\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6ss\u00e4 on parhaillaan ty\u00f6n alla harvinaislaatuinen virallinen luovutuspyynt\u00f6, jossa ruotsalaista Karoliinista instituuttia pyydet\u00e4\u00e4n palauttamaan Suomeen noin 80 p\u00e4\u00e4kalloa. Ne on ker\u00e4tty P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4 ja muutamalta muulta paikkakunnalta vuonna 1873.<\/p>\n

\u2013 Alkukes\u00e4ll\u00e4 k\u00e4vimme Ruotsin suurl\u00e4hetyst\u00f6n kanssa asiasta keskusteluja, ja he ehdottivat, ett\u00e4 tekisimme luovutuspyynn\u00f6n instituutille, joka veisi asiaa eteenp\u00e4in Ruotsissa, kertoo hallitusneuvos Joni Hiitola<\/strong> opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4nen mukaansa Suomen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tarvitaan viel\u00e4 lis\u00e4selvityksi\u00e4 siit\u00e4, mist\u00e4 j\u00e4\u00e4nteet ovat per\u00e4isin muiden kuin P\u00e4lk\u00e4neen osalta. Karoliinisen instituutin selvityksess\u00e4 oli P\u00e4lk\u00e4neen lis\u00e4ksi mainittu muun muassa Pieks\u00e4m\u00e4ki ja Rautalampi.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ytyy tietysti ottaa huomioon sekin, ett\u00e4 kuntarajat ovat nykyisin erilaiset kuin silloin 1870-luvulla.<\/p>\n

Hiitola uskoo, ett\u00e4 luovutuspyynn\u00f6n kanssa pystyt\u00e4\u00e4n etenem\u00e4\u00e4n suhteellisen nopeasti, mutta sit\u00e4 h\u00e4n ei osaa sanoa, kuinka kauan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko Ruotsin puolella kest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Ruotsinsuomalainen aktivistiryhm\u00e4 otti yhteytt\u00e4 kirkkoherraan<\/h3>\n

Karoliinisen instituutissa s\u00e4ilytett\u00e4vist\u00e4 kalloista yli puolet on per\u00e4isin P\u00e4lk\u00e4neelt\u00e4. Kallojen palautusasiassa varsin uutterasti on toiminut P\u00e4lk\u00e4neen kirkkoherra Jari Kemppainen<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 Aktivoiduin siksi, ett\u00e4 ruotsalainen aktivistiryhm\u00e4 otti kolmisen vuotta sitten yhteytt\u00e4 minuun ja tuli minua t\u00e4nne P\u00e4lk\u00e4neelle tapaamaan.<\/p>\n

Kyse oli ruotsinsuomalaisten ryhm\u00e4st\u00e4 nimelt\u00e4 Kommitt\u00e9n f\u00f6r \u00e5terl\u00e4mnandet av finska kvarlevor. Ryhm\u00e4l\u00e4iset kysyiv\u00e4t, tiedet\u00e4\u00e4nk\u00f6 P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 p\u00e4\u00e4kalloista, jotka oli kaivettu maasta 1870-luvulla.<\/p>\n

\u2013 Emmeh\u00e4n me tiet\u00e4neet yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4kalloja olisi koskaan viety, Kemppainen sanoo.<\/p>\n

Seurakunta liittyi yhten\u00e4 allekirjoittajana adressiin, jossa vaadittiin p\u00e4\u00e4kallojen palauttamista. Adressi luovutettiin Karoliiniselle instituutille joulukuussa 2018.<\/p>\n

P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 palautus kiinnostaa varsinkin vanhoja sukuja<\/h3>\n

P\u00e4\u00e4kallojen kaivaminen oli osa ruotsalaisen Gustaf Retziuksen<\/strong> tutkimusryhm\u00e4n matkaa vuonna 1873, ja se suuntautui muun muassa H\u00e4meeseen ja Karjalaan. Matkan tuloksista valmistui kirja Finska kranier j\u00e4mte n\u00e5gra natur- och literatur-studier inom andra omr\u00e5den af finsk antropologi.<\/p>\n

Matkan aikana Retzius tapasi my\u00f6s elossa olleita ihmisi\u00e4. Mittauksia tehtiin ihmisten kehosta yli 50 paikasta, joista l\u00e4hes 30 oli p\u00e4\u00e4n alueella.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4kallot P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 kaivettiin rauniokirkon sis\u00e4lt\u00e4 ja sen ymp\u00e4rilt\u00e4. Sit\u00e4, kuinka vanhoja kallot ovat, on Kemppaisen mukaan vaikea arvioida.<\/p>\n

\u2013 Sill\u00e4 paikalla on haudattu aina. Se on ollut jo ennen kristinuskoa esikristillinen hautausmaa. On vaikea sano, milt\u00e4 ajalta p\u00e4\u00e4kallot ovat. Ne ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti hyvin monelta vuosisadalta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Nykyp\u00e4lk\u00e4nel\u00e4iset ovat olleet hyvin kiinnostuneita asiasta, ja Kemppaisen mukaan suurin osa suhtautuu my\u00f6nteisesti kallojen palautukseen. Asia koskettaa etenkin vanhoja sukuja, joiden esi-isien p\u00e4\u00e4kalloja on saattanut joutua Ruotsiin.<\/p>\n

Rauniokirkko oli jo tuolloin hyl\u00e4tty<\/h3>\n

Retziuksen tutkimusryhm\u00e4n kaivauksesta P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 ei Kemppaisen mukaan ole olemassa muuta tietoa kuin t\u00e4m\u00e4n itsens\u00e4 tekem\u00e4 raportti.<\/p>\n

\u2013 P\u00e4lk\u00e4neen historiatiedoissa ei ole mit\u00e4\u00e4n tietoa asiasta, ei seurakunnan arkistossa eik\u00e4 muualla, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Kun Retzius vuonna 1873 kallot hankki, P\u00e4lk\u00e4neen rauniokirkko oli jo hyl\u00e4tty, joten siihen ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota.<\/p>\n

\u2013 On siis ollut helppo k\u00e4yd\u00e4 siell\u00e4 kaivamassa, Kemppainen sanoo.<\/p>\n

Millaisia tunteita palautus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirkkoherrassa?<\/p>\n

\u2013 No yksi homma saadaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Ei ole turhaan oltu mukana t\u00e4ss\u00e4. Ne, jotka on aikanaan t\u00e4nne haudattu, p\u00e4\u00e4sev\u00e4t nyt kokonaisena kotikuntansa multiin, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\n

<\/button><\/div>\n