![](\"https:\/\/images.cdn.yle.fi\/image\/upload\/\/w_205,h_115,q_70\/39-791836606c6850c159b.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Hiljattain julkaistun laajan kansainv\u00e4lisen tutkimukseen mukaan (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> pandemian levi\u00e4misvaiheessa s\u00e4\u00e4n vaikutukset virustartuntojen levi\u00e4miseen eiv\u00e4t olleet kovin suuria. Sen sijaan tutkimuksessa voitiin selv\u00e4sti osoittaa, miten erilaiset suojautumiskeinot ovat v\u00e4hent\u00e4neet merkitt\u00e4v\u00e4ksi koronan levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Aineisto on ker\u00e4tty 26 maasta 409 paikkakunnalta, maailman kaikista ilmastovy\u00f6hykkeist\u00e4. Tutkimuksessa oli mukana aineistoa my\u00f6s Suomesta. Aineisto kattaa 44 prosenttia maailman raportoidusta koronatapauksista.<\/p>\n Tutkimus on tehty aineistolla, jossa viruksen vastustuskyky on v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 ollut viel\u00e4 alhainen ja rokotuksia ei ole viel\u00e4 ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ilman ulkol\u00e4mp\u00f6tilalla tai ilmankosteudella ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan vaikutusta koronaviruksen tarttumiseen ja levi\u00e4miseen samalla tavoin kuin perinteisill\u00e4 influenssaviruksilla.<\/p>\n Vaikka s\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4inen vaikutus levi\u00e4misvaiheen kokonaistilanteeseen, jotain kuitenkin havaittiin, kun tarkasteltiin koronan tarttuvuutta kuvaavaa R-lukua suhteessa l\u00e4mp\u00f6tilaan: tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 R-luku kasvoi ensin +10 celciusasteeseen saakka ja laski sitten l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa + 20 asteeseen. Voimakkainta levi\u00e4minen oli noin 8\u201318 celsiusasteen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n \u2013 N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aineiston perusteella kaikista tartuttavin l\u00e4mp\u00f6tila on +10 astetta. Tartuttavuus v\u00e4henee l\u00e4mp\u00f6tilan noustessa yl\u00f6sp\u00e4in 20 asteeseen ja se v\u00e4henee my\u00f6s silloin, kun ilma kylmenee nollan suuntaan, kuvailee kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola<\/strong> Oulun yliopistosta.<\/p>\n Kokonaisuudessa tutkimus arvioi, ett\u00e4 interventioiden vaikutus oli kuusi kertaa voimakkaampi kuin kymmenen asteen l\u00e4mp\u00f6tilan aiheuttama levi\u00e4misvaikutus.<\/p>\n Jaakkola arvioi, ett\u00e4 kun pandemian levi\u00e4misvaiheesta siirryt\u00e4\u00e4n rauhallisempaan vaiheeseen, on mahdollista, ett\u00e4 voimakkaampien vaikutusten loiventuessa aiemmin taka-alalla olleen s\u00e4\u00e4n merkitys tartuntojen levi\u00e4misess\u00e4 tulee vahvistumaan.<\/p>\n \u2013 Oma n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 pandemian alkuvaiheessa oli joukko muita tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttivat voimakkaasti levi\u00e4miseen. N\u00e4it\u00e4 ovat erilaiset suojautumisinterventiot ja se, kuinka laaja osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on immunisoitunut aluksi infektion kautta ja lopulta rokotusten kautta.<\/p>\n S\u00e4\u00e4n vaikutukset ovat monen tekij\u00e4n summa. Se vaikuttaa itse virukseen l\u00e4mp\u00f6tilan kautta, ihmisen vastustuskykyyn ja ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n \u2013 S\u00e4\u00e4 vaikuttaa viruksen levi\u00e4miseen ja sen tartuttavuuteen. Se vaikuttaa my\u00f6s hengitysteiden herkkyyteen ja meid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseemme. N\u00e4m\u00e4 kaikki yhdess\u00e4 muodostavat s\u00e4\u00e4vaikutuksen.<\/p>\n Influenssavirus reagoi l\u00e4mp\u00f6tilaan toisin kuin koronavirus. Aiemmissa influenssaa koskevissa varusmiehill\u00e4 tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on havaittu yhteys ulkoilman l\u00e4mp\u00f6tilan laskun ja infektioiden v\u00e4lill\u00e4. Toisin sanoen l\u00e4mp\u00f6tilan taso ei ole tartuntojen levi\u00e4misen kannalta niin merkityksellinen, mutta kun l\u00e4mp\u00f6tila putoaa, se lis\u00e4\u00e4 infektioita.<\/p>\n Lis\u00e4ksi tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 influenssan infektioriski oli korkeimmillaan miinus viiden ja plus viiden asteen v\u00e4lill\u00e4. Alunperin tutkijat olettivat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4tev\u00e4n my\u00f6s koronaviruksen kohdalla.<\/p>\n \u2013 Influenssavirusinfektiot ovat vuodenaikaisvaihtelua seuraavia ja niit\u00e4 esiintyy tyypillisesti talvikautena. N\u00e4in on jatkunut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n sata, jos ei satoja vuosia ja t\u00e4ss\u00e4 on syntynyt jonkinlainen tasapaino. Oletimme, ett\u00e4 mik\u00e4li t\u00e4ss\u00e4 on samankaltaisuutta, niin kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n saapuessa epidemian pit\u00e4isi v\u00e4henty\u00e4 samalla tavoin kuin influenssan. T\u00e4st\u00e4 ei saatu selv\u00e4\u00e4 vahvistusta.<\/p>\n Professorin mukaan on oletettavaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4n vaikutus vaihtelee ilmastotyypeitt\u00e4in. Ajan my\u00f6t\u00e4 koronainfektiosta voi tulla my\u00f6s enemm\u00e4n kausi-infektion kaltainen, jolloin infektioita tulee ja menee.<\/p>\n \u2013 Tuolloin s\u00e4\u00e4 saattaa vaikuttaa voimakkaamminkin siihen, miten epidemiat levi\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n Tutkimus jatkuu Suomessa. Jaakkolan mukaan Oulun yliopistossa on tarkoituksena analysoida kahden koronavuoden aikana kertynyt aineisto, ja arvioida my\u00f6s kausi- eli vuodenaikaisvaihtelun merkityst\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin.<\/p>\n S\u00e4\u00e4n vaikutuksissa koronavirukseen on viel\u00e4 paljon tutkittavaa. Viel\u00e4 ei esimerkiksi tiedet\u00e4, miten l\u00e4mp\u00f6tilan nopea lasku vaikuttaa koronaviruksen tartuttavuuteen luonnossa.<\/p>\n \u2013 Samalla on toivottavasti mahdollista tarkastella eri virusvarianttien reagointia s\u00e4\u00e4h\u00e4n, Jaakkola lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n T\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta<\/a>.<\/p>\n <\/p>\nS\u00e4\u00e4 vaikuttaa moneen tekij\u00e4\u00e4n<\/h3>\n
Tutkimusta jatketaan Suomessa<\/h3>\n