Sairastuvuusluvut uhkaavat jopa ty\u00f6kyky\u00e4 ik\u00e4luokissa, jotka ovat muutenkin pieni\u00e4.<\/p>\n

Aikuisi\u00e4n <\/span>diabetes on yleistynyt huolestuttavasti jo alle 25-vuotiailla. Tuoreen kansainv\u00e4lisen vertailututkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on yleistynyt suomalaisten 10\u201324-vuotiaiden keskuudessa kovinta tahtia koko Euroopassa. <\/span><\/p>\n

Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltei nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n kuin 30 vuotta sitten.<\/span><\/p>\n

\u2013 Kun min\u00e4 olin l\u00e4\u00e4k\u00e4rikoulussa, siit\u00e4 puhuttiin vanhuustyypin diabeteksena, tutkimuksessa mukana ollut <\/span>Tommi Vasankari<\/a>, UKK-instituutin johtaja, sanoo.<\/span><\/p>\n

Silloin kakkostyypin diabetesta diagnosoitiin tyypillisesti el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4dess\u00e4. Nyt diagnooseja kirjoitetaan ensimm\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ntulotarkastuksessa ja varusmiespalveluksessa.<\/span><\/p>\n

Vasankari on huolissaan.<\/span><\/p>\n

Tommi Vasankari johtaa Urho Kekkosen mukaan nimetty\u00e4 terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskusta. <\/wbr>Kuva:\u00a0Sara Aaltio<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Suomen nuorilla <\/span>esiintyy tyypin 2 diabetesta toisiksi eniten L\u00e4nsi-Euroopassa. Esiintyvyys on Suomea yleisemp\u00e4\u00e4 vain Britanniassa. Vasankari huomauttaa, ett\u00e4 Britanniassa menn\u00e4\u00e4n kuitenkin oikeaan suuntaan ja viimeisess\u00e4 kymmeness\u00e4 vuodessa diabeteksen esiintyvyytt\u00e4 on saatu v\u00e4hennetty\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tuore tutkimus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten suuria erot kakkostyypin diabeteksen esiintyvyyden suhteen eri maissa ovat. Suomessa kakkostyypin diabetesta esiintyy yhdeks\u00e4n kertaa enemm\u00e4n kuin Ranskassa.<\/span><\/p>\n

Jotain pit\u00e4isi tehd\u00e4 \u2013 tai Vasankarin mukaan asian tola on ennemminkin sellainen, ett\u00e4 aivan kaikkea pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/span><\/p>\n

FAKTA<\/p>\n

Global Burden of Disease -tutkimusverkoston <\/span>tutkimuksessa <\/a>vertailtiin 25:t\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan maata vuosina 1990\u20132019. Tommi Vasankari kuuluu GBD-tutkimusverkostoon.<\/span><\/p>\n

Tyypin 2 diabetesta esiintyy eniten Britanniassa, Suomessa ja Saksassa ja v\u00e4hiten Irlannissa, It\u00e4vallassa ja Ranskassa. Taudin esiintyvyys on kasvanut eniten Suomessa (+258 %), Israelissa (+211 %) ja Britanniassa (+216 %). Tutkimukseen osallistuneissa maissa 2 tyypin diabetes on lis\u00e4\u00e4ntynyt keskim\u00e4\u00e4rin 122,9 prosenttia.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksessa tarkkailtiin diabeteksen esiintyvyytt\u00e4 viiden vuoden kohorteissa. Eniten tautia diagnosoitiin 20\u201324-vuotiaiden ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4. Ensimm\u00e4iset merkit n\u00e4kyiv\u00e4t kuitenkin jo 10\u201315-vuotiailla.<\/span><\/p>\n

\u2013 Kun ik\u00e4\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4, niin painoakin tuppaa kertym\u00e4\u00e4n, ja se tarkoittaa, ett\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tyypin 2 diabetes koko ajan yleistyy.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksessa selvitettiin my\u00f6s tyypin 1 diabeteksen esiintymist\u00e4 eri maissa. Suomessa tyypin 1 diabetesta esiintyy L\u00e4nsi-Euroopassa eniten.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Nuorella <\/span>i\u00e4ll\u00e4 puhkeava kakkostyypin diabetes on huolestuttava indikaattori suomalaisten kunnosta. Yhteiskunnalle se on kirkuva varoitus ty\u00f6kyvyn kehityksest\u00e4.<\/span><\/p>\n

Diabetes on ik\u00e4v\u00e4 sairaus. Lis\u00e4ksi nuorena tyypin 2 diabetekseen sairastuminen voi johtaa entist\u00e4 aiempana puhkeaviin lis\u00e4sairauksiin. Sairaus lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sairastua muihin vakaviin sairauksiin kuten syd\u00e4nsairauksiin, aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6ihin sek\u00e4 munuaistautiin.<\/span><\/p>\n

\u2013 Kun se on nuoressa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 nelinkertaistunut 30 vuodessa, niin hirve\u00e4n suurta kristallipalloa ei tarvita, ett\u00e4 se tulee tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 koko ajan my\u00f6s vanhemmissa ik\u00e4polvissa, kun aika t\u00e4ss\u00e4 juoksee muutamia vuosikymmeni\u00e4 eteenp\u00e4in. Se tarkoittaa, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s muihin ty\u00f6ik\u00e4isiin ryhmiin.<\/span><\/p>\n

\u2013 Pullataikinassa on hiivaa ainakin riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/span><\/p>\n

Elintavat ovat visusti yhteydess\u00e4 tyypin 2 diabeteksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. <\/wbr>Kuva:\u00a0Markku Ulander\/Lehtikuva<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

UKK-instituutti <\/span>on <\/span>arvioinut <\/a>liikkumattomuuden vuosittaiseksi kustannukseksi Suomessa 3,2 miljardia euroa. Kroonisista kansansairauksista suurin kustannusten aiheuttaja on juuri tyypin 2 diabetes.<\/span><\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on koko ajan haasteena se, ett\u00e4 isompien ik\u00e4luokkien j\u00e4\u00e4dess\u00e4 pois ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi saada mahdollisimman hyvin heit\u00e4 korvaava joukko t\u00f6ihin. Samaan aikaan heid\u00e4n osallaan me taistelemme entist\u00e4 aikaisemmin t\u00e4m\u00e4nkaltaisten ongelmien kanssa, Vasankari sanoo.<\/span><\/p>\n

Kasvava painohaaste ja heikkenev\u00e4 kunto johtavat diabeteksen lis\u00e4ksi tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n ongelmiin, yksil\u00f6n jaksamis- ja mielen hyvinvoinnin haasteisiin ja muihinkin aineenvaihduntasairauksiin.<\/span><\/p>\n

\u2013 Ja jos luvut menev\u00e4t n\u00e4in, t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 syd\u00e4nsairauksissakin. Kyll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huolestuttavia lukuja, kun jo hyvin nuorena ruvetaan kamppailemaan n\u00e4iden ongelmien kanssa.<\/span><\/p>\n

Kakkostyypin <\/span>diabeteksen taustalla on Vasankarin mukaan kolme suurta tekij\u00e4\u00e4: geneettinen alttius, ylipaino tai lihavuus ja liian v\u00e4h\u00e4inen liikkuminen.<\/span><\/p>\n

1. Geneettinen alttius<\/span><\/h3>\n
Vanhemmilla on v\u00e4li\u00e4, mit\u00e4 tulee diabetekseen sairastumiseen. Tutkimuksen mukaan riski sairastua kakkostyypin diabetekseen on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmalla on diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla on.<\/span><\/p>\n
\u2013 Rehellisyyden nimess\u00e4 terveydess\u00e4 ei ole tasa-arvoa. Toinen voi saada aikuisi\u00e4n diabeteksen paljon pienemmill\u00e4 ongelmilla. Jollain asiat voivat enemm\u00e4n pieless\u00e4, mutta sokeriarvot ovat aivan normaalit, Vasankari sanoo.<\/span><\/p>\n
\u2013 T\u00e4t\u00e4h\u00e4n se terveyden tasa-arvo on, ett\u00e4 jokainen pelaa niill\u00e4 korteilla, mit\u00e4 genetiikan puolesta on k\u00e4teen saatu.<\/span><\/p>\n
Terveyskirjaston mukaan noin kolmanneksella ihmisist\u00e4 on alttius sairastua kakkostyypin diabetekseen. Geneettinen alttius diabetekseen vaihtelee eri maissa.<\/span><\/p>\n
Tutkimuksessa on havaittu my\u00f6s etnisen taustan merkitys. Esimerkiksi L\u00e4hi-id\u00e4st\u00e4, Japanista tai Kiinasta kotoisin olevilla on muita suurempi riski sairastua.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Suomalaisten paino on noussut selv\u00e4sti viime vuosikymmenin\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
2. Ylipaino ja lihavuus<\/span><\/h3>\n
Ylipaino <\/span>on tyypin 2 diabeteksen t\u00e4rkein riskitekij\u00e4. Tuoreessa tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 mit\u00e4 aiemmin ylipaino tai lihavuus oli alkanut, sit\u00e4 suurempi riski sairastua diabetekseen.<\/span><\/p>\n
Varusmiespalveluksen aloittaneiden kuntoa ja kehonkoostumusta mitataan tarkasti.<\/span><\/p>\n
Vuonna 1993 aloittaneiden varusmiesten keskipaino oli 70,8 kiloa. Vuonna 2022 se oli 78,7 kiloa eli kahdeksan kiloa enemm\u00e4n. Samana aikana keskipituus on noussut kahdella sentill\u00e4.<\/span><\/p>\n
\u2013 Muista tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 paino-ongelmatiikka ei keskity vain nuoriin varusmiehiin, vaan kyll\u00e4 sit\u00e4 paino-ongelmatiikkaa on my\u00f6s valitettavasti aika isolla osalla sek\u00e4 nuorisoa ett\u00e4 nuoria aikuisia.<\/span><\/p>\n
Tutkimusten mukaan nuorilla miehill\u00e4 on hieman paino-ongelmia kuin naisilla.<\/span> THL:n <\/a>mukaan 2\u201316-vuotiaista pojista 27 prosenttia ja tyt\u00f6ist\u00e4 18 prosenttia on ylipainoisia.<\/span><\/p>\n
3. Liikkumattomuus<\/span><\/h3>\n
V\u00e4h\u00e4inen liikunta<\/span> on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 diabeteksen riskitekij\u00f6ist\u00e4. Puolen tunnin p\u00e4ivitt\u00e4isen kest\u00e4vyysliikunnan on todettu ehk\u00e4isev\u00e4n diabetesta.<\/span><\/p>\n
Viimevuotisen Liitu-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa 7\u201317-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisesti tunnin verran joka p\u00e4iv\u00e4.<\/span><\/p>\n
Huonokuntoisten varusmiesten osuus on Puolustusvoimien Cooperin testi -tilastojen valossa kahdeksankertaistunut 40 vuodessa.<\/span><\/p>\n
Cooperin testi kertoo maksimaalisesta hapenottokyvyst\u00e4 ja on t\u00e4rke\u00e4 kest\u00e4vyyskunnon mittari. 1980-luvun alussa alle nelj\u00e4 prosenttia varusmiehist\u00e4 juoksi Cooperin testiss\u00e4 alle 2\u202f200 metri\u00e4. Nyt luku on jo yli 30 prosenttia.<\/span><\/p>\n
Move-mittauksia on tehty vasta kymmenen vuotta 5.- ja 8.-luokkalaisille, mutta niiss\u00e4kin laskeva trendi n\u00e4kyy.<\/span><\/p>\n
Isot selitt\u00e4v\u00e4t<\/span> tekij\u00e4t on helppo havaita. Nuoret ovat yh\u00e4 huonommassa kunnossa, ja painoa on paljon enemm\u00e4n kuin ennen. Nuoret kamppailevat samojen ongelmien kanssa kuin aikuisetkin.<\/span><\/p>\n
Arki ei liikuta samalla tavalla kuin aiemmin, ja ruokakulttuuri on muuttunut.<\/span><\/p>\n
\u2013 Ihmiset urheilevat vapaa-ajallaan enemm\u00e4n, mutta kokonaisliikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut, Vasankari sanoo.<\/span><\/p>\n
Arki on entist\u00e4 helpompaa. Entist\u00e4 harvempi ihminen tekee fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, ja ty\u00f6matkatkin taitetaan autolla entist\u00e4 useammin. Hissit, liukuportaat ja robotti-imurit helpottavat arkea, mutta samalla arkeen hiipii entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n liikett\u00e4.<\/span><\/p>\n
Suomalaisten urheilu- ja ruokailutottumukset ovat eriytyneit\u00e4. Lapset oppivat vanhemmiltaan liikkumisen ja sy\u00f6misen mallin.<\/span><\/p>\n
Diabetesta <\/span>sairastavien suomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut nopeasti 2000-luvulla. Tyypin 2 diabetes on maailmanlaajuisesti yleistym\u00e4ss\u00e4, ja sairastumisen ik\u00e4 on laskussa.<\/span><\/p>\n
Suomessa on puoli miljoonaa aikuista, joilla on todettu diabetes ja puoli miljoonaa aikuista, joilla sokerinsietokyky on heikentynyt. Tuore Terve Suomi -v\u00e4est\u00f6tutkimus kertoo, ett\u00e4 jopa 100\u202f000 suomalaista sairastaa diabetesta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n. Noin 80 prosenttia diabeetikoista sairastaa tyypin 2 diabetesta, johon elintavat vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/span><\/p>\n
\u2013 Jos meill\u00e4 on aikuisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 noin miljoona ihmist\u00e4, jotka t\u00e4m\u00e4n asian kanssa kamppailevat, niin kyll\u00e4 meid\u00e4n ihan oikeasti tarvitsee l\u00e4hte\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n asialle parempia ja vaikuttavampia hoitokeinoja, Vasankari sanoo.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Ruutuaika on liikkumisesta pois, mik\u00e4 tuottaa ongelmia kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Aku H\u00e4yrynen\/Lehtikuva<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Yhteiskunnan <\/span>pit\u00e4isi tehd\u00e4 terveellisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 helppoa.<\/span><\/p>\n
Vasankari toivoo, ett\u00e4 verotusta viilattaisiin siten, ett\u00e4 terveellinen ruoka olisi edullisempaa kuin ep\u00e4terveellinen. Esimerkkin\u00e4 h\u00e4n nostaa esille sen, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4rasvaiset tuotteet maksavat usein enemm\u00e4n kuin rasvaisemmat verrokit.<\/span><\/p>\n
Yhteiskunnan pit\u00e4isi toimia laajalla skaalalla muun muassa koulu-, opiskelu- ja ty\u00f6terveydenhuollossa.<\/span><\/p>\n
\n
\u201d<\/p>\n
Jos me haluamme pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4iset suomalaiset t\u00f6iss\u00e4, niin meid\u00e4n kannattaa kiinnostua n\u00e4ist\u00e4 asioista.<\/p>\n<\/blockquote>\n
\u2013 Me tarvitsemme kaikkia mahdollisia keinoja elintapaohjauksessa. Kuten my\u00f6s lihavuuden hoidossa. Me tarvitsemme l\u00e4\u00e4kehoitoa, me tarvitsemme lihavuusleikkauksia, me tarvitsemme kaikkea. Sen t\u00e4m\u00e4 kansakunnan tila t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kertoo. Jos me haluamme pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4iset suomalaiset t\u00f6iss\u00e4, niin meid\u00e4n kannattaa kiinnostua n\u00e4ist\u00e4 asioista.<\/span><\/p>\n
J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 <\/span>ei ole Vasankarin mukaan oikein viritetty nuorten elintapaongelmiin.<\/span><\/p>\n
Vasankari haluaisi saada kiinni huonossa kunnossa olevat nuoret. H\u00e4nen mukaansa kouluterveystarkastuksissa t\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 huoli siit\u00e4, ett\u00e4 heikossa kunnossa olevista nuorista saadaan koppi ja heit\u00e4 voidaan auttaa ja kannustaa terveellisemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Sama p\u00e4tee kutsuntoihin, joita ollaan mahdollisesti laajentamassa koskemaan my\u00f6s naisia.<\/span><\/p>\n
\u2013 Kyll\u00e4 me varmaan joudutaan pohtimaan nuorten kohdalla viel\u00e4 ponnekkaammin seulontaa, h\u00e4n sanoo.<\/span><\/p>\n
\u2013 Ja ett\u00e4 kun l\u00f6ytyy niit\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, niin niihin puututtaisiin ja annettaisiin sit\u00e4 v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 ja valmentamista ja coachaamista, mit\u00e4 elintapaohjaus parhaimmillaan on.<\/span><\/p>\n
Vasankari kannustaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia sovelluksia ja muita mittareita omien elintapojen tarkkailuun. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 ammattilaisetkin k\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t mittaamista enemm\u00e4n elintapaohjauksessa. Ihmiset kun tuppaavat yliarvioimaan oman liikkumisensa.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Puolen tunnin reipas liikunta p\u00e4ivitt\u00e4in laskee riski\u00e4 sairastua tyypin 2 diabetekseen. <\/wbr>Kuva:\u00a0Antti Aimo-Koivisto\/Lehtikuva<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Vasankari <\/span>ei haluaisi sammuttaa tulipaloja, vaan ehk\u00e4ist\u00e4 niit\u00e4. H\u00e4n per\u00e4\u00e4nkuuluttaa \u201dpalovaroittimia enemm\u00e4n kattoon\u201d -tyyppist\u00e4 toimintaa, jota tarvitaan erityisesti tyypin 2 diabeteksessa.<\/span><\/p>\n
Tyypin 2 diabetes on Vasankarin mukaan hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, ett\u00e4 asioihin voi aidosti vaikuttaa, kun reagoi silloin, kun ongelmat ovat puhkeamassa.<\/span><\/p>\n
\u2013 Silloin aineenvaihdunnan tila ei ole viel\u00e4 sellainen, kun silloin kun diabetes on ollut jo vaikka kymmenen vuotta kropassa l\u00e4sn\u00e4. Silloin me voimme paremmin palauttaa aineenvaihdunnan menestyksekk\u00e4\u00e4sti normaaliin.<\/span><\/p>\n
\n
\n
\n
FAKTA<\/p>\n
Suomalaistutkimus: diabeteksen ehk\u00e4isy on mahdollista<\/h3>\n<\/div>\n
\n
\n
Suomalaistutkimus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 diabetesta voi ehk\u00e4ist\u00e4, kun aloittaa muun muassa liikunnan ja laihduttamisen sokeriarvojen hieman kohottua.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
Suomalainen aikuistyypin diabeteksen ehk\u00e4isytutkimus antoi aikanaan lupaavia tuloksia ja todisti, ett\u00e4 tyypin 2 diabetesta voi ehk\u00e4ist\u00e4. Kun ihmiset ihmiset, joilla oli heikentynyt sokerinsietokyky, muuttivat elintapojaan, he pystyiv\u00e4t tehokkaasti est\u00e4m\u00e4\u00e4n sairastumista.<\/span><\/p>\n
Interventio, jossa pyrittiin n\u00e4ihin viiteen tavoitteeseen, pienensi tyypin 2 diabetekseen sairastumista 58 prosentilla:<\/span><\/p>\n
\n
\n
Viiden prosentin painonpudotus.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Sy\u00f6miseen rasvaa suositusten mukaan enint\u00e4\u00e4n 30 % p\u00e4iv\u00e4n energiasta.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Kovaa rasvaa suositusten mukaan enint\u00e4\u00e4n 10 % p\u00e4iv\u00e4n energiasta.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Kuitua riitt\u00e4v\u00e4sti, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 15 grammaa 1000 kilokaloria kohden.<\/span><\/p>\n<\/li>\n
\n
Reipasta liikkumista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 minuuttia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/li>\n<\/ol>\n
\u2013 Oikea-aikainen elintaso-ohjaus voi toimia todella hyvin, Tommi Vasankari summaa.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Sairastuvuusluvut uhkaavat jopa ty\u00f6kyky\u00e4 ik\u00e4luokissa, jotka ovat muutenkin pieni\u00e4. Aikuisi\u00e4n diabetes on yleistynyt huolestuttavasti jo alle 25-vuotiailla. Tuoreen kansainv\u00e4lisen vertailututkimuksen mukaan tyypin 2 diabetes on yleistynyt suomalaisten 10\u201324-vuotiaiden keskuudessa kovinta tahtia koko Euroopassa. Tyypin 2 diabeteksen esiintyvyys on kasvanut Suomessa 285 prosentilla, eli sairautta esiintyy miltei nelj\u00e4 kertaa enemm\u00e4n kuin 30 vuotta sitten. \u2013 Kun […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":304538,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304537"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304537"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304537\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/304538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=304537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=304537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}