Ilmastonmuutosta hillitsevill\u00e4 toimilla on jo kiire, jos maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu halutaan pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti alle kahdessa asteessa. Yhdeks\u00e4ntoista ilmastokokouksen veteraani Oras Tynkkynen kertoo IS:lle, mist\u00e4 Glasgow\u2019n COP26:ssa on kyse.<\/p>\n Hiilitase<\/span>, vihre\u00e4 siirtym\u00e4, nielu, p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppa, markkinamekanismi…<\/span><\/p>\n Meneek\u00f6 jo kieli solmuun pohtiessa ilmastonmuutosta ja sen hillitsemist\u00e4? Ei ihme. Ihmiskuntaa uhkaa mutkikas ja monitasoinen ongelma, jonka vaikutukset tuntuvat kaikilla yhteiskunnan alueilla.<\/span><\/p>\n Ilmastonmuutos nousee j\u00e4lleen kansainv\u00e4lisen politiikan keski\u00f6\u00f6n, kun YK:n ilmastokokous COP26 alkaa Glasgow\u2019ssa 31. lokakuuta. Kokouksen kirjainlyhenne tulee englanninkielisist\u00e4 sanoista <\/span>Conference of Parties <\/span>(suom. osapuolten v\u00e4linen konferenssi) ja 26 tarkoittaa j\u00e4rjestysnumeroa.<\/span><\/p>\n IS selvitt\u00e4\u00e4 seuraavassa, mit\u00e4 Britannian is\u00e4nn\u00f6im\u00e4 COP26 tavoittelee ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4. Kysymyksiin vastaa Sitran vanhempi neuvonantaja <\/span>Oras Tynkkynen<\/a>.<\/span><\/p>\n COP26 on jo 20. ilmastokokous, johon Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ottaa osaa. Kuvassa Tynkkynen vihreiden kuntavaalivalvojaisissa Tampereella kes\u00e4kuussa. COP26 <\/span>alkaa Glasgow\u2019n konferenssikeskuksessa sunnuntaina ja p\u00e4\u00e4ttyy virallisen aikataulun mukaan 12. marraskuuta. Valtionjohtajien kaksip\u00e4iv\u00e4inen huipputapaaminen j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kokouspaikalla 1.\u20132. marraskuuta.<\/span><\/p>\n Neuvotteluvaltuuskuntia <\/span>saapuu l\u00e4hes 200 maasta. Puhetta johtaa Britannian parlamentin j\u00e4sen <\/span>Alok Sharma<\/a>.<\/span><\/p>\n EU-j\u00e4senmaat, Suomi mukaan luettuna, l\u00e4hett\u00e4v\u00e4t omat valtuuskuntansa. Suomen delegaation puheenjohtaja on huippukokoukseen osallistuva presidentti <\/span>Sauli Niinist\u00f6<\/a>, ja p\u00e4\u00e4neuvottelija on ymp\u00e4rist\u00f6neuvos <\/span>Marjo Nummelin<\/a>. Suomi toimii kokouksessa osana EU:ta eik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4 salissa omia puheenvuoroja.<\/span><\/p>\n Suurten tupruttajamaiden johtajista osallistumisensa ovat varmistaneet muun muassa Yhdysvaltain presidentti <\/span>Joe Biden<\/a>. Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin ei tule kokoukseen, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Kiinan johtajan <\/span>Xi Jinpingin<\/a> uskota saapuvan paikalle.<\/span><\/p>\n Neuvotteluja seuraa Glasgow\u2019ssa suuri joukko kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen edustajia. My\u00f6s yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4see kokouskeskuksen niin sanotulle vihre\u00e4lle vy\u00f6hykkeelle.<\/span><\/p>\n Valtuuskunnat <\/span>tarkistavat, miten Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 sovitut tavoitteet toteutuvat. Glasgow\u2019ssa pit\u00e4isi viimeistell\u00e4 Pariisin kokouksen s\u00e4\u00e4nt\u00f6kirja, jossa on viel\u00e4 auki olevia asioita.<\/span><\/p>\n Pariisissa syntyi sopu siit\u00e4, ett\u00e4 maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilan nousu pit\u00e4isi rajata 1,5 asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Elokuussa ilmestyneen hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n uuden raportin mukaan raja ylitet\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti jo 2030-luvun alussa.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Jotta Pariisin tavoitteissa voitaisiin pysy\u00e4, pit\u00e4isi maailman ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 leikata noin seitsem\u00e4n prosenttia joka vuosi, ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t pit\u00e4isi puolittaa vuoteen 2030 menness\u00e4, sanoo Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen. <\/span><\/p>\n Tynkkynen on ilmastokokousten veteraani. COP26 on YK:n 20. ilmastokokous, johon h\u00e4n ottaa osaa.<\/span><\/p>\n Ilmaston <\/span>l\u00e4mpenemist\u00e4 hillitsevill\u00e4 toimilla on jo kiire, jos l\u00e4mp\u00f6tilan nousu halutaan rajata puoleentoista tai selv\u00e4sti alle kahteen asteeseen.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009YK:n ilmastokokouksilla on kaksi eri luonnetta, Tynkkynen kertoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Toisaalta kokoukset ovat muodollisia valtioiden v\u00e4lisi\u00e4 neuvotteluprosesseja, mutta ne ovat samalla kansainv\u00e4lisen huomion kiintopisteit\u00e4 ja puhujakorokkeita. Molemmat puolet kokouksista ovat t\u00e4rkeit\u00e4.<\/span><\/p>\n Pariisin <\/span>ilmastosopimus laadittiin jo 2015.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009S\u00e4\u00e4nn\u00f6t sen toimeenpanosta taputeltiin enimm\u00e4kseen Katowicen kokouksessa pari vuotta takaperin, mutta sielt\u00e4 j\u00e4i viel\u00e4 kotiteht\u00e4vi\u00e4, Tynkkynen kertoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Isoin auki oleva asia on markkinamekanismi. Asia on vaikea, ja maiden n\u00e4kemyserot ovat suuria. Toisaalta sit\u00e4 on jumpattu pitk\u00e4\u00e4n, ja suunnilleen tiedet\u00e4\u00e4n miss\u00e4 osapuolet ovat ja mist\u00e4 sopu voisi olla l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4.<\/span><\/p>\n Tynkkysen mukaan geopoliittinen asetelma Glasgow\u2019n kokouksen alla on paljon otollisempi kuin edellisess\u00e4 ilmastokokouksessa Madridissa.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009On varovaisia toiveita siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 keskeisess\u00e4 neuvottelukysymyksess\u00e4 voitaisiin saada lopputulos.<\/span><\/p>\n Lis\u00e4ksi COP26:ssa pit\u00e4isi muun muassa sopia ilmastotoimien raportoimisesta mahdollisimman l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti. Ty\u00f6t\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kehittyville maille suunnatun ilmastorahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja ennakoitavuudessa.<\/span><\/p>\n Kuva:\u00a0Allison Bailey \/ ZUMA<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n Kuva:\u00a0Andy Buchanan \/ AFP<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 <\/span>markkinamekanismi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 maat voivat tehd\u00e4 ilmastotoimia omien rajojensa ulkopuolella ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ilmastotoimet omien p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteidensa saavuttamisessa.<\/span><\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6markkinat tarvitsevat s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Ilman sit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset voitaisiin laskea tuplana sek\u00e4 rahoittajamaan ett\u00e4 toteutusmaan hyv\u00e4ksi, ja v\u00e4hennysten pysyvyytt\u00e4 olisi vaikea todentaa. Sovituilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4 turvataan Pariisin ilmastosopimuksen mahdollisimman kattava toteutus.<\/span><\/p>\n Neuvottelijoilla <\/span>on ristiriitaisia tavoitteita.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Brasilia on ollut t\u00e4ss\u00e4 suhteessa ylivoimaisesti hankalin, Tynkkynen arvioi.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Eih\u00e4n Brasilia toki t\u00e4ss\u00e4 ihan yksin ole, n\u00e4kemyseroja on muidenkin valtioiden kesken. Peruskysymys on, kuinka tiukat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t markkinamekanismille laaditaan.<\/span><\/p>\n Pohdittavana on Tynkkysen mukaan se, annetaanko valtioiden ostaa ja myyd\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia vapaasti piittaamatta paljonkaan siit\u00e4, kuinka kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kauppa on ilmaston ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Vai tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 aika tiukat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jolloin moni valtio j\u00e4\u00e4 nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n eik\u00e4 voi myyd\u00e4 niin paljon p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia. Taustalla on aika isot taloudelliset intressit.<\/span><\/p>\n Uudet <\/span>p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkaukset eiv\u00e4t ole virallisesti COP26:n asialistalla \u2013 perusasetelma on se, ett\u00e4 osapuolet tarkastelevat viiden vuoden v\u00e4lein omien v\u00e4hennystavoitteidensa tasoa. V\u00e4litarkastus piti tehd\u00e4 viime vuonna, mutta koronapandemian vuoksi tarkastuspiste siirtyi t\u00e4lle vuodelle.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009V\u00e4litarkastus kertoo, ett\u00e4 maailma on nykyisill\u00e4 virallisilla sitoumuksilla matkalla reilusti yli kahden asteen kuumenemiseen, eli ollaan viel\u00e4 aika kaukana Pariisin sopimuksen selv\u00e4sti alle kahden asteen tavoitteesta, saatikka sitten puolentoista asteen, Tynkkynen sanoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Eli lis\u00e4\u00e4 t\u00f6it\u00e4 on runsaasti viel\u00e4 edess\u00e4. Maiden pit\u00e4\u00e4 tiukentaa selv\u00e4sti nykyisi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6sitoumuksia, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Pariisin sopimuksen mukaiselle uralle. T\u00e4m\u00e4 on se iso kuva.<\/span><\/p>\n Tynkkysen mukaan asiat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuitenkaan ole niin huonosti kuin kuvitellaan.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Julkisessa keskustelussa on usein v\u00e4h\u00e4n katteetontakin pessimismi\u00e4. Kun on n\u00e4in vanha ukko, muistaa viel\u00e4 ne ajat, jolloin maailma oli matkalla yli kolmen asteen kuumenemiseen ja l\u00e4helle nelj\u00e4\u00e4 astetta. Nyt ollaan kahden asteen pinnassa. Ero on kuin y\u00f6ll\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 \u2013 on t\u00e4ss\u00e4 saavutettukin yht\u00e4 ja toista.<\/span><\/p>\n Tynkkynen <\/span>on toiveikas sen suhteen, ett\u00e4 Glasgow\u2019ssa pystyt\u00e4\u00e4n etenem\u00e4\u00e4n sek\u00e4 virallisella neuvottelurintamalla ett\u00e4 ep\u00e4virallisessa ilmastoty\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Onko mahdollista edet\u00e4 maaliin saakka? Ei, t\u00e4hdet eiv\u00e4t ole sellaisessa asennossa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle. Joka tapauksessa t\u00e4m\u00e4 on maratonlaji. Askel kerrallaan maalia kohti. Jos Glasgow\u2019ssa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kivasti eteenp\u00e4in, pysyy ovi auki, ja Pariisin sopimuksen lopulliseen maaliin on ehk\u00e4 mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/span><\/p>\n Kuva:\u00a0YVES HERMAN \/ Reuters<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n Suomen <\/span>aktiivisuus ja jopa johtajuus ilmastokriisin ratkaisemisessa ei ole Tynkkysen mukaan hyv\u00e4ntekev\u00e4isyytt\u00e4, vaan kansallisen edun puolustamista.<\/span><\/p>\n Tynkkynen l\u00e4hestyy kysymyst\u00e4 kahdesta n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Ensimm\u00e4inen on se, ett\u00e4 jos maailma ep\u00e4onnistuu ilmastokriisin ratkaisemisessa, my\u00f6s meill\u00e4 Suomessa on kusiset paikat. Kyll\u00e4 se iskee my\u00f6s meihin, monelta suunnalta ja monella tavalla, Tynkkynen sanoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Toinen n\u00e4k\u00f6vinkkeli on se, ett\u00e4 ilmastokriisin ratkaiseminen tarjoaa Suomelle erilaisia etuja. Nyt koko maailma yritt\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kun Suomessa keksit\u00e4\u00e4n fiksuja ilmastoratkaisuja, niille l\u00f6ytyy markkinoilta maailmalta. Jos me myymme niit\u00e4 muille, saamme siit\u00e4 vientituloja, verotuloja ja ty\u00f6paikkoja. Kansainv\u00e4lispoliittisesti t\u00e4m\u00e4 on pienelle maalle mahdollisuus saada n\u00e4kyvyytt\u00e4 ja my\u00f6nteist\u00e4 huomiota.<\/span><\/p>\n Tynkkynen <\/span>vertaa yht\u00e4 ihmist\u00e4 television kuvaruudun yhteen pikseliin.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Voi tietysti kysy\u00e4, onko yhdell\u00e4 pikselill\u00e4 v\u00e4li\u00e4. Eih\u00e4n sill\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n ole: voihan televisiota katsella, vaikka siell\u00e4 on yksi pikseli pime\u00e4n\u00e4. Mutta sitten, kun pikseleit\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti, kyll\u00e4 se alkaa vaikuttaa, Tynkkynen sanoo.<\/span><\/p>\n \u2013\u2009Miten yksil\u00f6 voi vaikuttaa? Kannattaa mietti\u00e4, miten voimme olla enemm\u00e4n kuin yksil\u00f6it\u00e4. Meh\u00e4n olemme kaikki osa erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4, ovatpa ne sitten seurakuntia, urheiluseuroja, oppilaskuntia, puolueita tai joitakin muita. Me kaikki vaikutamme, paitsi yksil\u00f6in\u00e4, niin osana yhteis\u00f6\u00e4. Jos meit\u00e4 onkin sen yhden ihmisen sijaan sata, tuhat tai kymmenen tuhatta, sill\u00e4 onkin jo enemm\u00e4n vaikutusta. On sill\u00e4 v\u00e4li\u00e4, mit\u00e4 teemme, mutta asiaa kannattaa tarkastella v\u00e4h\u00e4n laajemmin kuin yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n1. Millainen kokouksen aikataulu on?<\/span><\/h3>\n
2. Keit\u00e4 kokoukseen tulee?<\/span><\/h3>\n
3. Mik\u00e4 on kokouksen aihe?<\/span><\/h3>\n
4. Miksi kokous on t\u00e4rke\u00e4?<\/span><\/h3>\n
5. Mik\u00e4 on merkitt\u00e4vin auki oleva kysymys?<\/span><\/h3>\n
6. Mik\u00e4 markkinamekanismi on?<\/span><\/h3>\n
7. Mist\u00e4 kiikastaa, kun sopua ei ole syntynyt?<\/span><\/h3>\n
8. Ent\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset?<\/span><\/h3>\n
9. P\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4nk\u00f6 Pariisin tavoitteeseen koskaan?<\/span><\/h3>\n
10. Miksi Suomen pit\u00e4\u00e4 osallistua ilmastotalkoisiin?<\/span><\/h3>\n
11. Onko yksil\u00f6n valinnoilla merkityst\u00e4 kokonaisuudessa?<\/span><\/h3>\n