![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-6675475ea1bb65b24e5.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Sosiaali- ja terveyspalveluihin teht\u00e4v\u00e4n j\u00e4ttiremontin yksi keskeisist\u00e4 tavoitteista on hoito- ja hoivakustannusten kasvun hillitseminen. Kuntaliiton arvion mukaan n\u00e4in ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Kuntakent\u00e4ll\u00e4 ei pidet\u00e4 tavoitteen toteutumista kovin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio<\/strong>.<\/p>\n Vainion mukaan toteutuminen j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin kiinni alueiden kyvyst\u00e4 lunastaa niille asetetut tavoitteet.<\/p>\n Viime vuosina kuntien sote-menot ovat Kuntaliiton mukaan kasvaneet keskim\u00e4\u00e4rin 2,4 prosenttia vuosittain. T\u00e4st\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen aiheuttaa reilun prosentin kasvun.<\/p>\n Hallituksen tarkoituksena sote-uudistuksessa on ollut, ett\u00e4 vuodesta 2025 eteenp\u00e4in palvelutarpeen perusteella arvioitua kulujen kasvua ei rahoiteta alueille kokonaan vaan 80-prosenttisesti.<\/p>\n \u2013 Sill\u00e4, ett\u00e4 ei etuk\u00e4teen anneta t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 rahoitusta, pyrit\u00e4\u00e4n kannustamaan alueita pysym\u00e4\u00e4n tiukassa raamissa, kertoo neuvotteleva virkamies Antti V\u00e4is\u00e4nen<\/strong> valtiovarainministeri\u00f6st\u00e4 (VM).<\/p>\n Vainio huomauttaa, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on kuitenkin ainoastaan hallituksen tavoite, ei muutosten taloudellisten vaikutusten arvioinnin lopputulos.<\/p>\n \u2013 Ei ole arvioitu, miten hyvinvointialueet pystyisiv\u00e4t 20 prosenttia pienemm\u00e4ll\u00e4 rahoituksen nousulla ne palvelut j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yhten\u00e4 riskin\u00e4 on my\u00f6s, ett\u00e4 vaikka kustannuskehityksen hillint\u00e4tavoite toteutuisikin, se toteutetaan palveluiden kustannuksella, Vainio sanoo.<\/p>\n Silloin uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 toteutumatta ne hallituksen asettamat tavoitteet, ett\u00e4 uudistuksen my\u00f6t\u00e4 kaikki saisivat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti ja ett\u00e4 hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat.<\/p>\n Sote-uudistuksessa maahan perustetaan 21 hyvinvointialuetta ja niille siirret\u00e4\u00e4n kunnista vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sek\u00e4 pelastustoimen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Tammikuun aluevaaleissa hyvinvointialueille valitaan niiden ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin eli aluevaltuusto.<\/p>\n Uudistuksella pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan peruspalveluita, jotta ongelmat eiv\u00e4t kasva liian isoiksi \u2013 ja kalliiksi hoitaa. Lis\u00e4ksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittamisesta ja digitalisaation hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 palveluissa odotetaan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Hyvinvointialue p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse, miten rahoituksen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Palvelujen toteutumista ja rahoituksen riitt\u00e4vyytt\u00e4 seurataan osana ohjausprosessia.<\/p>\n V\u00e4is\u00e4sen mukaan hyvinvointialueella on oikeus saada lis\u00e4\u00e4 rahaa, jos rahoituksen taso vaarantaa riitt\u00e4vien palvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen. Sit\u00e4 on kuitenkin rajoitettu niin, ett\u00e4 lis\u00e4rahoituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4lle voidaan asettaa ehtoja esimerkiksi palvelujen laatuun ja tehokkuuteen liittyen. Lis\u00e4ksi jos alue on saanut lis\u00e4rahoitusta kaksi kertaa kolmen vuoden aikana, voidaan k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 arviointimenettely.<\/p>\n Kuntaliitosta sanotaan, ett\u00e4 kustannusten hillitsemistavoitteen kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alueille annetaan riitt\u00e4v\u00e4 liikkumavara p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 palveluita ja mill\u00e4 tavoin rahalla tuotetaan sen sijaan, ett\u00e4 kiristet\u00e4\u00e4n kansallista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4.<\/p>\n Hallitus itse on arvioinut esityksess\u00e4\u00e4n sote-uudistuksesta, ett\u00e4 julkinen talous ei uudistuksen vuoksi n\u00e4ytt\u00e4isi vahvistuvan viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4. Syyn\u00e4 ovat etenkin muutoskustannukset, joita uudistuksen toimeenpanosta v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 syntyy.<\/p>\n Vuosikymmenen loppuun menness\u00e4 uudistuksesta arvioidaan koituvan kumulatiivisesti noin kolmen miljardin euron kustannukset julkiseen talouteen eli julkinen velka olisi t\u00e4m\u00e4n verran peruslaskelmaa suurempi.<\/p>\n \u2013 Jos oletetaan, ett\u00e4 uusimmat arviot muutoskustannuksista toteutuvat, uudistuksen takaisinmaksuajan voi arvioida olevan karkeasti noin 15 vuotta, V\u00e4is\u00e4nen sanoo.<\/p>\n VM:n arvion mukaan t\u00e4t\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 kohtuuttoman pitk\u00e4n\u00e4 aikana, etenkin kun huomioidaan ett\u00e4 kyseess\u00e4 on iso ja merkitt\u00e4v\u00e4 uudistus.<\/p>\n Muutoskulujen hintalappu on viel\u00e4 ep\u00e4varma ja tarkentuu osittain ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4. Pysyvi\u00e4 muutoskuluja ovat muun muassa palkkojen harmonisointi ja verotulomenetykset.<\/p>\n Palkkojen harmonisoinnilla tarkoitetaan kunnista ja kuntayhtymist\u00e4 siirtyvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden palkkojen yhteensovitusta, joka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4 palkkakuluja. T\u00e4st\u00e4 syntyy VM:n arvion mukaan 124\u2013434 miljoonan euron kustannukset vuosittain.<\/p>\n Kertaluonteisia kustannuksia syntyy lis\u00e4ksi muun muassa tietoteknisist\u00e4 muutostarpeista.<\/p>\n Kuntaliitosta huomautetaan, ett\u00e4 muutoskustannusten lopullisen summan ep\u00e4varmuuden takia on mahdotonta sanoa, miten kustannusten hillitsemispyrkimyksess\u00e4 onnistutaan. Vainio huomauttaa, ett\u00e4 viel\u00e4 on esimerkiksi kokonaan arvioimatta, kuinka paljon uudistuksesta aiheutuu muutoskustannuksia kunnille.<\/p>\n Palveluiden siirto kuntatoimijoilta hyvinvointialueille ei ole suinkaan ainoa asia, joka vaikuttaa tulevien vuosien sosiaali- ja terveysmenoihin. My\u00f6s muut alalla teht\u00e4v\u00e4t uudistukset vaikuttavat. P\u00e4\u00e4ministeri Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella ollaan tekem\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi kiristyksi\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusehtoihin ja mitoituksiin sek\u00e4 palveluihin p\u00e4\u00e4syn m\u00e4\u00e4r\u00e4aikoihin.<\/p>\n \u2013 Jos tulee lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, mill\u00e4 voidaan katsoa olevan suoria kustannusvaikutuksia, valtio on velvollinen kattamaan lis\u00e4kustannukset, Vainio sanoo.<\/p>\n Hallituksen esityksen mukaan uudistuksen j\u00e4lkeenkin julkisen talouden saattaminen kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle edellytt\u00e4isi julkisen talouden vahvistamista muilla keinoin.<\/p>\n Lue aiheesta lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\nHyvinvointialue voi saada lis\u00e4\u00e4 rahaa<\/h3>\n
Kolmen miljardin euron kustannukset t\u00e4ll\u00e4 vuosikymmenell\u00e4<\/h3>\n
Muutoskulujen lopullinen hintalappu ep\u00e4varma<\/h3>\n
Kulupainetta my\u00f6s muista alan uudistuksista<\/h3>\n