Suomessa on aloitettu elinluovutus menehtyneilt\u00e4 potilailta verenkierron pys\u00e4htymisen ja kuoleman toteamisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Aiemmin kuoleman j\u00e4lkeen elinluovutuksen on voinut tehd\u00e4 ainoastaan potilailta, jotka on todettu aivokuolleiksi.<\/p>\n

\u2013 Elinluovutus verenkierron pys\u00e4htymisen j\u00e4lkeen voi tulla kyseeseen, jos vaikeasta aivovauriosta k\u00e4rsiv\u00e4ll\u00e4 potilaalla ei ole paranemisedellytyksi\u00e4, mutta tila ei etene aivokuolemaan. T\u00e4ll\u00f6in luovutaan tehohoidosta, jossa ei ole toivoa paranemisesta, ja siirryt\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4n loppuvaiheen saattohoitoon ja taataan potilaalle arvokas kuolema, sanoo valtakunnallinen elinluovutuskoordinaattori Anna-Maria Koivusalo<\/strong>.<\/p>\n

Vastaavaa menettely\u00e4 on k\u00e4ynnistetty my\u00f6s muissa Pohjoismaissa.<\/p>\n

Toimintaa on valmisteltu HUSissa vuoden 2019 alusta ja se k\u00e4ynnistyy ensin kymmenen elinluovuttajan pilotoinnilla. Pilotointivaiheessa tehd\u00e4\u00e4n vain munuaisensiirtoja. Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty HUSiin. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 408, joista munuaisensiirtoja oli valtaosa eli 263.<\/p>\n

Elinluovutus aivokuoleman j\u00e4lkeen on jatkossakin ensisijainen vaihtoehto siirrett\u00e4vien elinten saamiseksi. Uuteen menettelyyn on kuitenkin p\u00e4\u00e4dytty siksi, ett\u00e4 aivokuolleiden elinluovuttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei riit\u00e4 kattamaan tarvittavien elinsiirteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vuosittain tehohoidossa on arviolta 80-90 potilasta, joilla on niin vakava aivovaurio, ettei heill\u00e4 ole paranemisennustetta. Siin\u00e4 tilanteessa ei ole eettist\u00e4 jatkaa ennusteetonta tehohoitoa ja siit\u00e4 luovutaan. Koivusalon mukaan arviolta 20\u201330 n\u00e4ist\u00e4 potilaista voisi olla mahdollisia elinluovuttajia kuoleman toteamisen ja verenkierron pys\u00e4htymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\u2013 Jos saisimme 20\u201330 luovuttajaa lis\u00e4\u00e4, voisimme tehd\u00e4 40\u201360 munuaisensiirtoa enemm\u00e4n vuodessa. Se on merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 niille potilaille, jotka odottavat munuaisensiirtoa, toteaa Koivusalo.<\/p>\n

Pilottivaiheen j\u00e4lkeen toimintaa mahdollista laajentaa<\/h3>\n

Asiantuntijaty\u00f6ryhm\u00e4n selvitysten mukaan uusi toimintatapa on eettisesti perusteltua, eik\u00e4 sille ole lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 esteit\u00e4.<\/p>\n

Toiminta aloitetaan pilotilla, jossa elinluovutus tehd\u00e4\u00e4n kymmenelle vainajalle. Heid\u00e4n luovuttamillaan munuaisilla tehd\u00e4\u00e4n kaksikymment\u00e4 munuaisensiirtoa.<\/p>\n

Pilottivaiheen toimenpiteet ja tulokset raportoidaan huolellisesti terveysviranomaisille, ja jatkosta p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n arvion j\u00e4lkeen. Toimintaa on mahdollista laajentaa aikaisintaan noin puolentoista vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Jos he arvioivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on eettisesti perusteltua ja kustannustehokasta hoitoa, voimme laajentaa t\u00e4t\u00e4 my\u00f6s keuhkon- ja maksansiirtoihin, toteaa Koivusalo.<\/p>\n

\n

<\/button><\/div>\n