Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa joka yhdeks\u00e4nnell\u00e4 suomalaisella on diabetes.<\/p>\n

Diabetesriski<\/span> on kohonnut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n monella suomalaisella.<\/span><\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen <\/span>Terve Suomi<\/span> -v\u00e4est\u00f6tutkimuksen mukaan joka viides mies ja l\u00e4hes joka kolmas nainen on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kohtalaisessa riskiss\u00e4 sairastua tyypin 2 diabetekseen.<\/span><\/p>\n

Kohtalainen riski tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 noin yksi viidest\u00e4 sairastuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen mukaan suurentunut riski oli sek\u00e4 miehill\u00e4 ett\u00e4 naisilla yleisempi matalasti koulutetuilla verrattuna korkeasti koulutettuihin.<\/span><\/p>\n

Samassa tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi my\u00f6s, ett\u00e4 Suomessa joka viides diabetestapaus on tunnistamatta.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa joka yhdeks\u00e4nnell\u00e4 suomalaisella on diabetes. Se on todella hurja m\u00e4\u00e4r\u00e4. Jo nyt arvioidaan, ett\u00e4 joka kymmenennell\u00e4 aikuisella on diabetes, Diabetesliiton asiantuntijaylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri <\/span>Elina Pimi\u00e4<\/a> sanoi <\/span>aiemmassa jutussamme<\/a>.<\/span><\/p>\n

Passiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa on yksi tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n

Ylipaino on t\u00e4rke\u00e4 riskitekij\u00e4<\/span><\/h3>\n
Ylipaino on perim\u00e4n lis\u00e4ksi suurin riskitekij\u00e4 diabetekseen sairastumisessa.<\/span><\/p>\n
V\u00e4li\u00e4 on my\u00f6s sill\u00e4, minne rasva kehossa kertyy: erityisen haitallista on keskivartalon liika rasva.<\/span><\/p>\n
Ylipainon v\u00e4ltt\u00e4misen lis\u00e4ksi tyypin 2 diabeteksen ehk\u00e4isyss\u00e4 kannattaa huomata my\u00f6s hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mm\u00e4t tekij\u00e4t, jotka nostavat sairastumisriski\u00e4 \u2013 joko ylipainon kautta tai itsen\u00e4isin\u00e4 vaaratekij\u00f6in\u00e4.<\/span><\/p>\n
Elina Pimi\u00e4 <\/span>kertoi<\/a>, mit\u00e4 ovat tyypin 2 diabeteksen syntyyn vaikuttavat vaivihkaiset tekij\u00e4t:<\/span><\/p>\n

Salakavalat syyt tyypin 2 diabetekseen<\/span><\/h3>\n
1. Passiivinen el\u00e4m\u00e4ntapa<\/span><\/h3>\n
Istumisen v\u00e4hent\u00e4minen ja liikunnan lis\u00e4\u00e4minen ovat olennainen osa tyypin 2 diabeteksen ehk\u00e4isy\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liikunta on hyv\u00e4ksi sokeriaineenvaihdunnalle: se parantaa elimist\u00f6n insuliiniherkkyytt\u00e4, tehostaa sokerin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lihaksissa sek\u00e4 hillitsee maksan liiallista sokerintuotantoa.<\/span><\/p>\n
2. Ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ateriarytmi<\/span><\/h3>\n
Pitk\u00e4t ateriav\u00e4lit ruokkivat haitallista noidankeh\u00e4\u00e4 \u2013 kun n\u00e4lk\u00e4 kasvaa p\u00e4iv\u00e4n aikana liian suureksi, ruokam\u00e4\u00e4ri\u00e4 on vaikeampi hallita ja kyll\u00e4isyyden tunnetta hankalampi saavuttaa. Niukka sy\u00f6minen aamuisin johtaa tyypillisesti hallitsemattomaan iltanaposteluun, joka vaikeuttaa painonhallintaa.<\/span><\/p>\n
3. Kuituk\u00f6yh\u00e4 ruokavalio<\/span><\/h3>\n
Moni suomalainen saa ruokavaliostaan <\/span>liian v\u00e4h\u00e4n kuitua<\/a>. Naisille suositus on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 grammaa ja miehille 35 grammaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/span><\/p>\n
Kuidun sy\u00f6nti kannattaa, sill\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 n\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja avittaa siten painonhallintaa. Lis\u00e4ksi se hillitsee aterian j\u00e4lkeist\u00e4 verensokerin nousua.<\/span><\/p>\n
Leip\u00e4valinnoilla on vaikutus verensokerin sahaamiseen. Mit\u00e4 kuitupitoisempi leip\u00e4, sit\u00e4 maltillisemmin verensokeri nousee aterian j\u00e4lkeen.<\/span><\/p>\n
\n
\n
Ruokavaliosta kannattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kuituk\u00f6yhi\u00e4 sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 eli niin kutsuja h\u00f6tt\u00f6hiilareita. <\/wbr>Kuva:\u00a0Colourbox<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n
4. Limsat<\/span><\/h3>\n
Runsas sokerin nauttiminen lis\u00e4\u00e4 maksan rasvoittumista ja altistaa insuliiniresistenssille ja siten my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sairastua tyypin 2 diabetekseen. Helppo tapa karsia ruokavaliosta sokeria on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sokeripitoisten limsojen ja energiajuomien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/span><\/p>\n
Keinotekoisesti makeutetuista juomista kannattaa huomata, ett\u00e4 runsas makeutusaineiden k\u00e4ytt\u00f6 voi totuttaa makuaistin liialliselle makeudelle ja siten lis\u00e4t\u00e4 taipumusta sy\u00f6d\u00e4 sokerisia ruokia.<\/span><\/p>\n
5. Sokeroidut ja tuoremehut<\/span><\/h3>\n
Hedelm\u00e4sokerikin on sokeria. My\u00f6s tuoremehut ja sokerilla lis\u00e4makeutetut mehut nostavat verensokeria nopeasti.<\/span><\/p>\n
6. Alkoholi<\/span><\/h3>\n
Muiden haitallisten terveysvaikutusten lis\u00e4ksi alkoholissa on usein paljon energiaa ja sokeria.<\/span><\/p>\n
7. Stressi ja masennus<\/span><\/h3>\n
Stressihormonit, etenkin kortisoli, nostavat verensokeria ja lis\u00e4\u00e4v\u00e4t osaltaan insuliiniresistenssi\u00e4. Aineenvaihdunnallisten vaikutusten lis\u00e4ksi stressi heijastuu usein kielteisesti my\u00f6s elintapoihin.<\/span><\/p>\n
My\u00f6s vakava masennus voi altistaa insuliiniresistenssille ja sit\u00e4 kautta mahdollisesti tyypin 2 diabetekselle.<\/span><\/p>\n
L\u00e4hde: Diabetesliiton asiantuntijaylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Elina Pimi\u00e4.<\/span><\/p>\n<\/section>\n
<\/p>\n
Source Link<\/span> is.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ennusteiden mukaan vuonna 2030 jopa joka yhdeks\u00e4nnell\u00e4 suomalaisella on diabetes. Diabetesriski on kohonnut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4n monella suomalaisella. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen Terve Suomi -v\u00e4est\u00f6tutkimuksen mukaan joka viides mies ja l\u00e4hes joka kolmas nainen on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kohtalaisessa riskiss\u00e4 sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kohtalainen riski tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 noin yksi viidest\u00e4 sairastuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":307020,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307019"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=307019"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/307019\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/307020"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=307019"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=307019"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=307019"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}