Suomen 1990-luvun alun lamassa oli kyse talouspoliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ep\u00e4onnistumisesta, sanoi Suomen Akatemian kolmivuotisen lamaprojektin koordinaattori Jaakko Kiander<\/b> projektin p\u00e4\u00e4tteeksi 1.11.2001.<\/p>\n
Keskeisin virhe oli se, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden annettiin vapaasti kasvaa vuosina 1991\u20131993. Ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 lis\u00e4nneell\u00e4 kire\u00e4ll\u00e4 raha- ja finanssipolitiikalla ei saavutettu juuri mit\u00e4\u00e4n my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n
\u2013\u2009Julkisten menojen s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 huolimatta budjettialij\u00e4\u00e4m\u00e4t ja julkinen velka kasvoivat, koska ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neet lakkasivat maksamasta veroja ja tulivat oikeutetuiksi tulonsiirtoihin.<\/p>\n
Tutkija Anu Kantolan <\/b>mukaan poliittinen eliitti kielsi laman olleen seurausta poliittisista ratkaisuista. Se haki selityst\u00e4 kansalaisten moraalisen selk\u00e4rangan pett\u00e4misest\u00e4 1980-luvulla ja n\u00e4ki ty\u00f6tt\u00f6myyden positiivisessa valossa tehokkuuden lis\u00e4\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
\u2009Koko alkuper\u00e4inen juttu on t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n <\/p>\n
\n<\/p>\n