Aloitetaan tietokilpailukysymyksell\u00e4.<\/p>\n
Mink\u00e4 valtioiden johtajat ovat viime viikkoina sanoneet seuraavaa ilmastonmuutoksen torjunnasta?<\/p>\n
A) \u201cUtopistista fantasiaa, joka tuhoaa keskiluokan.\u201d<\/em><\/p>\n B) \u201cIlmastotoimia ei saa vaatia kirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4.”<\/em><\/p>\n C) \u201cPolttomoottorien kielt\u00e4minen vuoteen 2035 menness\u00e4 on vaarallista politiikkaa.\u201d<\/em><\/p>\n Brasilia? Kiina? Intia? No ei. Oikeat vastaukset: a) Unkari (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, b) Puola (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, c) T\u0161ekki (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>. Kaikki EU-maita.<\/p>\n Lausunnot ovat itsen\u00e4isilt\u00e4 valtionjohtajilta, ja heill\u00e4 on EU:n linjasta poikkeavaan puheeseen t\u00e4ysi oikeus. Brysseliss\u00e4 ei ole ajatuspoliisivirastoa, eik\u00e4 sellaista ole tiet\u00e4\u00e4kseni perusteilla.<\/p>\n Sitaatit osoittavat, miten ristiriitaista EU:n ilmastopolitiikka on pinnan alla.<\/p>\n Glasgow\u2019n ilmastokokous<\/strong> on huipentumassa. Loppumetreill\u00e4 punnitaan, saako maailma 2020-luvulla omat p\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 kuriin vai ei.<\/p>\n Pintapuolisesti katsoen EU:n rooli Glasgow\u2019ssa on n\u00e4ytt\u00e4nyt ongelmattomalta: vihrein ja kunnianhimoisin, sanalla sanoen esikuvamaisin<\/em>.<\/p>\n Komission varapuheenjohtaja, ilmastopappa Frans Timmermans<\/strong> k\u00e4vi kehumassa EU:n ilmastolinjaa ja patistelemassa muita mukaan. Tulitukea tuli europarlamentaarikoilta, ja Turkin p\u00e4\u00e4neuvottelijan mukaan EU-hiilitullien pelko tuuppasi Turkkia (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> ratifioimaan Pariisin ilmastosopimuksen.<\/p>\n Kunnianhimoisinta politiikkaa tekee EU:sta eronnut Britannia, jonka ilmastotoimet luokitellaan jo ”l\u00e4hes riitt\u00e4viksi” (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>. EU:ssakin toki py\u00f6rii iso py\u00f6r\u00e4: t\u00e4n\u00e4 vuonna solmittu ilmastolaki pakottaa maat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin. Mutta ilmassa on my\u00f6s useita ristiriitaisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n EU:n uusiutuvaksi<\/strong> luokittelemasta energiasta 60 prosenttia tulee puunpoltosta (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>.<\/p>\n Se ei ole ongelmatonta: hiilt\u00e4 vapautuu ja metsien monimuotoisuus on h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4. Mutta ellei Eurooppa polttaisi puuta, se ei pystyisi luopumaan hiilest\u00e4.<\/p>\n Samoin on maakaasun kanssa. Sek\u00e4\u00e4n ei ole ongelmaton v\u00e4rkki, mutta pienempi paha kuin kivihiili. Maakaasuun liittyy my\u00f6s poliittisia ongelmia: 40 prosenttia EU:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 maakaasusta tulee Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>.<\/p>\n Ent\u00e4 ydinvoima<\/a>? Lasketaanko se kest\u00e4v\u00e4ksi vai ei?<\/p>\n Puunpoltto, kaasu ja ydinvoima. Kaikista kolmesta odotetaan uusia linjauksia. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 EU niille vihre\u00e4\u00e4 vai punaista valoa?<\/p>\n Tuskinpa ainakaan<\/strong> pelkk\u00e4\u00e4 punaista. Kolmikon osalta teht\u00e4neen v\u00e4livaiheen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n nahkap\u00e4\u00e4t\u00f6s, lyhyen t\u00e4ht\u00e4imen ratkaisu matkalla puhtaampiin energiamuotoihin.<\/p>\n Ja ehkei EU:n tarvitsekaan viel\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 pitemm\u00e4lle. Ehk\u00e4 elefantti pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 pienin\u00e4 paloina, etenkin kun Euroopassa pel\u00e4t\u00e4\u00e4n kroonisesti isojen ratkaisujen her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4 poliittista vastarintaa.<\/p>\n T\u0161ekiss\u00e4 Babi\u0161 on juuri matkalla oppositioon ja Unkarissa Orb\u00e1n valmistautuu vaaleihin, joissa h\u00e4nen pitk\u00e4 valtakautensa saattaa hyvinkin p\u00e4\u00e4tty\u00e4.<\/p>\n V\u00e4henev\u00e4tk\u00f6 erimielisyydet? Hetkellisesti ehk\u00e4. Mutta johtajat vaihtuvat muissakin maissa, ja isossa tuvassa aina jokin nurkka repsottaa.<\/p>\n Viikonloppua,<\/em><\/strong><\/p>\n Janne<\/strong><\/p>\n Lue seuraavaksi kollegani Anna Karismon<\/strong> poimintoja Eurooppa-aiheista viikon varrelta ja siit\u00e4, mit\u00e4 on tulossa l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n ”EU-maalausmeemit”<\/strong> -tili esittelee Twitteriss\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4jiens\u00e4 kuvauksen mukaan ”v\u00e4h\u00e4n Rembrandtia ja paljon komitologiaa (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>”. Tilin julkaisuissa vanhat maalaukset kertovat uusinta eurooppalaista tarinaa.<\/p>\n J\u00e4senmaat ja parlamentti tosiaan nahistelevat kuin pahaiset kakarat yhteisest\u00e4 budjetista neuvotellessaan (yll\u00e4). Juuri nyt nokkapokkaa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n j\u00e4senmaiden ja parlamentin v\u00e4lill\u00e4 ensi vuoden noin 170 miljardin euron menoista.<\/p>\n Mepit tapasivat tiistaiaamuna ja j\u00e4senmaat keskustelevat t\u00e4n\u00e4\u00e4n perjantaina (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>kannoistaan. Aikaa sopia on vain maanantaihin. Jos sopimukseen ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 15. marraskuuta menness\u00e4, komission on j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 uusi talousarvioesitys ensi vuodelle.<\/p>\n Asetelma on vanha tuttu: mepit haluavat (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> suurempaa budjettia ja lis\u00e4\u00e4 rahaa esimerkiksi tutkimukseen, j\u00e4senmaat pit\u00e4v\u00e4t kukkaronny\u00f6rej\u00e4 tiukalla.<\/p>\n Kun Eurobarometer<\/strong> kysyi alle 30-vuotiailta (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, mit\u00e4 kielt\u00e4 he haluaisivat osata paremmin kuin nyt osaavat, enemmist\u00f6 valitsi hieman yll\u00e4tt\u00e4en englannin kaikkialla muualla paitsi Sloveniassa (jossa haluttaisiin osata paremmin saksaa) ja Maltalla (jossa italia oli suosikki). Kaikista vastanneista 54 prosenttia tahtoisi osata englantia nykyist\u00e4 paremmin, 15 prosenttia ranskaa ja 12 prosenttia saksaa.<\/p>\n Vastaajat saivat valita englannin, ranskan, saksan, espanjan, italian, ven\u00e4j\u00e4n ja ”muun kielen” v\u00e4lill\u00e4. Ruotsi ei siis ollut tarjottujen vaihtoehtojen joukossa (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>, mutta kyselyn tekij\u00e4t samoin kuin Eurooppa-kirjeen toimituskin uskaltaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Suomen kohdalla ”muu” tarkoittaa juuri ruotsia.<\/p>\n Valko-Ven\u00e4j\u00e4<\/strong> n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n h\u00e4rskisti ihmisi\u00e4 hyv\u00e4ksi hy\u00f6kk\u00e4yksess\u00e4 EU:ta vastaan Puolan rajalla. Mit\u00e4 Euroopan uusimmasta siirtolaiskriisist\u00e4 nyt tiedet\u00e4\u00e4n, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viisi<\/a> olennaista seikkaa. EU syytt\u00e4\u00e4<\/a> Valko-Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ”ep\u00e4inhimillisest\u00e4 ja gangsterimaisesta” toiminnasta. Onko t\u00e4m\u00e4 vasta alkua, kysyy brittilehti Guardian (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>.<\/p>\n EU saattaa auttaa Puolaa auttaa pystytt\u00e4m\u00e4\u00e4n it\u00e4rajalle muurin<\/a>. Tuesta raja-aidalle on kuitenkin suurta erimielisyytt\u00e4, koska unioni on historiallisista syist\u00e4 karsastanut muurien rakentamista<\/a> rajoille. Siirtolaistutkija arvioi joka tapauksessa Ylen haastattelussa<\/a>, ett\u00e4 tilanne rajalla vain pahenee.<\/p>\n#SOME: EU-tuokioita taideteoksissa<\/h3>\n
FAKTA: Ranskan kieli vetoaa nuoriin l\u00e4nness\u00e4, saksa id\u00e4ss\u00e4 \u2013 mutta englanti jyr\u00e4\u00e4<\/h3>\n
T\u00c4RPIT: Synk\u00e4t oltavat Euroopan rajoilla ja Bosniassakin sota taas uhkaa<\/h3>\n