Tampere<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Sattumalta<\/span> vastaan tullut puolituttu halaa pontevasti ja moiskauttaa viel\u00e4 pari poskisuudelmaa.<\/span><\/p>\n

Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu kovin mukavalta, vaan pikemminkin kiusalliselta. Sosiaalinen kosketus ei ole aina kosketettavalle miellytt\u00e4v\u00e4 kokemus, muistuttaa tuore tutkimus.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

K\u00e4ttely, olkap\u00e4\u00e4n silitt\u00e4minen, hartioiden hierominen \u2013 toisen ihmisen fyysinen l\u00e4heisyys parhaimmillaan vahvistaa sosiaalisia suhteita, rauhoittaa ja tukee psyykkist\u00e4 hyvinvointia.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kosketuksen aiheuttamia reaktioita s\u00e4\u00e4telev\u00e4t monet tilannesidonnaiset tekij\u00e4t, taustoittaa vt. yliopistonlehtori <\/span>Aino Saarinen<\/a> Helsingin yliopistosta. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi osapuolten v\u00e4linen tuttuus ja se, sopiiko koskettaminen tilanteeseen.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009 Jos l\u00e4\u00e4k\u00e4ri koskettaa potilasta samalla kun mittaa verenpainetta, tilanne on luonteva. Kuitenkin jos kosketukselle ei ole mit\u00e4\u00e4n selityst\u00e4, kosketettava saattaa l\u00e4hinn\u00e4 h\u00e4mmenty\u00e4 eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe kosketusta miellytt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Esimerkiksi halaus on kosketuksen muotona varsin intiimi ja osuu k\u00e4sien lis\u00e4ksi sellaisille kehon alueille, joille ei useinkaan toivota vieraan ihmisen kosketusta. Halaus voi tuntua ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 etenkin, jos se tulee vieraalta ihmiselt\u00e4 tai yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessa tai jos halauksella pyrit\u00e4\u00e4n ilmaisemaan sellaisia tunteita, jotka eiv\u00e4t halattavan mielest\u00e4 sovi tilanteeseen.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kosketus<\/span> aktivoi muun muassa aivojen opioidij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka prosessoi sosiaalista mielihyv\u00e4\u00e4 ja toisaalta my\u00f6s torjutuksi tulemista.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009 Kosketus aktivoi my\u00f6s muita aivoverkostoja, kuten tunnekeskus mantelitumaketta, joka voi reagoida voimakkaastikin uhkaavalta tuntuvaan kosketukseen. Pienikin kosketus voi aikaansaada laajoja reaktioita aivoissa, Saarinen kuvailee.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Saarinen oli p\u00e4\u00e4kirjoittajana <\/span>tutkimuskatsauksessa<\/a>, joka ilmestyi 16. syyskuuta <\/span>Neuroscience & Biobehavioral Reviews<\/span> -julkaisussa. Kartoitus k\u00e4sittelee erilaisia olosuhteisiin ja henkil\u00f6ihin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka muuttavat kosketettavan ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja neurologisia reaktioita. Analysoitavana oli 99 alkuper\u00e4ist\u00e4 tutkimusta.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Katsaus keskittyy kaikentyyppisiin aikuisten v\u00e4lisiin sosiaalisiin kosketuksiin ja niiden synnytt\u00e4miin v\u00e4litt\u00f6miin reaktioihin. Ulkopuolelle on rajattu kosketusten vaikutus esimerkiksi pitk\u00e4aikaisessa psykoterapiassa sek\u00e4 eroottinen kosketus.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Useiden<\/span> tutkimusten mukaan koskettajan n\u00e4kyv\u00e4 sairaus tai muu poikkeava ulkoinen olemus voi aiheuttaa kielteisen reaktion. Samaan voi johtaa koskettajan rikollinen tausta tai h\u00e4nen kuulumisensa esimerkiksi seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n silloin, kun kosketettava suhtautuu siihen torjuvasti.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s toiseen etniseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvan henkil\u00f6n kosketus voidaan kokea ep\u00e4mieluisana. Er\u00e4\u00e4n yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tummaihoisen sairaanhoitajan kosketus nosti syd\u00e4men sykett\u00e4 valkoisissa potilaissa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Asetelma voi toimia my\u00f6s toisin p\u00e4in. 1970-luvulla esimerkiksi havaittiin, ett\u00e4 kahvilassa jonottavat tummaihoiset asiakkaat koskettivat mieluummin toisia mustia kuin valkoisia.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009 T\u00e4llaisten ilmi\u00f6iden taustalla on n\u00e4hty evoluution vaikutusta. On ajateltu, ett\u00e4 ihmisluonnossa voi edelleen olla tallella primitiivinen vaisto suojautua vieraalta heimolta. Kysymys kuuluu, kuinka n\u00e4it\u00e4 reaktioita saataisiin hallintaan, jotta ne eiv\u00e4t aiheuttaisi yhteiskunnassa haittaa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Vastenmielisyyden tunteiden taustalla on usein ennakkoluuloja.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009 On havaittu, ett\u00e4 aiemmat ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4 koetut kontaktit kyseisen ihmisryhm\u00e4n kanssa herkist\u00e4v\u00e4t v\u00e4lttelem\u00e4\u00e4n kosketusta jatkossakin. Sen sijaan kielteinen tunnereaktio kosketukseen v\u00e4henee, jos taustalla on aiempia positiivisina koettuja kontakteja. Puhutaan psyykkisest\u00e4 valmistautumisesta, johon voi riitt\u00e4\u00e4 jo yksikin tapaaminen etuk\u00e4teen, Saarinen kertoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

My\u00f6s<\/span> ilmeet vaikuttavat kosketuksen synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n reaktioon.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009 Jos kuvitellaan, ett\u00e4 Pekka koskettaa Liisaa samalla tavalla joka p\u00e4iv\u00e4, mutta h\u00e4nen ilmeens\u00e4 vaihtuu hymyst\u00e4 neutraaliin ja yll\u00e4ttyneisyyteen, Liisa kokee kosketukset hyvin erilaisina. Aivoissa kosketus aiheuttaa erilaisia reaktioita riippuen siit\u00e4, onko esimerkiksi l\u00e4mpim\u00e4ksi tarkoitettu sipaisu yhteensopiva kasvonilmeiden kanssa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Mit\u00e4 tavalliset ihmiset tai asiakasty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t voisivat ottaa opiksi tutkimuksesta?<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009 Terveydenhuollon alalla on saatu n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 potilaan stressitilaa helpottaa, jos hoitoa antava henkil\u00f6 ohi menness\u00e4\u00e4n koskettaa h\u00e4nt\u00e4 lempe\u00e4sti ja luontevasti.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Arjen vuorovaikutustilanteissa kannattaa muistaa, ett\u00e4 fyysinen l\u00e4hestyminen etenk\u00e4\u00e4n vierasta ihmist\u00e4 kohtaan ei aina her\u00e4t\u00e4 my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita, vaikka kosketus olisi ohimenev\u00e4 ja miellytt\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettu. Sen onnistumiseen vaikuttavat eri tilannetekij\u00e4t.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009 V\u00e4hemmist\u00f6jen osalta meid\u00e4n on hyv\u00e4 tiedostaa vaistomaisia kielteisi\u00e4 reaktioitamme ja niihin liittyvi\u00e4 ennakkoluuloja, jotta niit\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4, Saarinen sanoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Yksin<\/span> asuvien kokema fyysinen l\u00e4heisyys muiden ihmisten kanssa on selv\u00e4sti v\u00e4hentynyt koronan takia. Erilaisia tunteita kuten surua v\u00e4litt\u00e4vi\u00e4 kosketuksia toivotaan eniten l\u00e4heisimmilt\u00e4 ihmisilt\u00e4.<\/span><\/p>\n

Link\u00f6pingin yliopiston tutkijatohtori <\/span>Juulia Suvilehto<\/a> on selvitt\u00e4nyt koronan vaikutusta kosketusk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen tutkimuksessa, johon on osallistunut liki 400 henkil\u00f6\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa Pohjoismaista. Alustavien tulosten mukaan kosketukset muilta kuin omilta asuinkumppaneilta v\u00e4heniv\u00e4t selv\u00e4sti pandemian aikana.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013\u2009 Kosketuksia saatiin v\u00e4hemm\u00e4n l\u00e4heisilt\u00e4, muualla asuvilta ihmisilt\u00e4. Niin my\u00f6s vierailta sek\u00e4 ammattinsa puolesta koskevilta henkil\u00f6ilt\u00e4, kuten kampaajilta ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Kosketusvajeen paikkaaminen on voinut vaatia varsinkin yksin asuvilta aiempaa enemm\u00e4n vaivann\u00e4k\u00f6\u00e4 ihmissuhteiden yll\u00e4pit\u00e4miseksi. L\u00e4heisyyden kaipuuta on saatettu tyydytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muilla keinoin, kuten hankkimalla lemmikkiel\u00e4in paijattavaksi.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Entuudestaan<\/span> tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 useimmat ihmiset pit\u00e4v\u00e4t rauhallisesta, silitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja ihonl\u00e4mp\u00f6isest\u00e4 kosketuksesta.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009 Meill\u00e4 on kehossa nopeiden tuntohermojen lis\u00e4ksi erillisi\u00e4 hitaita C-taktiileja tuntohermoja. Ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t miellytt\u00e4vi\u00e4 impulsseja, joita synnytt\u00e4\u00e4 parhaiten juuri pehme\u00e4, l\u00e4mmin ja rauhallinen mutta ei liian hidas kosketus, Suvilehto kertoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Pandemian takia k\u00e4tteleminen on julistettu pannaan. Suvilehdon mukaan j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, opitaanko k\u00e4ttelyst\u00e4 kokonaan pois.<\/span><\/p>\n

\u2013\u2009 Saksalaisen vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan k\u00e4ttely oli ainoa kosketuksen muoto, jota ihmiset saivat enemm\u00e4n kuin halusivat. Sen sijaan esimerkiksi halauksia ja pusuja oli kautta linjan saatu v\u00e4hemm\u00e4n kuin mit\u00e4 kaivattiin.<\/span><\/p>\n<\/section>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> Tiede – Ilta-Sanomat<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampere Sattumalta vastaan tullut puolituttu halaa pontevasti ja moiskauttaa viel\u00e4 pari poskisuudelmaa. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu kovin mukavalta, vaan pikemminkin kiusalliselta. Sosiaalinen kosketus ei ole aina kosketettavalle miellytt\u00e4v\u00e4 kokemus, muistuttaa tuore tutkimus. K\u00e4ttely, olkap\u00e4\u00e4n silitt\u00e4minen, hartioiden hierominen \u2013 toisen ihmisen fyysinen l\u00e4heisyys parhaimmillaan vahvistaa sosiaalisia suhteita, rauhoittaa ja tukee psyykkist\u00e4 hyvinvointia. Kosketuksen aiheuttamia reaktioita s\u00e4\u00e4telev\u00e4t monet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5037,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5036"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5036"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5036\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5036"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5036"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}