\n

Hallitus kokoontuu kautensa ensimm\u00e4iseen kehysriiheen tilanteessa, jossa julkinen talous velkaantuu kiihtyv\u00e4\u00e4n tahtiin. P\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on kolmen miljardin euron sopeutustoimet, jotka pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n menoleikkauksia ja veronkorotuksia. L\u00e4hitulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t ovat entist\u00e4 haastavammat, koska reipasta yli kahden prosentin talouskasvua ei ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa katseet kohdistuvat entist\u00e4 tiukemmin vihre\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4n \u2013 tai hallitusohjelman termein puhtaaseen siirtym\u00e4\u00e4n \u2013 pelastavana oljenkortena, joka toisi Suomeen miljardiluokan investointeja, ty\u00f6paikkoja ja veroeuroja tilkitsem\u00e4\u00e4n valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n keskusliitto (EK) kertoi huhtikuun alussa hyvi\u00e4 uutisia<\/a>: ilmoitettujen vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investointihankkeiden eurom\u00e4\u00e4r\u00e4inen summa kasvoi viime vuonna kolmanneksen. EK:n yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4n investointihankkeiden dataikkunan<\/a> tuoreimpien lukujen valossa Suomessa on vireill\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investointihankkeita yli 500 kappaletta ja niiden yhteissumma kohoaa noin 260 miljardiin euroon.<\/p>\n

Lupaavasta listasta huolimatta jalat on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 maassa: realismia on se, ett\u00e4 investointihanke on vasta aie selvitt\u00e4\u00e4 hankkeen tekninen toteutus, hankkia luvitukset sek\u00e4 laskea perusteellisesti investoinnin kannattavuus. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investoinnit ovat yleens\u00e4 uusia tuotantolaitoksia. Hankkeen julkistamisesta laitoksen avajaisnauhan leikkaamiseen voi kulua jopa kahdeksan tuskaista vuotta.<\/p>\n

Investointihankkeen julkistaminen viestii siit\u00e4, ett\u00e4 hankkeella on potentiaalia ja tuotteilla kysynt\u00e4\u00e4, joten esiselvitysvaiheeseen kannattaa ryhty\u00e4. Hankekonseptin luominen voi yksin\u00e4\u00e4n maksaa useita miljoonia euroja, johon lupaava hanke voi saada julkista rahoitusta esimerkiksi Business Finlandin kautta.<\/p>\n

EK:n mukaan investointip\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 vihre\u00e4n siirtym\u00e4n hankkeissa, joiden arvo on noin 19 miljardia euroa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin seitsem\u00e4\u00e4 prosenttia ilmoitettujen hankkeiden arvosta.<\/p>\n

Viimeisen kuukauden aikana on kuultu huonoja uutisia parista projektista. Esimerkiksi SSAB ilmoitti huhtikuun alussa rakentavansa fossiilittoman ter\u00e4ksen tuotantolaitoksen Ruotsin Luulajaan \u2013 Raahe j\u00e4i toiseksi.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi useamman suurinvestoinnin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 harmaita pilvi\u00e4.<\/p>\n

Inkooseen vihre\u00e4\u00e4 ter\u00e4stehdasta suunnitteleva Blastr Green Steel on ilmoittanut, ett\u00e4 nelj\u00e4n miljardin euron investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekeminen venyy vuoteen 2030, koska rahoituskierroksen ker\u00e4\u00e4minen on kest\u00e4nyt odotettua kauemmin.<\/p>\n

5,6 miljardin euron vihre\u00e4n vedyn investointia ja kolmen tuotantolaitoksen rakentamista suunnitteleva yhdysvaltalainen Plug Power puolestaan on pahoissa talousvaikeuksissa<\/a>: yhti\u00f6 teki viime vuonna miljarditappion. Alkuper\u00e4isen suunnitelman mukaan investointip\u00e4\u00e4t\u00f6kset pit\u00e4isi tehd\u00e4 vuonna 2026. Hankkeiden toteutuminen \u2013 ainakaan alkuper\u00e4isess\u00e4 aikataulussa \u2013 vaikuttaa ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4.<\/p>\n

Markkinoiden toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikkeuksellisen haastava ja kilpailtu. EU-maat ja Yhdysvallat houkuttelevat miljardiluokan valtiontuilla investointeja kotimaahansa.<\/p>\n

Hallitusohjelmassa on osana nelj\u00e4n miljardin euron investointiohjelmaa merkitty 400 miljoonan euron elinkeinopoliittinen varaus, joka voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 strategisten investointien vauhdittamiseen. Mittakaavaa kuvaa se, ett\u00e4 esimerkiksi Saksa on antanut useita satoja miljardeja euroja valtiontukia maahan suuntaaville investoinneille.<\/p>\n

Suomi ei pysty vastaamaan kilpailuun setelipinon paksuudella, joten katseet k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t vahvasti verokannustimiin investointien vauhdittamiseksi.<\/p>\n

Sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri<\/a> Kai Mykk\u00e4nen<\/strong> (kok.) ett\u00e4 elinkeinoministeri<\/a> Wille Rydman<\/strong> (ps.) sanoivat Verkkouutisille <\/em>antamissaan haastatteluissa, ett\u00e4 investointien verokannustin on jossain muodossa harkinnassa kehysriihess\u00e4.<\/p>\n

Verokannustin voidaan toteuttaa esimerkiksi alentamalla uudesta investoinnista saatavan tuoton yhteis\u00f6veroa 20 prosentin tasoa alemmaksi. Uusille investoinneille voidaan my\u00f6s suunnata verohyvityksi\u00e4. Esimerkiksi Elinkeinoel\u00e4m\u00e4n valtuuskunnan (Eva) esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 mallissa osa investointikustannuksista, esimerkiksi 15 prosenttia, olisi mahdollista saada hyvitetyksi verotuksessa. Lis\u00e4ksi investointien korkov\u00e4hennysten rajoja olisi mahdollista h\u00f6llent\u00e4\u00e4. Erilaisia malleja vauhdittaa investointeja on monia.<\/p>\n

Hallitusohjelmaan on kirjattu my\u00f6s tavoite siirty\u00e4 luvituksessa yhden luukun malliin viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2026 alusta alkaen. Vaikka luvituksen sujuvoittaminen on tervetullutta, luvitus ei kuitenkaan ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 akilleen kantap\u00e4\u00e4, jolla Suomi h\u00e4vi\u00e4\u00e4 investointeja.<\/p>\n

Sen sijaan enemm\u00e4n huomiota pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 rahoituksen saatavuuteen, joka koskettaa varsinkin p&k -yrityksi\u00e4. T\u00e4st\u00e4 muistutti<\/a> taannoin muun muassa professori Timo Rothovius<\/strong>. Vihre\u00e4n siirtym\u00e4n investoijien joukossa on paljon hankekehitysyhti\u00f6it\u00e4, joilla ei ole edellytyksi\u00e4 rahoittaa suurinvestointia edes osin omalla kassavirralla, vaan ne tarvitsevat taakseen hankkeeseen uskovia suuria (ulkomaisia) p\u00e4\u00e4omasijoittajia ja my\u00f6s julkista tukea. Nimenomaan rahoituksen saaminen on kriittisin elementti sille, ett\u00e4 j\u00e4ttihankkeista syntyy lopulta investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Rahoituksen saaminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 ulkomaiset sijoittajat n\u00e4kev\u00e4t Suomen houkuttelevana investointikohteena. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 taustaelementti hallituksen uudistaessa ja joustavoittaessa ty\u00f6markkinoita. Ulkomaisen sijoittajan on t\u00e4rke\u00e4 luottaa siihen, ett\u00e4 investoidessaan Suomeen, esimerkiksi pitk\u00e4aikaiset (poliittiset) lakot eiv\u00e4t tule sijoittajasta riippumattomista syist\u00e4 aiheuttamaan tuotannolle useiden viikkojen katkoksia, joista seuraa taloudellisia menetyksi\u00e4.<\/p>\n

Investointilaskelmia teht\u00e4ess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 riski saatetaan suoraan hinnoitella suurempina ty\u00f6voimakustannuksina tai investoinnilta voidaan odottaa suurempaa tuottoa. T\u00e4m\u00e4 voi lopullisessa laskelmassa vaikuttaa siihen, ett\u00e4 investointi siirtyykin Suomen sijasta toiseen maahan.<\/p>\n

Investoinnin kriittisin vaihe on, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 hankkeesta lopullinen investointip\u00e4\u00e4t\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 tulee aikanaan my\u00f6s toimimaan mittarina sille, miten Suomi onnistuu vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 vai j\u00e4\u00e4k\u00f6 hankeboomi vain hypetyksen tasolle.<\/p>\n

Hallituksen olisi aiheellista tarkastella kehysriihen kasvupaketissa yritysten verokannustimien lis\u00e4ksi my\u00f6s muita toimia, jotka lis\u00e4\u00e4v\u00e4t Suomen vetovoimaa ulkomaisten sijoittajien silmiss\u00e4 sek\u00e4 sujuvoittavat investointeja suunnittelevien yritysten rahoituksen hankintaa.<\/p>\n

\n\t\t<\/div>\n