toiminnan taustalla.<\/p>\n

\u2013 Olemme yksinkertaisesti lakanneet keskustelemasta taloudellisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kaipaamista muutoksista ja sosiaaliluokkien v\u00e4lisest\u00e4 tasa-arvosta, Piketty sanoo.<\/p>\n

Pikettyn huolena on, etteiv\u00e4t monet ihmiset koe hy\u00f6tyneens\u00e4 lainkaan globalisaatiosta tai Euroopan unionista. He j\u00e4\u00e4v\u00e4t osattomiksi koulutus- ja talouseliittien v\u00e4liin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 piilee Pikettyn mukaan populismin ja \u00e4\u00e4rilaitojen politiikan vahvistumisen vaara. Poliittinen keskustelu valtion teht\u00e4vist\u00e4 on Pikettyn mukaan kaventunut l\u00e4hinn\u00e4 rajavalvonta- ja identiteettikysymyksiin.<\/p>\n

Sanaa \u201dpopulismi\u201d Piketty ehdottaa poistettavaksi kokonaan.<\/p>\n

\u2013 Populismikeskustelun pahin seuraus on se, ett\u00e4 se ruokkii uusia identiteettikonflikteja ja tyrehdytt\u00e4\u00e4 kaiken rakentavan pohdinnan, Piketty v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Piketty sai nime\u00e4 jo nuorena, ja sitten h\u00e4nest\u00e4 tuli \u201dtaloustieteen Harari\u201d<\/h2>\n

Tieteess\u00e4 kansainv\u00e4liseen pintajulkisuuteen ei mahdu kerrallaan kovin monta t\u00e4hte\u00e4.<\/p>\n

Ranskalaisprofessori Piketty, 52, on yksi harvoista.<\/p>\n

1990- ja 2000-luvuilla Piketty oli taloustieteen nuori t\u00e4hti. H\u00e4n v\u00e4itteli tohtoriksi vain 22-vuotiaana vuonna 1993, ja yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT rekrytoi h\u00e4net v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti apulaisprofessoriksi.<\/p>\n

Kansainv\u00e4linen nimi h\u00e4nest\u00e4 tuli vuonna 2013, kun l\u00e4pimurtoteos P\u00e4\u00e4oma 2000-luvulla<\/em> ilmestyi.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4oma 2000-luvulla<\/em> nosti Pikettyn t\u00e4htiin samoin kuin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia<\/em> israelilaisen historiantutkija Yuval Noel Hararin<\/strong> pari vuotta aiemmin. Kummastakin tuli t\u00e4hti laajalla pohjaty\u00f6ll\u00e4 ja siit\u00e4 johdetuilla uudenlaisilla tulkinnoilla.<\/p>\n

Taloustieteilij\u00e4n\u00e4 Piketty on silti ennemminkin valtavirtaa kuin vaihtoehtonimi.<\/p>\n

\u2013 Piketty on ollut uraauurtava erityisesti pitk\u00e4n aikav\u00e4lin eriarvoistumiskehityksen mittaamisessa, sanoo Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus J\u00e4ntti<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n on hyv\u00e4 tarinankertoja, avoin erityyppisille l\u00e4hteille ja hyvin laaja-alainen. Piketty yhdist\u00e4\u00e4 eri tieteenaloja taloustieteilij\u00e4lle tyypilliseen materiaaliin, kuten kansantaloustieteen tilinpitoon.<\/p>\n

Pikettyn kirjaa ei kannata lukea kuin piru raamattua, professori Markus J\u00e4ntti korosti tiistaina Ylen Aamu-tv:ss\u00e4.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

K\u00e4\u00e4nn\u00f6surakka oli Into-kustannukselle suuri urakka. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nt\u00e4ji\u00e4 oli kaksi, ja J\u00e4ntti oli k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen tieteellinen tarkastaja. J\u00e4ntti k\u00e4ytti apunaan viel\u00e4 taloushistorian emeritusprofessoria Sakari Heikkist\u00e4<\/strong>.<\/p>\n

Tieteen t\u00e4htinimet ovat maailmanlaajuisen suurennuslasin alla. Pikettyn teesit ovat her\u00e4tt\u00e4neet valtavasti keskustelua, ja osa taloustieteilij\u00f6ist\u00e4 on kritisoinut<\/a> h\u00e4nen p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n ja ratkaisujaan l\u00f6yhiksi.<\/p>\n

My\u00f6s p\u00e4\u00e4omien vapauttamisen hyvi\u00e4 puolia korostavat poliitikot ovat suhtautuneet Pikettyyn nihke\u00e4sti.<\/p>\n

J\u00e4ntin mukaan yksitt\u00e4isist\u00e4 asioista l\u00f6ytyy aina keskusteltavaa, erityisesti kun ty\u00f6 on hyvin laaja-alaista. H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei ole itsek\u00e4\u00e4n kykenev\u00e4 arvioimaan kaikkia Pikettyn k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 tieteenaloja.<\/p>\n

J\u00e4ntin mielest\u00e4 Pikettyn suuri merkitys on keskustelun her\u00e4tt\u00e4misess\u00e4 ja siin\u00e4, ett\u00e4 Piketty pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisuja.<\/p>\n

\u2013 Minusta h\u00e4n on tehnyt ison yhteiskunnallisen palveluksen. Ellei h\u00e4n olisi tehnyt t\u00e4llaista ty\u00f6t\u00e4, n\u00e4ist\u00e4 asioista ei keskusteltaisi lainkaan.<\/p>\n<\/div>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Thomas Piketty on palannut \u2013 ja vaarallisempana kuin koskaan. N\u00e4in julisti konservatiivinen brittilehti The Telegraph syksyll\u00e4 2019, kun taloustieteilij\u00e4 Thomas Pikettyn uutuuskirja P\u00e4\u00e4oma ja ideologia julkistettiin. Nyt teos on julkaistu suomeksi. L\u00e4hes tuhatsivuinen j\u00e4rk\u00e4le ilmestyi t\u00e4n\u00e4\u00e4n tiistaina. Mutta mik\u00e4 Pikettyss\u00e4 oikein on \u201dvaarallista\u201d? Ainakin kaksi asiaa: Piketty pit\u00e4\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4 muutoksia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja h\u00e4n on […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":304176,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304175"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304175"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304175\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/304176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304175"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=304175"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=304175"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}