Fortumin ilmoitus on yhdenlainen piste kunnianhimoiselle hankeelle, jota on seurattu suurella mielenkiinnolla sen alkuajoista l\u00e4htien. Tie maan syvyyksiin on ollut pitk\u00e4 ja vaikea ja p\u00e4\u00e4tyi lopulta ongelmaan, jota ei osata ratkaista ainakaan nykyisill\u00e4 keinoilla.<\/p>\n
Laitoksen piti tuottaa 10 prosenttia Espoon kaukol\u00e4mm\u00f6st\u00e4 vuonna 2017<\/h3>\n
Vuonna 2015 Espoon Otaniemess\u00e4 kuhisi, kun media tutustui kunnianhimoiseen puhtaan energian hankkeeseen. St1:n koeporaukset olivat k\u00e4ynniss\u00e4 ja tavoitteena oli pumpata l\u00e4mp\u00f6\u00e4 liki seitsem\u00e4n kilometrin syvyydest\u00e4. Kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6 Fortum oli sitoutunut ostamaan laitoksen l\u00e4mm\u00f6n, jonka suunniteltiin kattavan 10 prosenttia Espoon tarpeesta.<\/p>\n
Alkuper\u00e4isen suunnitelman mukaan laitoksen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 valmistua vuonna 2017. Laitossuunitelman mittakaava oli ja on edelleen omaa luokkaansa.<\/p>\n Tarkoitus oli porata liki seitsem\u00e4n kilometrin syvyyteen kaksi \u00e4mp\u00e4rin levyist\u00e4 reik\u00e4\u00e4. Toiseen pumpattaisiin viile\u00e4\u00e4 vett\u00e4, joka kulkisi maan alla pieniss\u00e4 raoissa kohti toista reik\u00e4\u00e4. Sielt\u00e4 maan pinnalle saataisiin niin kuumaa vett\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suoraan kaukol\u00e4mmityksess\u00e4 ilman l\u00e4mp\u00f6pumppuja.<\/p>\n Energiakaivojen syvyys oli Suomen olosuhteissa t\u00e4ysin poikkeuksellinen, eik\u00e4 poraus sujunut ongelmitta. Yle uutisoi ongelmista vuonna 2018.<\/p>\n Suomen syvin reik\u00e4 kallistui \u2013 Kolaus uusiutuvan energian j\u00e4ttihankkeelle<\/a><\/p>\n Porausten viimeinen vaihe alkoi vuonna 2019 ja viel\u00e4 tuolloin usko tekniikkaan oli kova.<\/p>\n Maan syvyyksien l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 korvataan viel\u00e4 kivihiilt\u00e4, uskoo Espoon koelaitoksen kanssa kamppaillut St1: ”Oppirahat on maksettava”<\/a><\/p>\n St1 onnistui lopulta poraamaan l\u00e4mp\u00f6kaivot tavoitesyvyyteen, mutta lopulta suomalainen kallioper\u00e4 osoittautui insin\u00f6\u00f6ritaitoa vahvemmaksi. Yrityksist\u00e4 huolimatta St1 ei saanut suurennettua kaivojen v\u00e4lill\u00e4 menevi\u00e4 pieni\u00e4 rakoja, joten vett\u00e4 ei saatu virtaamaan riitt\u00e4v\u00e4sti kaivosta toiseen.<\/p>\n \u2013 N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 se alkuper\u00e4inen idea laitoksesta ei toteudu. Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 ihan merkitt\u00e4v\u00e4sti parantaa sit\u00e4 vedenjohtavuutta siell\u00e4 kivess\u00e4, sanoo Hannes Haapalahti<\/strong>, joka johtaa St1:n Maasta l\u00e4mp\u00f6\u00e4 -yksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n Vaikka Fortum sanoi tiedotteessa k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 katseen geotermisest\u00e4 l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 muihin tuotantomuotoihin, St1 ei ole tyystin tulppaamassa Otaniemen l\u00e4mp\u00f6kaivoja. Vaikka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei ole tietoa tekniikasta, jolla raot maan syvyyksiss\u00e4 saataisiin merkitt\u00e4v\u00e4sti nykyist\u00e4 isommiksi, tutkimusta ja kehityst\u00e4 jatketaan konttorilta k\u00e4sin.<\/p>\n Otaniemen pilottilaitokseen on k\u00e4ytetty suurinpiirtein sata miljoonaa euroa. Kymmenisen miljoonaa on ollut julkista tukea, loput on maksanut St1 itse.<\/p>\n Vaikka laitosta ei tullut, rahat eiv\u00e4t menneet Haapalahden mukaan hukkaan. Pilotin ansiosta yhti\u00f6 on oppinut paljon geologiasta ja poraamisesta.<\/p>\n Opeista hy\u00f6tyv\u00e4t my\u00f6s ahtaiden tonttien taloyhti\u00f6t, joiden pihalle ei mahdu tavanomaisia 300 metri\u00e4 syvi\u00e4 maal\u00e4mp\u00f6kaivoja.<\/p>\n \u2013 Tavanomaista syvempien l\u00e4mp\u00f6kaivojen kehityskulku on itse asiassa aikanaan alkanut Otaniemen projektista. Se on synnytt\u00e4nyt ihan uuden liiketoiminnan, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuottaa jo ihan kilpailukykyisi\u00e4 ratkaisuja esimerkiksi taloyhti\u00f6iden l\u00e4mmitykseen.<\/p>\n Haapalahti kertoo St1:n olevan tavalla tai toisella mukana my\u00f6s monissa kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6iden geol\u00e4mp\u00f6hankkeissa, joissa tavoitellaan yli kilometrin syvyisi\u00e4 kaivoja.<\/p>\n Pettymyksest\u00e4 huolimatta pilottihanke ei kaduta.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on edess\u00e4 joka tapauksessa vihre\u00e4 siirtym\u00e4 ja se vaatii mittavia ja ennakkoluulottomia investointeja uusiin tekniikoihin. Me olemme ylpeit\u00e4 panostuksistamme Otaniemen hankkeeseen ja haluamme n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4 muillekin toimijoille.<\/p>\n Geologian tutkimuskeskuksen GTK:n asiantuntija antaa arvoa St1:n yritykselle, vaikkei tavoite laitoksesta onnistunutkaan. Hanke toi mukanaan huomattavaa edistyst\u00e4 seismologian, geologian ja geofysiikan aloille.<\/p>\n \u2013 Eih\u00e4n t\u00e4llaista tietoa ole ollut mahdollista saada mist\u00e4\u00e4n aikaisemmin. T\u00e4m\u00e4 toi perustutkimukselle ison potkun, sanoo geoenergian johtava asiantuntija Teppo Arola<\/strong>.<\/p>\n Arola uskoo, ett\u00e4 Otaniemen kaltaista yrityst\u00e4 ei ainakaan v\u00e4h\u00e4\u00e4n aikaan n\u00e4hd\u00e4 ep\u00e4onnistumisen takia. Mutta matalampien geol\u00e4mp\u00f6kaivojen osalta tilanne on eri. H\u00e4nen mukaansa niiss\u00e4 kyse ei ole niink\u00e4\u00e4n siit\u00e4, saadaanko tekniikka toimimaan, vaan siit\u00e4, milloin se saadaan riitt\u00e4v\u00e4n edulliseksi.<\/p>\n St1:n hanke on kaikesta huolimatta ollut t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n \u2013 On tietysti helppo sanoa, ettei tullutkaan mit\u00e4n, mutta kyll\u00e4 me t\u00e4llaisia tarvitaan, ett\u00e4 ala menee eteenp\u00e4in, sanoo Arola.<\/p>\n Mit\u00e4 ajatuksia t\u00e4m\u00e4 juttu her\u00e4tti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 23.4.2022 kello 23:een saakka.<\/em><\/p>\n Voit kuunnella lis\u00e4\u00e4 Teppo Arolan ajatuksia Otaniemen hankkeen kaatumisen merkityksest\u00e4 ja geol\u00e4mm\u00f6n tulevaisuudesta t\u00e4st\u00e4 Areena-audiosta.<\/p>\n Ylen verkkojutut Otaniemen laitoksesta:<\/strong><\/p>\n Espoossa aletaan nostaa kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 maasta \u2013 120 asteista vett\u00e4 kilometrien syvyydest\u00e4 (28.11.2014)<\/a><\/p>\n Huima hanke Espoossa: Suomen syvin reik\u00e4 ja peruskalliosta kaukol\u00e4mp\u00f6voimala (13.5.2015)<\/a><\/p>\n Suomen syvin reik\u00e4 kallistui \u2013 Kolaus uusiutuvan energian j\u00e4ttihankkeelle (5.9.2017)<\/a><\/p>\n Ihmettelitk\u00f6 eilen illalla, kun Helsingiss\u00e4 ja Espoossa pamahti? Pumpattava vesi paukutteli maaper\u00e4\u00e4 yli kuuden kilometrin syvyydess\u00e4 (9.7.2018)<\/a><\/p>\n Otaniemen reik\u00e4 voi teoriassa aiheuttaa viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 maanj\u00e4ristyksi\u00e4 \u2013 Sveitsiss\u00e4 samanlaisen laitoksen rakentaminen keskeytettiin (27.2.2019)<\/a><\/p>\n Kilometrien syvyyteen ylt\u00e4v\u00e4t poraukset jatkuvat elokuussa Espoon Otaniemess\u00e4 \u2013 Geol\u00e4mp\u00f6laitos ensi vuonna koek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (4.7.2019)<\/a><\/p>\n![\"L\u00e4mp\u00f6kaivomatematiikkaa.\"](\"\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/w_960,h_960\/13-3-11158760.jpg\")
Poraus ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n syv\u00e4lle viiv\u00e4styi vuosilla<\/h3>\n
Kallio piti pintansa paineessakin ja vesitti tuotantotavoitteet<\/h3>\n
100 miljoonaa meni, mutta oppiakin tuli<\/h3>\n
Asiantuntija: ”Mit\u00e4\u00e4n ei saa, jos mit\u00e4\u00e4n ei kokeile”<\/h3>\n