Luonnonvarakeskus on onnistunut ensimm\u00e4isen kerran tuottamaan suomenvuohen alkioita eli hedelm\u00f6ittyneit\u00e4 munasoluja. Historiallinen hedelm\u00f6itys tapahtui Luonnonvarakeskuksen Jokioisten alkiolaboratoriossa.<\/p>\n

Onnistumisessa on kyse suomalaisesta kotiel\u00e4inalan historiasta, sill\u00e4 alkiot ovat ensimm\u00e4iset Suomessa tuotetut vuohen alkiot, kuvailee tutkimusprofessori Juha Kantanen<\/strong>.<\/p>\n

Suomenvuohen geeniperim\u00e4n talteenotto aloitettiin vuonna 2023, jolloin ker\u00e4ttiin talteen viiden eri suomenvuohipukin siemennestett\u00e4. Siemennesteen ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 katsottiin tarkasti el\u00e4inten polveutumiset, ettei tule sukusiitoksia.<\/p>\n

Munasolut ovat puolestaan per\u00e4isin pohjanmaalaiselta vuohitilalta, joka lopetti toimintansa ja jonka suomenvuohikutut teurastettiin.<\/p>\n

\u2013 Kutut tuotiin Orimattilaan teurastettavaksi ja me haettiin sielt\u00e4 kuttujen munasarjoja, joista munasolut ker\u00e4ttiin laboratoriossa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen teimme koeputkihedelm\u00f6ityksi\u00e4, Kantanen kertoo.<\/p>\n

Alkioiden kypsyminen kesti 7\u20138 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Hedelm\u00f6ittyminen oli Kantasen mukaan my\u00f6s pieni ihme.<\/p>\n

\u2013 Vuohi alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 silloin, kun p\u00e4iv\u00e4t lyhenev\u00e4t eli syksyll\u00e4. Teurastetuilla kutuilla ei siis ollut lis\u00e4\u00e4ntymiskausi p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta silti me onnistuttiin.<\/p>\n

Rotujen biologinen suojelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4<\/h2>\n
Suomenvuohen alkiot on nyt pakastettu biopankkiin. Siell\u00e4 ne odottavat tulevaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, joka voi olla jossakin kymmenen, kahdenkymmenen tai jopa viidenkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Rotujen biologinen suojelu biopankin avulla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esimerkiksi ilmastonmuutoksessa, jolloin Suomeen voi tulla esimerkiksi uusia tauteja.<\/p>\n
\u2013 Jos tulee sellainen katastrofitilanne, ett\u00e4 sairastuneita el\u00e4imi\u00e4 joudutaan h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tai ne kuolevat muutoin, niin silloin on hyv\u00e4, ett\u00e4 biopankissa on el\u00e4ingeenej\u00e4 varastossa.<\/p>\n
Professori Juha Kantanen kertoo, ett\u00e4 kriittinen vaihe on pakastaminen, kun alkiot laitetaan nestetyppeen. My\u00f6s alkioiden sulattaminen vaatii tarkkuutta.<\/p>\n
\u2013 Tekniikat ja osaaminen ovat kuitenkin parantuneet, joten alkioiden s\u00e4ilymiselle on hyv\u00e4t mahdollisuudet.<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kotiel\u00e4inten perim\u00e4n monimuotoisuutta ja el\u00e4ingeenivaroja on yll\u00e4pidetty perustamalla alkuper\u00e4isroduille s\u00e4ilytyskarjoja sek\u00e4 pakastamalla alkioita ja siitti\u00f6it\u00e4 nestetyppeen.<\/p>\n
El\u00e4ingeenivarojen s\u00e4ilytt\u00e4miseen uusi menetelm\u00e4<\/h2>\n
Pohjoismaiden geenivarakeskus j\u00e4rjesti huhtikuun alussa Jokioisilla ty\u00f6pajan, jossa opiskeltiin uutta tulevaisuuden laboratoriomenetelm\u00e4\u00e4 geenien pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytykseen. Siin\u00e4 pakastetaan kudosmateriaalia, kuten ihosoluja, joista voidaan laboratoriossa kasvattaa sidekudossoluja s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4ksi geenipankkiin.<\/p>\n
\u2013 N\u00e4it\u00e4 sidekudossoluja voidaan sitten tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisilla lis\u00e4\u00e4ntymisbiologisilla tekniikoilla. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tulee l\u00e4hinn\u00e4 kysymykseen kloonaustekniikan hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n
\n
\n
\n
Luonnonvarakeskus onnistui kypsytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suomenvuohen alkioita Jokioisissa<\/strong><\/p>\n<\/div>\n<\/div>
Professori Juha Kantanen kertoo uudesta laboratoriomenetelm\u00e4st\u00e4.<\/span><\/figcaption><\/figure>\n
Kantasen mukaan uusi menetelm\u00e4 on pitk\u00e4lle t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4inten perim\u00e4n talteenottoa, jota voisi harkita my\u00f6s villiel\u00e4inten puolella. Kudossolujen s\u00e4ilytt\u00e4minen sopii menetelm\u00e4n\u00e4 erityisesti kausilis\u00e4\u00e4ntyvien el\u00e4inlajien, kuten vuohen perim\u00e4n monimuotoisuuden turvaamiseen.<\/p>\n
Alkuper\u00e4isrotu on sopeutunut Suomen olosuhteisiin<\/h2>\n
Suomenvuohi on ainoa alkuper\u00e4inen suomalainen vuohirotu. Rotu on sopeutunut suomalaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, rehukasveihin ja tauteihin. Kantanen sanoo, ett\u00e4 rotu on pienempi kuin esimerkiksi eurooppalaiset, maidontuotantoon jalostetut vuohirodut.<\/p>\n
\u2013 Lis\u00e4ksi suomenvuohi on tehokas.<\/p>\n
Suomenvuohia arvioidaan olevan noin 3\u00a0000 kuttua. Vuohitaloutta harjoitetaan p\u00e4\u00e4osin Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa.<\/p>\n
Suomenvuohen alkioiden tallennus biopankkiin kuuluu Suomen maa-, mets\u00e4- ja kalatalouden kansallisen geenivaraohjelman toimenpiteisiin turvata kotiel\u00e4inlajien monimuotoisuus. Kysymys on kotiel\u00e4inten geenivarojen ja sopeutumiskyvyn s\u00e4ilytyksest\u00e4 muuttuviin olosuhteisiin.<\/p>\n<\/div>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Alkioiden tallentaminen biopankkiin turvaa alkuper\u00e4isrodun geeniperim\u00e4n s\u00e4ilymisen tulevaisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten. Avaa kuvien katselu Suomen alkuper\u00e4isrotua edustavat suomenvuohet kurkistelevat uteliaina kuvaajaa Peevon tilalla Sastamalassa. Kuva: Outi Parikka \/ Yle Luonnonvarakeskus on onnistunut ensimm\u00e4isen kerran tuottamaan suomenvuohen alkioita eli hedelm\u00f6ittyneit\u00e4 munasoluja. Historiallinen hedelm\u00f6itys tapahtui Luonnonvarakeskuksen Jokioisten alkiolaboratoriossa. Onnistumisessa on kyse suomalaisesta kotiel\u00e4inalan historiasta, sill\u00e4 alkiot ovat ensimm\u00e4iset […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":305186,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/305185"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=305185"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/305185\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/305186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=305185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=305185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=305185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}