Nuoret voivat melko hyvin Saamenmaalla. N\u00e4in toteavat nuorten henkisen tuen ja avun parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset.<\/p>\n

Nuorten parissa ty\u00f6skentelev\u00e4t ihmiset n\u00e4kev\u00e4t kuitenkin jakautumisen kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: Nuoret joilla menee hyvin sek\u00e4 nuoret, jotka voivat huonosti.<\/p>\n

Lis\u00e4kierteen saamelaisnuorille tarjottaviin henkisen tuen palveluihin tuo kuitenkin \u00e4idinkieli. Jos nuori haluaa keskustella saameksi tai saamelaiskulttuurin tuntevan kanssa, h\u00e4net voidaan ohjata saamelaisen psykososiaalisen tuen, Uvjan puolelle, jossa apua tarjotaan kaikilla Suomessa puhutuilla saamenkielill\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Nuoret voivat puhua mielenterveyden haasteista avoimemmin ja se on ollut mukava n\u00e4hd\u00e4, kertoo Uvjassa ty\u00f6skentelev\u00e4 psykiatrinen sairaanhoitaja Kaarin West<\/strong>.<\/p>\n

Westin mukaan saamelaisnuorten mielt\u00e4 painavat asiat ovat usein samoja nuoruuteen ja tulevaisuuden ep\u00e4varmuuteen liittyvi\u00e4 asioita, kuten kaikkialla muuallakin.<\/p>\n

Saamelaiskulttuurista kumpuavat haasteet, kuten ep\u00e4varmuus omista oikeuksista sek\u00e4 kulttuuriset identiteettiasiat luovat omat haasteensa. Nuoriin ja opiskelijoihin kohdistuvat vaatimukset sek\u00e4 paineet ovat korkeat.<\/p>\n

\u2013 Olemme t\u00e4h\u00e4n asti voineet auttaa kaikkia, jotka ovat apua tarvinneet, toteaa West.<\/p>\n

Saamelaisalueella nuorten henkisen hyvinvointiin vaikuttaa positiivisesti nuorten erityinen luontosuhde, joka tuo nuorten parissa ty\u00f6skentelevien ihmisten mukaan paljon hyv\u00e4\u00e4 haasteiden keskelle.<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 pohjoiseen<\/h2>\n
Pienille Pohjois-Lapin paikkakunnille on ollut vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nuorten parissa ty\u00f6skentelevi\u00e4 ammattilaisia. Koulupsykologin saaminen Inariin on osoittautunut liki mahdottomaksi teht\u00e4v\u00e4ksi, eik\u00e4 Utsjoellakaan viran t\u00e4ytt\u00e4minen, edes v\u00e4liaikaisesti, ollut helppoa.<\/p>\n
Aikaisemmin Utsjoen koulun oppilaat ovat p\u00e4\u00e4sseet koulupsykologin puheille vain erityisopettajan kautta ja silloinkin vain pari kertaa vuodessa.<\/p>\n
\u2013 Olen koko ik\u00e4ni asunut Utsjoella ja vasta t\u00e4n\u00e4 vuonna selvisi, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4y kaksi kertaa vuodessa ihminen, jonka luona pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 juttelemaan, ihmettelee yhdeks\u00e4nnen luokan oppilas Katri Lukkari<\/strong>.<\/p>\n
\n
\n
\n
<\/source><\/source> $\"Enni$ <\/picture><\/div>\n