Historioitsija Ruth Ben-Ghiatin<\/strong> lauantainen p\u00e4iv\u00e4k\u00e4vely newyorkilaisessa puistossa katkesi kuin sein\u00e4\u00e4n, kun h\u00e4n kuuli tuolloisen presidenttiehdokkaan Donald Trumpin<\/strong> viimeisimm\u00e4n puheen.<\/p>\n

Trump (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>v\u00e4itti vaalitilaisuudessaan Iowassa tammikuussa 2016, ett\u00e4 h\u00e4nen kannattajansa ovat niin uskollisia, ett\u00e4 h\u00e4n voisi ampua ihmisen New Yorkin Viidennell\u00e4 Avenuella eik\u00e4 silti menett\u00e4isi suosiotaan.<\/p>\n

Inspiraation vallassa Ben-Ghiat suuntasi kotiinsa kirjoittamaan artikkelia CNN-uutiskanavalle.<\/p>\n

H\u00e4nelle tuo yksi ainoa lausahdus kertoi kaiken oleellisen Donald Trumpista ja h\u00e4nen johtamistyylist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Kuka demokraattisen valtion presidenttiehdokas puhuu ihmisen ampumisesta? Ei kukaan. Paitsi autoritaarinen johtaja, Ruth Ben-Ghiat muistelee tammikuista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 Ylen haastattelussa.<\/p>\n

New Yorkin yliopistossa professorina ty\u00f6skentelev\u00e4 Ruth Ben-Ghiat on erikoistunut fasismin historiaan. H\u00e4nen korvissaan Trumpin retoriikka kuulosti pelottavan tutulta. Siin\u00e4 tuntui olevan samoja kaikuja kuin Benito Mussolinin<\/strong> puheissa sata vuotta aiemmin.<\/p>\n

Kipin\u00e4 juuri suomeksi ilmestyneen kirjan Mahtimiehet. Tyrannien nousu, uho ja tuho<\/em> kirjoittamiseen oli syttynyt.<\/p>\n

\n

<\/button><\/div>\n

<\/button><\/div>\n

<\/button><\/div>\n