Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_607302ac5a4a3fa72f4d1d2d44592c58, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":68434,"date":"2022-04-22T12:27:15","date_gmt":"2022-04-22T12:27:15","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/huippututkijat-nuorten-tutkijoiden-asema-huononee-kun-akatemiarahoitus-muuttuu\/"},"modified":"2022-04-22T12:27:15","modified_gmt":"2022-04-22T12:27:15","slug":"huippututkijat-nuorten-tutkijoiden-asema-huononee-kun-akatemiarahoitus-muuttuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/huippututkijat-nuorten-tutkijoiden-asema-huononee-kun-akatemiarahoitus-muuttuu\/","title":{"rendered":"Huippututkijat: Nuorten tutkijoiden asema huononee, kun akatemiarahoitus muuttuu"},"content":{"rendered":"

Tutkijauransa alkuvaiheessa oleville tieteentekij\u00f6ille suunnattua Suomen Akatemian rahoitusta ollaan muuttamassa<\/a>. Rahoituskautta akatemiatutkijoille on p\u00e4\u00e4tetty lyhent\u00e4\u00e4 viidest\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n vuoteen.<\/p>\n

Samaan uudistukseen liittyv\u00e4, uran alkuvaiheen niin sanottu tutkijatohtorirahoitus, oli aiemmin kolme vuotta. T\u00e4m\u00e4 rahoitusmuoto on osa uutta akatemiatutkijan rahoitusmuotoa. Muutosta perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 rahoitusta voidaan n\u00e4in jakaa useammalle tutkijalle.<\/p>\n

Jo valmisteluvaiheessa akatemiatutkijan rahoituskauden lyhent\u00e4minen her\u00e4tti kritiikki\u00e4. Uudistuksen valmisteluvaiheessa tutkijakuntaa pyydettiin kommentoimaan alustavia suunnitelmia. Moni maamme eturivin tutkija toi tuolloin esiin huolensa siit\u00e4, ett\u00e4 Akatemia ehdotti akatemiatutkijan kauden lyhent\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kaikkiaan uudistussuunnitelman palautekyselyyn tuli yli 600 vastausta tutkijoilta. Palautteen perusteella tutkijakunta pit\u00e4\u00e4 rahoitusmuotoa uudistettaessa rahoituskauden riitt\u00e4v\u00e4n pituuden lis\u00e4ksi yht\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 tavoitteina haun kohtuullista onnistumisprosenttia ja rahoituksen joustavaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Uusi nelivuotinen rahoitusmuoto on haettavana ensi syksyn\u00e4.<\/p>\n

Nyt Helsin yliopiston akateemikko Markku Kulmala<\/strong>, akatemiaprofessori Anu Wartiovaara<\/strong> ja Turun yliopiston professori Jukka Westermarck<\/strong> ovat ottaneet kantaa muutokseen Nuorten tutkijoiden rahoitusuudistus heikent\u00e4\u00e4 tieteemme kilpailukyky\u00e4 -blogissa<\/a>.<\/p>\n

Kirjoittajien mukaan lahjakkaimmille nuorille tutkijoille suunnatun akatemiatutkijarahoituksen turvin suurin osa tieteemme huipuista on perustanut itsen\u00e4isen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 jo vuosikymmenien ajan. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomen Akatemian hallitus p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan 16. maaliskuuta kauden lyhent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4kemyksemme on, ett\u00e4 toteutuessaan suunnitelma ei edist\u00e4 nuorten urapolkujen kehityst\u00e4, tieteen uudistumista eik\u00e4 kilpailukyky\u00e4 Suomessa, kirjoittavat Kulmala, Wartiovaara ja Westermarck blogitekstiss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Markku
Akateemikko Markku Kulmalaa huolestuttaa nuorten tutkijoiden asema, kun tieteen rahoitusta muokataan.<\/span>Jussi Mankkinen \/ Yle Uutiset<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Kritiikiss\u00e4\u00e4n tutkijat sanovat, ett\u00e4 nykyinenkin viiden vuoden rahoituskausi on kansainv\u00e4lisesti kilpailukykyisen tieteen tekemiseen lyhyt. Kauden lyhent\u00e4minen nelj\u00e4\u00e4n vuoteen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tutkijoiden mukaan ”mahdollisuuksia tutkimuksellisten riskien ottamiseen, tuntemattoman selvitt\u00e4miseen eli siihen, mist\u00e4 keksinn\u00f6t ja edistysaskelet nousevat”.<\/p>\n

Muutosta perustellaan joustavammalla rahoitustavalla<\/h3>\n

Suomen Akatemiassa tutkimusrahoituksen kehitt\u00e4misest\u00e4 vastaa johtaja Jussi Vauhkonen<\/strong>. H\u00e4n on Kulmalan, Wartiovaaran ja Westermarckin kanssa eri mielt\u00e4. Vauhkosen mukaan nyt ollaan yhdist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kolme vanhaa rahoitusmuotoa yhdeksi joustavammaksi.<\/p>\n

Aiemmin Suomen Akatemialta saattoi hakea kolmivuotista tutkijatohtorirahoitusta, nelivuotista nuorten akatemiahanketta tai viisivuotista akatemiatutkijarahoitusta. Nyt nimike uudelle rahoitusmuodolle on akatemiatutkija, mutta sis\u00e4lt\u00f6 poikkeaa aiemmasta.<\/p>\n

Johtaja Jussi Vauhkonen sanoo, ett\u00e4 uudessa rahoitusmuodossa on aiemmista elementtej\u00e4, joita tutkijakunnan mukaan on puuttunut esimerkiksi verrattuna Euroopan unionin erc-rahoitukseen. Muissa maissa akatemiatutkijatyyppinen niin sanottu fellow-rahoitus on yleisesti 3\u20135 vuotta.<\/p>\n

\u2013 Me tarjoamme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutkijalle mahdollisuuden valita, kuinka paljon h\u00e4n haluaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahoituksesta omaan palkkaansa, kuinka paljon mahdolliselle ryhm\u00e4lle ja kuinka paljon muihin tutkimuskuluihin, Vauhkonen selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Nyt k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva akatemiatutkijarahoitus on j\u00e4ykempi.<\/p>\n

\u2013 Vanhassa mallissa me my\u00f6nn\u00e4mme palkan viideksi vuodeksi ja that’s it, sanoo Akatemian Jussi Vauhkonen.<\/p>\n

Tutkimusalat poikkeavat huomattavasti toisistaan ja esimerkiksi paljon laboratorioty\u00f6t\u00e4 vaativat tutkimukset edellytt\u00e4v\u00e4t omaa tutkimusryhm\u00e4\u00e4 ja kulut ovat sen mukaiset.<\/p>\n

Toisaalta joillakin aloilla on hyvin perusteltua panostaa siihen, ett\u00e4 yksi tutkija tekee nelj\u00e4 vuotta hyvin keskittyneesti yht\u00e4 asiaa, Vauhkonen toteaa tieteenalojen erilaisuudesta.<\/p>\n

\"Turun
Jukka Westermarck toimii sy\u00f6p\u00e4biologian professorina Turun yliopistossa.<\/span>Markku Sandell \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Houkutteleeko Suomi tutkijoita?<\/h3>\n

Tutkimusrahoituksen leikkaukset ja kova kilpailu saatavilla olevasta rahoituksesta on lis\u00e4nnyt nuorten tutkijoiden l\u00e4htemist\u00e4 ulkomaille. Maailmalla on ollut tarjolla enemm\u00e4n mahdollisuuksia ja Suomen tiedemaailma ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole ollut kaikkein houkuttelevin.<\/p>\n

Markku Kulmalan, Anu Wartiovaaran ja Jukka Westermarckin mukaan aivovienti\u00e4 pit\u00e4isi pysty\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n ja innostamaan parhaita nuoria tutkijoita perustamaan omia itsen\u00e4isi\u00e4 tutkimuslinjoja. Siihen tarvittaisiin Suomen Akatemian ja yliopistojen yhteisesti rakentama urapolkustrategia, jossa yliopistot kiinnitt\u00e4isiv\u00e4t parhaiten menestyneet akatemiatutkijat omille urapoluilleen.<\/p>\n

Uusi suunnitelma ei blogikirjoittajien mukaan ota kantaa suurimpaan ongelmaan eli menestyv\u00e4n akatemiatutkijan urapolkuun rahoituskauden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Toissijaisena vaihtoehtona Kulmala, Wartiovaara ja Westermarck ehdottavat akatemiapositioiden uudelleenhakemisen sallimista. Silloin akatemiatutkijan teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 tulisi heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n my\u00f6s nelivuotisena kansainv\u00e4lisestikin houkutteleva.<\/p>\n

Jussi Vauhkosen mukaan t\u00e4m\u00e4 on nytkin mahdollista, mutta akatemiatutkijaksi voi hakea vain 2\u20137 vuotta v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeen ja harva ehtii hakea toista kautta. Ensi syksyn\u00e4 hakumahdollisuuden vuosirajaa on nostettu 2\u20139 vuoteen v\u00e4it\u00f6ksest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 uusi rahoitusmuoto tarjoaa entist\u00e4 huomattavasti selke\u00e4mm\u00e4n rahoitusmuodon, joka joustaa eri tutkimusalojen tarpeisiin. Se on erityisesti helpompi yheensovittaa my\u00f6s yliopistojen omien uraj\u00e4rjestelmien, kuten tenure track -urapolkuj\u00e4rjestelmien kanssa, sanoo Jussi Vauhkonen.<\/p>\n

Aiemmin akatemiarahoitus k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on usein sulkenut pois viideksi vuodeksi tenure track -urapolun. Nyt n\u00e4it\u00e4 voi yhdistell\u00e4 helpommin jakamalla rahoitusta eri kuluihin.<\/p>\n

\u2013 Aiemmin on jouduttu aika vaikeisiin hallinnollisiin kuvioihin, jotka tarpeettomasti ovat kuormittaneet tutkijoita, Vauhkonen sanoo.<\/p>\n

Uran\u00e4kym\u00e4 puuttuu liian monelta<\/h3>\n

Nuorten tutkijoiden l\u00e4hteminen ulkomaille on aina kuulunut tiettyyn vaiheeseen uraa. Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran mukaan nyt vauhti on kiihtynyt ja palaajia on v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n

Rahoitusj\u00e4rjestelmi\u00e4 muutetaan eik\u00e4 esimerkiksi koordinaatiota Suomen Akatemian ja yliopistojen v\u00e4lill\u00e4 ole Wartiovaaran mukaan riitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 luo ep\u00e4varmuutta urasuunnitelmiin. Ennustettavuus ja jatkuvuus puuttuvat nuoren tutkijan urapolkusuunnitelmista.<\/p>\n

\u2013 Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n viimeIsen kahden viikon aikana kaksi ryhm\u00e4njohtajaa omasta yksik\u00f6st\u00e4mme on ilmoittanut l\u00e4hd\u00f6st\u00e4\u00e4n,. Esimerkiksi erinomainen nuori ryhm\u00e4njohtajamme l\u00e4htee perheineen Norjaan, kun akatemiatutkijan virka oli loppumassa eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n positiota ollut mit\u00e4 hakea, Wartiovaara kertoo.<\/p>\n

Wartiovaara kertoo, ett\u00e4 l\u00e4htij\u00e4 arvioitiin Norjassa kymmenien hakijoiden joukosta parhaaksi. Suomeen tutkija olisi voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4, jos olisi tiennyt, ett\u00e4 hyvin menneen akatemiatutkijakauden j\u00e4lkeen olisi mahdollista saada jatkoa. Haettavaa ei kuitenkaan ollut.<\/p>\n

\u2013 Ne, joilla on eniten mahdollisuuksia, ovat eniten l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 on jatkunut kymmenen vuotta, akatemiaprofessori Anu Wartiovaara toteaa.<\/p>\n

\"Professori
Akatemiaprofessori Anu Wartiovaaran mukaan rahoitusj\u00e4rjestelmien muutokset luovat usein ep\u00e4varmuutta nuorten tutkijoiden uran\u00e4kymiin.<\/span>Yle<\/span><\/figcaption><\/figure>\n

Professorien mukaan tutkimusrahoitusta pit\u00e4isi suunnata uudella tavalla<\/h3>\n

Ilmakeh\u00e4tieteen huippututkija, akateemikko Markku Kulmala kollegoineen sanoo suomalaisen tieteen rahoituksen olevan kansainv\u00e4lisesti verrattuna kriisiytym\u00e4ss\u00e4 ja lis\u00e4panostuksia tarvitaan kipe\u00e4sti. Kulmala, Wartiovaara ja Westermarck pen\u00e4\u00e4v\u00e4t Suomen Akatemialta strategista rohkeutta tehd\u00e4 uudistuksia, jotka eiv\u00e4t leikkaa tulevaisuuden tieteest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Jos akatemiatutkijoiden kausien rahoitus on ongelma, sit\u00e4 ei pit\u00e4isi yritt\u00e4\u00e4 ratkaista typist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4, blogissa todetaan.<\/p>\n

Jos verrataan esimerkiksi saksalaisiin Max Planck -instituuteissa tai englantilaisessa Wellcome trust tai MRC-instituuteissa ansioituneet, erinomaisiksi arvioidut nuoret tutkijat saavat rahoituksen, joka kattaa kaikki tutkimuksen kulut.<\/p>\n

Suomessa tilanne on toinen ja tutkimusryhm\u00e4n perustava akatemiatutkija on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuin pienen firman toimitusjohtaja, joka hankkii rahoituksen itselleen ja muille ryhm\u00e4n j\u00e4senille palkkoihin sek\u00e4 materiaalikuluihin.<\/p>\n

Tieteen rahoitusta pit\u00e4isi blogikirjoittajien mukaan muuttaa nykyisest\u00e4. Vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi rahoituksen siirt\u00e4minen ministeri\u00f6vetoisista suunnatuista rahoituksista eri uravaiheissa olevien tutkijoiden vapaasti kilpailtaviin rahoitusmuotoihin.<\/p>\n

Suunnattuja rahoituksia ovat yliopistojen profilointirahoitus ja strategisen neuvoston rahoitus. N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole vapaasti kilpailtavaa rahaa, vaan ne ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 ohjailtuihin intresseihin, jotka eiv\u00e4t palvele pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n korkeatasoista tutkimusta.<\/p>\n

\u2013 Rahoituksen ohjaaminen vapaasti haettavaan ja kilpailtavaan tutkimukseen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska silloin merkitsee vain laatu eik\u00e4 sit\u00e4 ohjaile mik\u00e4\u00e4n ennalta ajateltu tarve. Sill\u00e4 tavallahan tiede ei oikeasti toimi, ett\u00e4 rahoittaja tiet\u00e4\u00e4 ennalta, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tutkia juuri t\u00e4t\u00e4 asiaa. Tiede tuottaa uusia kysymyksi\u00e4 ja tietoa, ja samalla kouluttaa uutta sukupolvea, mit\u00e4 kautta yhteiskuntaan saadaan laaja asiantuntemus eri aloilta. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 turvat my\u00f6s tulevaisuudessa, Anu Wartiovaara kommentoi.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

Suomen Akatemian uusi p\u00e4\u00e4johtaja sai p\u00f6yd\u00e4lleen my\u00f6s Ukrainan sodan aiheuttamat muutokset tiedemaailmaan<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkijauransa alkuvaiheessa oleville tieteentekij\u00f6ille suunnattua Suomen Akatemian rahoitusta ollaan muuttamassa. Rahoituskautta akatemiatutkijoille on p\u00e4\u00e4tetty lyhent\u00e4\u00e4 viidest\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n vuoteen. Samaan uudistukseen liittyv\u00e4, uran alkuvaiheen niin sanottu tutkijatohtorirahoitus, oli aiemmin kolme vuotta. T\u00e4m\u00e4 rahoitusmuoto on osa uutta akatemiatutkijan rahoitusmuotoa. Muutosta perustellaan sill\u00e4, ett\u00e4 rahoitusta voidaan n\u00e4in jakaa useammalle tutkijalle. Jo valmisteluvaiheessa akatemiatutkijan rahoituskauden lyhent\u00e4minen her\u00e4tti kritiikki\u00e4. Uudistuksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":68435,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68434"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68434"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68434\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/68435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68434"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68434"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68434"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}