Kysyimme tulevista s\u00e4\u00e4st\u00f6talkoista asiantuntijoiden mielipidett\u00e4. Suurinta kannatusta tuntuu saavan arvonlis\u00e4veron nosto.<\/p>\n Ensi <\/span>viikolla hallituksen edess\u00e4 on ankea urakka. Kehysriihess\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kolmen miljardin euron sopeutustoimista.<\/span><\/p>\n Sopeutuksesta valtaosa on leikkauksia ja loput veronkiristyks\u00ed\u00e4.<\/span><\/p>\n Julkisuudessa ovat olleet esill\u00e4 muun muassa el\u00e4keindeksien j\u00e4\u00e4dytys sek\u00e4 osinko- tai haittaverojen ja arvonlis\u00e4veron nosto.<\/span><\/p>\n Mutta mik\u00e4 tai mitk\u00e4 keinoista toisivat tehokkainta apua valtion paheneviin velkaongelmiin? T\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n nyt kiivasta poliittista k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, jossa sanoja ei ole s\u00e4\u00e4stelty.<\/span><\/p>\n P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ovat olleet viime aikoina oppositiopuolueiden t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4. Riihess\u00e4 on kyse on vuosien 2025\u20132028 julkisen talouden suunnitelmasta ja kehyksist\u00e4.<\/span><\/p>\n Leijonanosa julkisten menojen kasvusta kuluneella vuosikymmenell\u00e4 on johtunut el\u00e4kemenoista. T\u00e4lt\u00e4 pohjalta el\u00e4kemenoista leikkaaminen voisi kuulostaa loogiselta. Toisaalta vain osa el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 tukisi valtiontaloutta.<\/span><\/p>\n Hallituksen tavoitteena on, ett\u00e4 julkisen talouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4 on korkeintaan yhden prosenttiyksik\u00f6n suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 menness\u00e4.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n takia sovituissa ensi vuoden menokehyksiss\u00e4 pit\u00e4isi pysy\u00e4. Se lis\u00e4\u00e4 painetta leikkauksiin, sill\u00e4 tavoitteesta ollaan viel\u00e4 kaukana.<\/span><\/p>\n \u201d<\/p>\n Ongelma on viheli\u00e4inen.<\/p>\n<\/blockquote>\n Hallituksen<\/span> pit\u00e4isi nyt l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellaisia sopeuttamistoimia, jotka eiv\u00e4t samalla tyrehdytt\u00e4isi heiver\u00f6ist\u00e4 taloutta.<\/span><\/p>\n Millaisia ne voisivat olla?<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Teitp\u00e4 vaikean kysymyksen, huokaisee PTT:n<\/span> <\/span>tutkimusjohtaja <\/span>Olli-Pekka Ruuskanen<\/a>.<\/span><\/p>\n H\u00e4nen mukaansa hallituksen edess\u00e4 on joka tapauksessa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n huonoja vaihtoehtoja.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Ongelma on viheli\u00e4inen. Jos palkkatulojen verotusta tai yhti\u00f6verotusta kiristet\u00e4\u00e4n, hidastaa se talousteorian mukaan talouskasvua, Ruuskanen sanoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Jos taas leikataan el\u00e4kkeit\u00e4 tai heikennet\u00e4\u00e4n pienituloisten sosiaalietuuksia, alentaa se kulutuskysynt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n Ruuskanen kallistuu kuitenkin enemm\u00e4n verotuksen kirist\u00e4misen kuin valtion menojen kovan karsinnan puoleen.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Esimerkiksi turvaverkoista leikkaamalla voidaan s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 menoja, mutta parin vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 edess\u00e4 voi olla isoja sosiaalisia ongelmia, jotka vaativat mittavaa rahallista panostusta.<\/span><\/p>\n PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mukaan verotuksen kirist\u00e4minen on v\u00e4hemm\u00e4n huono vaihtoehto kuin reipas leikkaaminen. Ruuskasen <\/span>mukaan yhten\u00e4 ohjenuorana voidaan pit\u00e4\u00e4 sopeuttamisen oikeudenmukaisuutta. T\u00e4m\u00e4n takia h\u00e4n kannattaa arvonlis\u00e4veron nostoa.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Arvonlis\u00e4vero kohdistuu kaikkiin tuloluokkiin eik\u00e4 se v\u00e4\u00e4rist\u00e4 ty\u00f6n tarjontaa. Kevennettyj\u00e4 arvonlis\u00e4verokantoja voisi yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n Yleinen arvonlis\u00e4verokanta on 24 prosenttia, mutta siit\u00e4 on poikkeuksia. Hallitus on jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt nostaa valtaosan hy\u00f6dykkeist\u00e4 alimmasta kymmenen prosentin verokannasta 14 prosentin kantaan.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Mahdollista olisi my\u00f6s alennettujen kantojen kannan eron kaventaminen suhteessa yleiseen arvonlis\u00e4verokantaan. Kaikilla n\u00e4ill\u00e4 toimilla saataisiin ehk\u00e4 800 miljoonaa euroa, Ruuskanen sanoo.<\/span><\/p>\n Toinen verotoimi voisi olla listaamattomien yritysten osinkoverotuksen kirist\u00e4minen. Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on EU:ssa melkoinen harvinaisuus. Osinkoverotuksen uudistamisesta on keskusteltu vuosikausia, ja asian p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on istunut useampikin ty\u00f6ryhm\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on r\u00e4ike\u00e4sti ep\u00e4oikeudenmukainen ja kansainv\u00e4linen erikoisuus. Se asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Yleinen vasta-argumentti tosin on, ett\u00e4 verotuksen kirist\u00e4misell\u00e4 on yritt\u00e4mist\u00e4 jarruttava vaikutus.<\/span><\/p>\n Uudistuksella ker\u00e4tt\u00e4isiin Ruuskasen arvion mukaan noin 600 miljoonaa euroa.<\/span><\/p>\n Nyt kiivaan keskustelun kohteena oleva el\u00e4kel\u00e4isten verotus olisi siin\u00e4 mieless\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4 kohde, ett\u00e4 sen kirist\u00e4minen ei v\u00e4henn\u00e4 kannustinta ty\u00f6ntekoon.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Koska suunnitellut leikkaukset kohdistuvat pitk\u00e4lti nuorempiin ik\u00e4luokkiin, puolustaisi se el\u00e4kel\u00e4istenkin osallistumista. Ymm\u00e4rr\u00e4n tietysti poliitikkojen penseyden, koska el\u00e4kel\u00e4iset ovat aktiivisia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, Ruuskanen sanoo.<\/span><\/p>\n Kyseeseen voisi tulla el\u00e4ketulon lis\u00e4vero eli raippavero tai el\u00e4ketulov\u00e4hennyksen s\u00e4\u00e4t\u00e4minen. El\u00e4keindeksien j\u00e4\u00e4dytt\u00e4misen hallitus on jo torpannut.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009T\u00e4st\u00e4 voisi kerty\u00e4 satoja miljoonia verotuloja, Ruuskanen sanoo.<\/span><\/p>\n Yksi verotuskohde voisi olla liikenne, miss\u00e4 s\u00e4hk\u00f6autoistuminen on v\u00e4hent\u00e4nyt polttoaineista ker\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 verotuloja.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Aidosti voisi harkita esimerkiksi kilometreihin pohjautuvaa verotusta. Kyse on kuitenkin enemm\u00e4n verotulojen pit\u00e4misest\u00e4 ennallaan.<\/span><\/p>\n Viimeiseksi j\u00e4\u00e4v\u00e4t viime vuosina kasvaneet yritystuet. Suoria tukia maksettiin viime vuonna noin ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n mukaan 1,5 miljardia euroa ja lis\u00e4ksi tulevat ep\u00e4suorat tuet, kuten verohuojennukset. Yhteens\u00e4 puhutaan Ruuskasen mukaan noin nelj\u00e4n miljardin euron potista.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 on katvealue, jota pit\u00e4isi perata. On paljon niin sanottuja s\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 tukia, joita voitaisiin karsia. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 voitaisiin saada parhaimmillaan satojen miljoonien euron s\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/span><\/p>\n Lue lis\u00e4\u00e4:<\/span> <\/span>Yksi joukko on yleens\u00e4 suojassa hallituksen leikkauksilta \u2013 n\u00e4in Rydman kommentoi tilannetta tulevassa kehysriihess\u00e4<\/a><\/p>\n\n