Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_0e6c8b76ee07744665ae22c4678aa30c, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":5189,"date":"2021-11-03T15:08:00","date_gmt":"2021-11-03T15:08:00","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/uutuustutkimus-nailla-luonteenpiirteilla-on-yhteys-muistisairauteen\/"},"modified":"2021-11-03T15:08:00","modified_gmt":"2021-11-03T15:08:00","slug":"uutuustutkimus-nailla-luonteenpiirteilla-on-yhteys-muistisairauteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/uutuustutkimus-nailla-luonteenpiirteilla-on-yhteys-muistisairauteen\/","title":{"rendered":"Uutuustutkimus: N\u00e4ill\u00e4 luonteenpiirteill\u00e4 on yhteys muistisairauteen"},"content":{"rendered":"
\n
<\/div>\n

Neuroottisen <\/span>luonteen ja Alzheimeriin viittaavien aivomuutosten v\u00e4lill\u00e4 on l\u00f6ydetty yhteys.<\/span><\/p>\n

Neuroottisuudella tarkoitetaan taipumusta kokea korostuneesti negatiivisia tunteita. Neuroottisilla ihmisill\u00e4 on alttius tuntea muita enemm\u00e4n stressi\u00e4 ja he esimerkiksi murehtivat ja ovat alakuloisia keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 herkemmin.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Floridan yliopiston tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t Alzheimer-muutoksiin liittyvi\u00e4 amyloidi- ja tau-proteiineja enemm\u00e4n sellaisten ihmisten aivoista, joiden persoonallisuudessa havaittiin muita korkeampaa neuroottisuutta ja matalampaa tunnollisuutta.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Tunnollisuus tarkoittaa taipumusta olla vastuullinen, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen ja huolellinen.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Tutkimus julkaistiin syyskuussa<\/span> Biological Psychiatry -lehdess\u00e4<\/a>, ja se yhdisteli vanhaa tutkimustietoa ja uudesta pitkitt\u00e4istutkimuksesta per\u00e4isin olevaa aineistoa. Kaikkiaan tutkimuksessa oli yli 3\u202f000 osallistujaa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Entuudestaan<\/span> tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 esimerkiksi pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4nyt hoitamaton masennus lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 saada muistisairaus.<\/span><\/p>\n

Husin johtava neuropsykologi, dosentti <\/span>Marja Hietanen<\/a> pit\u00e4\u00e4 amerikkalaistutkimuksen l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 kiinnostavina, mutta korostaa, ett\u00e4 uusi tutkimus ei ota kantaa siihen, mik\u00e4 on syy ja mik\u00e4 seuraus.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Tutkimus on Hietasen mukaan merkitt\u00e4v\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se on todennut yhteyden tiettyjen persoonallisuuden piirteiden ja aivomuutosten v\u00e4lill\u00e4, mutta kovin varmoja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 uusista tiedoista ei voi vet\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 Siihen, aiheuttavatko tietyt persoonallisuuden piirteet aivomuutoksia, tutkimus ei ota kantaa, Hietanen sanoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Tutkimuksen osana olleessa pitkitt\u00e4istutkimuksessa ihmisten persoonallisuutta tutkittiin yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevalla persoonallisuustestill\u00e4, joka arvioi muun muassa neuroottisuuden ja tunnollisuuden piirteit\u00e4 ihmisess\u00e4.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Muistisairaus itsess\u00e4\u00e4n voi muuttaa ihmisen persoonallisuutta.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 T\u00e4llaisia tutkimuksia pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, jotta voidaan saada selville persoonallisuuden rakenne ennen mahdollista muistisairautta. T\u00e4ss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurta joukkoa ihmisi\u00e4 on tutkittu vuosien ajan, Hietanen sanoo.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/div>\n
T\u00e4ss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 suurta joukkoa ihmisi\u00e4 on tutkittu vuosien ajan.<\/div>\n<\/blockquote>\n

Amyloidi- ja tau-proteiineja etsittiin tutkimuksessa aivoista moderneilla aivokuvantamistekniikoilla. Molempia proteiineja on aivoissa luonnostaan, mutta Alzheimerin taudissa ne kertyv\u00e4t poikkeuksellisesti. <\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Aiemmin proteiinien kertymist\u00e4 aivoissa oli mahdollista tutkia vain ruumiinavauksissa.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Amerikkalaistutkimuksen<\/span> mukaan korkea tunnollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4 yhdistettyn\u00e4 v\u00e4h\u00e4iseen neuroottisuuteen n\u00e4ytti my\u00f6s suojaavan ihmisi\u00e4 Alzheimeria ja muita neurologisia sairauksia vastaan.<\/span><\/p>\n

Suomen<\/span> <\/span>kansainv\u00e4lisestikin tunnetuimpiin Alzheimer-tutkijoihin kuuluva neurologi, emeritaprofessori <\/span>Hilkka Soininen<\/a> pit\u00e4\u00e4 tuoretta tutkimusta mielenkiintoisena \u2013 ja my\u00f6s positiivisena uutisena.<\/span><\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on mielenkiintoinen havainto. Se yhteys, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 saattaa olla, on se, ett\u00e4 tunnollisten voi olla helpompi sitoutua terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin kuin neuroottisten ja v\u00e4hemm\u00e4n tunnollisten, Soininen sanoo.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/div>\n
Se yhteys, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 saattaa olla, on se, ett\u00e4 tunnollisten voi olla helpompi sitoutua terveellisiin el\u00e4m\u00e4ntapoihin kuin neuroottisten ja v\u00e4hemm\u00e4n tunnollisten.<\/div>\n<\/blockquote>\n

H\u00e4nen mukaansa juuri nyt Alzheimer-tutkimuksessa on hyvin pinnalla se, miten tulehduksellinen tila vaikuttaa taudin kehittymiseen. Tulehduksellista tilaa taas voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveellisill\u00e4 elintavoilla.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 Alzheimerin tauti on monisyinen sairaus, johon vaikuttavat elintavat, mutta my\u00f6s geenit ovat vahvasti taustalla.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Soininen tulkitseekin tuoreita tutkimustuloksia positiivisuuden kautta, sill\u00e4 tulehdusta v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t, terveet elintavat ovat asia, johon voi vaikuttaa, vaikka persoonallisuuttaan ei voisikaan muuttaa..<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

\u2013 Geeneille emme voi mit\u00e4\u00e4n, mutta elintavoille voimme, Soininen sanoo.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Muistisairauksien syntymiseen voivat my\u00f6t\u00e4vaikuttaa esimerkiksi tupakointi ja runsas alkoholink\u00e4ytt\u00f6 stressiin liittyen.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Sen sijaan aivoja hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi liikunnan harrastaminen, terveet el\u00e4m\u00e4ntavat ja toimivat sosiaaliset suhteet, jotka voivat puolestaan yhdisty\u00e4 tunnollisten ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymispiirteisiin.<\/span><\/p>\n

<\/div>\n

Itsens\u00e4 <\/span>neuroottisiksi kokevien ihmisten ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Husin johtavan neuropsykologin Marjan Hietasen mielest\u00e4 syyt\u00e4 ahdistua tuoreista tutkimustuloksista ja alkaa pel\u00e4t\u00e4 persoonallisuuden tuovan mukanaan muistih\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u2013 Jos ihmisell\u00e4 on esimerkiksi ahdistuneisuutta, olisi t\u00e4rke\u00e4 mietti\u00e4 sit\u00e4, miten sit\u00e4 voitaisiin helpottaa, Hietanen sanoo.<\/span><\/p>\n

\n
\u201d<\/div>\n
Jos ihmisell\u00e4 on esimerkiksi ahdistuneisuutta, olisi t\u00e4rke\u00e4 mietti\u00e4 sit\u00e4, miten sit\u00e4 voitaisiin helpottaa.<\/div>\n<\/blockquote>\n

\u2013 Ihminen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole joko tunnollinen tai ep\u00e4tunnollinen. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kultainen keskitie, ja noudattaa esimerkiksi yleisi\u00e4 terveysohjeita, jotka tukevat hyvinvointia, h\u00e4n jatkaa.<\/span><\/p>\n

Tutkimuksesta kertoi Suomessa ensimm\u00e4isen\u00e4 <\/span>MTV<\/a>.<\/span><\/p>\n

\n
\n
\n

Neuroottisuus ja tunnollisuus<\/h3>\n<\/div>\n

Neuroottisuudella tarkoitetaan alttiutta kokea negatiivisia tunteita korostuneesti.<\/span><\/p>\n

Neuroottisuuteen kuuluvat muun muassa ahdistuneisuus, vihamielisyys, masentuneisuus ja haavoittuvuus.<\/span><\/p>\n

Tunnollisuudella puolestaan tarkoitetaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisyytt\u00e4, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta ja kyky\u00e4 itsekuriin.<\/span><\/p>\n

M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi niin kutsutussa viiden suureen persoonallisuuspiirteen mallissa, joka on maailman k\u00e4ytetyimpi\u00e4 persoonallisuusteorioita. Muut kolme mitattavaa piirrett\u00e4 ovat avoimuus, ekstroversio ja sovinnollisuus.<\/span><\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/section>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> Hyv\u00e4 olo – Ilta-Sanomat<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Neuroottisen luonteen ja Alzheimeriin viittaavien aivomuutosten v\u00e4lill\u00e4 on l\u00f6ydetty yhteys. Neuroottisuudella tarkoitetaan taipumusta kokea korostuneesti negatiivisia tunteita. Neuroottisilla ihmisill\u00e4 on alttius tuntea muita enemm\u00e4n stressi\u00e4 ja he esimerkiksi murehtivat ja ovat alakuloisia keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 herkemmin. Floridan yliopiston tutkijat l\u00f6ysiv\u00e4t Alzheimer-muutoksiin liittyvi\u00e4 amyloidi- ja tau-proteiineja enemm\u00e4n sellaisten ihmisten aivoista, joiden persoonallisuudessa havaittiin muita korkeampaa neuroottisuutta ja matalampaa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":5190,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5189"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5189"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5189\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5190"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5189"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5189"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5189"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}