espanjantauti<\/a> niitti kymmeni\u00e4 miljoonia ihmisi\u00e4 sata vuotta sitten, ei ollut edes sellaista mikroskooppia, jolla virukset olisi voinut n\u00e4hd\u00e4. COVID-19:\u00e4\u00e4 aiheuttavan koronaviruksen koko perim\u00e4 oli tiedossa ymp\u00e4ri maailmaa parissa viikossa sen j\u00e4lkeen, kun Kiina oli ilmoittanut uudesta taudista.<\/p>\nViruksen muuttumista, k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja liikkumista on kyetty seuraamaan milteinp\u00e4 reaaliajassa, ihmiselimist\u00f6n puolustusmekanismeista on selvinnyt paljon uutta, ja tehokkaat rokotteet saatiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n uskomattoman nopeasti.<\/p>\n
Vaikka COVID-19 jyll\u00e4nnee maailmassa viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n, joskus tulee aika, jolloin Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 WHO:lla on ilo julistaa pandemia p\u00e4\u00e4ttyneeksi. Onko ihmiskunnalla silloin niin paljon tietoa ja my\u00f6s tahtoa, ettei mik\u00e4\u00e4n pandemia p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n
Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Jalonen<\/strong> vastaa versioimalla vanhaa basistivitsi\u00e4: Pandemia on kuin bassosoolo. Sellaisen voi tiet\u00e4\u00e4 tulevan mutta est\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ei voi.<\/p>\nKaikesta kehityksest\u00e4 huolimatta tulevaisuudessakin taitaa aina olla asioita, jotka p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sanoo Jalonen, kompleksisuusteoreettiseen ajatteluun perehtynyt tutkija.<\/p>\n
Influenssavirus olikin koronavirus<\/h3>\n Varautuminen on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti aina sen mukaista, mit\u00e4 ennen on tapahtunut, Jalonen sanoo.<\/p>\n
\u2013 Koneisto viritet\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin menneeseen, ja uusissa haasteissa voikin olla jokin elementti, jonka takia varautuminen ei sovikaan niihin.<\/p>\n
Koronaviruskin oli yll\u00e4tys. Pandemiasuunnitelmissa uhkana pidettiin jotakin influenssavirusta, joka p\u00e4\u00e4sisi yltym\u00e4\u00e4n tavallista influenssakautta pahemmaksi. Uusissa suunnitelmissa riskin\u00e4kymi\u00e4 on laajennettu. Suomen uusi varautumissuunnitelma on valmistumassa vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n
Toisaalta saattaa hyvinkin olla, ett\u00e4 vuosikymmenien varrella on onnistuttu tukahduttamaan monia viruksia ennen kuin epidemioista on tullut pandemioita, Jalonen lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\nCOVID-19:n l\u00e4hisukulainen, eritt\u00e4in tappava SARS, oli aiheuttaa pandemian vuonna 2003 mutta saatiin pys\u00e4ytetty\u00e4. Punaisella merkityiss\u00e4 maissa todettiin tartuntoja, mustalla merkityiss\u00e4 kuoli ihmisi\u00e4. Jos samanlaisen kartan piirt\u00e4isi COVID-19:st\u00e4, siin\u00e4 olisi vain nelj\u00e4 maata, jotka eiv\u00e4t ole raportoineet yht\u00e4\u00e4n tartuntaa: Pohjois-Korea ja Turkmenistan sek\u00e4 Tyynenmeren pienet saarivaltiot Tonga, Tuvalu ja Nauru. <\/span> Kuva: WHO <\/span><\/figcaption><\/div>\n<\/figure>\nPandemia ei ole kiinni vain siit\u00e4, miten \u00e4rh\u00e4kk\u00e4 tartuntoja ja tautia aiheuttava mikrobi on, vaan kyse on kiinte\u00e4sti my\u00f6s sosiaalisesta ja psykologisesta ilmi\u00f6st\u00e4. Juuri sellaiseen vyyhtiin kompleksisuustutkimus pureutuu.<\/p>\n
\u2013 Pandemioiden yhteydess\u00e4 on esitetty my\u00f6s sellainen termi kuin syndemia. Koronassakaan ei ole kyse pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, miten virus tunkeutuu yksitt\u00e4isten ihmisten puolustusmekanismin l\u00e4pi, vaan sosiaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa hyvin paljon siihen, kuinka hankalaksi pandemia kehittyy, Harri Jalonen kertoo.<\/p>\n
Suomessa se ei niink\u00e4\u00e4n n\u00e4y, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa yhteiskuntarakenne on toinen kuin meill\u00e4, korona on kohdellut joitakin kansanosia huomattavasti muita julmemmin. Sit\u00e4 on selitetty asumiseen, ammattiin ja muihin sosiaalisiin tekij\u00f6ihin liittyvill\u00e4 syill\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Syndemia on saattanut tehd\u00e4 uudenlaisen kerroksen koronapandemiaan. Sosiaaliset tekij\u00e4t ovat ehk\u00e4 tulleet n\u00e4kyviin voimakkaammin kuin on ajateltu vaikkapa influenssan kohdalla, sanoo Jalonen.<\/p>\n
V\u00e4\u00e4r\u00e4 tieto levi\u00e4\u00e4 kuin virus<\/h3>\n Toinen termi, joka on kiinte\u00e4sti t\u00e4t\u00e4 aikaa ja vaikuttaa my\u00f6s koronapandemian hallinnassa, on infodemia eli informaatioepidemia. Informaatiota levi\u00e4\u00e4 paljon, nopeasti ja laajalle, eik\u00e4 toden ja tarun erottaminen toisistaan ole aina helppoa.<\/p>\n
\u2013 Viruksen ja taudin lis\u00e4ksi my\u00f6s niit\u00e4 koskeva mis- ja disinformaatio levi\u00e4\u00e4 \u00e4llistytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 nopeudella ja saattaa murentaa tutkijoihin, viranomaisiin ja poliitikkoihin kohdistuvaa luottamusta ainakin sellaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat jo valmiiksi hauraita tai hyvin polarisoituneita, sanoo Jalonen.<\/p>\n
Suomessakin koronarokotteiden ottamisen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 hitaus liittynee osittain samaan ilmi\u00f6\u00f6n, h\u00e4n arvelee.<\/p>\n
\u2013 Joissakin yhteiskunnissa on onnistuttu l\u00e4\u00e4ketieteellisesti kotiloimaan ja tukahduttamaan virus hyvin, mutta se on tullut pitk\u00e4lti yhteiskunnan avoimuuden ja demokratian kustannuksella.<\/p>\n\nIhmisten paniikkiostokset vessapaperihyllyill\u00e4 COVID-19:n alettua levit\u00e4 aiheuttivat my\u00f6s vitsailua. Berliinil\u00e4inen katutaitelija vertasi vessapaperirullaa Taru sormusten herrasta -trilogian mahtisormukseen, jonka himo sekoittaa p\u00e4\u00e4t, ja J\u00e4\u00e4kausi-elokuvan sapelihammasoravan tammenterhoon, josta se ei luovu vaikka mik\u00e4 tulisi. <\/span> Kuva: Filip SInger \/ EPA<\/span><\/figcaption><\/div>\n<\/figure>\nIhmisten k\u00e4yt\u00f6ksen ennustamiseen seuraavassakin pandemiassa ei tarvita kristallipalloa, sanoo Brittil\u00e4isen Kolumbian yliopiston psykologian professori Steven Taylor<\/strong>.<\/p>\nH\u00e4n luetteli kirjassaan juuri ennen COVID-19:n puhkeamista mit\u00e4 oli odotettavissa: vessapaperin hamstraamista, salaliittoteorioiden yltymist\u00e4 ja rajoitusten vastaista protestointia mutta my\u00f6s altruismia, tuntemattomista kanssak\u00e4rsij\u00f6ist\u00e4 v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
COVID-19:n aikana ainoa ero aiempiin pandemioihin on ollut se, ett\u00e4 24\/7-maailmassa kaikki on entist\u00e4 nopeampaa ja suurempaa, ja on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sama toistuu jatkossakin, Taylor sanoo.<\/p>\n
\nPandemioiden psykologinen jalanj\u00e4lki on suurempi kuin l\u00e4\u00e4ketieteellinen.<\/p>\n
Steven Taylor kirjassaan Psychology of Pandemics, 2019<\/p>\n<\/blockquote>\n
Ent\u00e4 kansallinen varautuminen poikkeustiloihin? Milt\u00e4 Suomen tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kompleksisuustutkijan silmin?<\/p>\n
\u2013 Meill\u00e4 on ollut ihan ymm\u00e4rrett\u00e4vist\u00e4 syist\u00e4 sellainen vinouma, ett\u00e4 materiaalinen varautuminen on aika hyv\u00e4, siiloissa on viljaa ja varastoissa \u00f6ljy\u00e4, mutta immateriaalinen varautuminen on toinen juttu, vastaa professori Harri Jalonen.<\/p>\n
Tutkijoita pohdituttaa, miten yhteiskunnalliset rakenteet parhaiten kest\u00e4isiv\u00e4t niin l\u00e4pitunkevan kriisin kuin COVID-19.<\/p>\n
\u2013 Toivoisin, ett\u00e4 onnistuisimme kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n \u2013 muotitermill\u00e4 ilmastuna \u2013 yhteiskunnallista resilienssi\u00e4 eli kyky\u00e4 ennakoida, selviyty\u00e4 ja oppia kriiseist\u00e4. Se tarkoittaisi yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 horisontaalista tiedonkulkua hallinnon eri tasojen v\u00e4lill\u00e4 ja toisaalta vertikaalista tiedonkulkua niin ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas kuin alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n
Sit\u00e4 Jalonen kutsuu tiedonhuoltovarmuudeksi. H\u00e4nen mukaansa sill\u00e4 on ratkaiseva rooli my\u00f6s pandemioiden hallinnassa, ei v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 informaatioymp\u00e4rist\u00f6 on monimutkaistunut viime vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n
Jalonen on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa IRWIN-hankkeessa, jossa tutkitaan tiedonhuoltovarmuutta osana kansallista varautumista.<\/p>\n
\u2013 Materiaalinen ja immateriaalinen liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti toisiinsa. Ne eiv\u00e4t ole joko-tai. Suomella on hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat vahvistaa t\u00e4t\u00e4 yhteytt\u00e4, olemmehan maailman rankingissa huippumaita esimerkiksi sellaisessa yhteiskunnallisessa voimavarassa kuin luottamus.<\/p>\n
Sen varaan on hyv\u00e4 rakentaa yhteisty\u00f6t\u00e4 erilaisten toimijoiden v\u00e4lill\u00e4, mutta pient\u00e4 ajattelutavan muutosta ehk\u00e4 tarvittaisiin, Jalonen sanoo.<\/p>\n\nMielenosoittajan kyltti Vancouverissa Kanadassa viime elokuussa v\u00e4itti tuhannen saksalaisen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin sanoneen, ett\u00e4 koronapaniikki on n\u00e4ytelm\u00e4, huijausta, petos ja globaali rikos. <\/span> Kuva: Margarita Young \/ Alamy \/ AOP<\/span><\/figcaption><\/div>\n<\/figure>\nPoikkeustilanteissa ihmiset janoavat tietoa. Se antaa levi\u00e4mistilaa sek\u00e4 misinformaatiolle, jossa v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n tietoon vilpitt\u00f6m\u00e4sti uskova kertoo sit\u00e4 eteenp\u00e4in, ett\u00e4 disinformaatiolle, jonka kertoja tiet\u00e4\u00e4 olevan p\u00f6ty\u00e4 mutta saa sen levitt\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tai hupia.<\/p>\n
Jalosen mukaan on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 entist\u00e4 paremmin perille siit\u00e4, mink\u00e4laisia mekanismeja ja dynamiikkaa tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tarkoitukselliseen tuottamiseen liittyy.<\/p>\n
\u2013 J\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin puolitiehen, jos keskityt\u00e4\u00e4n vain sellaisen ideaalimaailman rakentamiseen, ett\u00e4 oikeaa tietoa on oikeaan aikaan oikeassa paikassa, mit\u00e4 ei oikeastaan koskaan voida saavuttaa. My\u00f6s tiedon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolen suhteen pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n hereill\u00e4.<\/p>\n
Liikkuvaan maaliin ampuminen ei ole helppoa. Tiedon lis\u00e4\u00e4ntyminen pandemian edetess\u00e4 muuttaa vastauksia. Osan ihmisist\u00e4 on vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 sit\u00e4, ettei pysyvi\u00e4 vastauksia ole.<\/p>\n
Tutkijat puhuvat paradoksista: muuttuvissa tilanteissa merkitt\u00e4vimm\u00e4t ratkaisut on usein teht\u00e4v\u00e4 suurimman tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden vallitessa. Yksi esimerkki on maskisuositusten muuttuminen.<\/p>\n
\u2013 Asiantuntijoiden k\u00e4sitys viime vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli, ettei maskien k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 voida olennaisesti ehk\u00e4ist\u00e4 viruksen levi\u00e4mist\u00e4. N\u00e4kemys my\u00f6s kommunikoitiin aika vahvasti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen oli vaikea l\u00e4hte\u00e4 peruuttamaan, Jalonen sanoo.<\/p>\n
Kun tieto lis\u00e4\u00e4ntyi ja suositusta muutettiin, se murensi asiantuntijuuteen liittyv\u00e4\u00e4 auktoriteettia.<\/p>\n\nK\u00e4sitys maskien merkityksest\u00e4 jakaa ihmisi\u00e4 edelleen niin Suomessa kuin muuallakin. T\u00e4m\u00e4 syyskuinen kuva on Istanbulista Turkista. COVID-19 on vaatinut Turkissa l\u00e4hes 70 000 ihmishenke\u00e4. <\/span> Kuva: Abdurrahman Antakyali \/ DDP \/ AOP<\/span><\/figcaption><\/div>\n<\/figure>\nTieteen luonne on ep\u00e4ill\u00e4 ja korjata itse\u00e4\u00e4n. Vain siten tieto voi kumuloitua. Se kuitenkin sopii huonosti tilanteeseen, jossa ihmiset haluavat kuumeisesti tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n pit\u00e4isi tehd\u00e4, valitako tuo vai t\u00e4m\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n
\u2013 \u201cNo jaa, se riippuu v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 ja siit\u00e4\u201d, sanoo tutkija. Siit\u00e4 voi synty\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuva. Ihmisten arkikokemuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta se on hyvin haasteellista, Jalonen my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
H\u00e4n kuitenkin korostaa, ett\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydess\u00e4 on eroja. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 on sellaista, jossa on puutetta n\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tai jonka n\u00e4ytt\u00f6 on ristiriitaista. Sit\u00e4 voi h\u00e4nen mukaansa kutsua hyv\u00e4ksi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi, jota yritet\u00e4\u00e4n poistaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa.<\/p>\n
\u2013 Mutta sitten on sellaista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, jota voidaan kutsua vaikkapa strategiseksi tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydeksi. Siin\u00e4 tuotetaan h\u00e4mmennyst\u00e4 antamalla asioiden tilasta virheellist\u00e4 tai ep\u00e4olennaista informaatiota, ja olennainen asia haudataan kohinaan.<\/p>\n
Strateginen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys sy\u00f6 kansalaisten luottamusta viranomaisia ja asiantuntijoita kohtaan ehk\u00e4 viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin se, ett\u00e4 uudessa tilanteessa puuttuu tietoa esimerkiksi viruksen k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, Jalonen sanoo.<\/p>\n
\u2013 Monet asiat l\u00e4htev\u00e4t tietysti ihan perusasioista, kuten siit\u00e4, millaisia valmiuksia lapsille ja nuorille luodaan koulussa. Voi olla, ett\u00e4 kyky vastaanottaa ja tulkita my\u00f6s muuttuvaa tietoa kasvaa aikaa my\u00f6ten.<\/p>\n
Toisaalta meid\u00e4n informaatioymp\u00e4rist\u00f6mme tuskin muuttuu tulevaisuudessa yht\u00e4\u00e4n yksinkertaisemmaksi, mik\u00e4 puhuu optimistista tulkintaa vastaa, Jalonen puntaroi.<\/p>\n
Emergenssi\u00e4 on kaikkialla<\/h3>\n Arkikieless\u00e4 kompleksisuus her\u00e4tt\u00e4nee useimmille ajatuksia vain jostakin kielteisest\u00e4, mutta tutkijoilleen se ei ole negatiivinen eik\u00e4 positiivinen asia vaan objektiivinen luonnehdinta maailmasta, professori Harri Jalonen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Koronassakin globaalin ja yksil\u00f6n v\u00e4linen suhde on hyv\u00e4 esimerkki yhdest\u00e4 kompleksisuusajattelun kulmakivest\u00e4, emergenssin eli ilmaantumisen k\u00e4sitteest\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Emergentti rakenne syntyy, kun teemme ratkaisuja sen perusteella, mit\u00e4 arvioimme toisten tekev\u00e4n, Jalonen selitt\u00e4\u00e4. Se tarkoittaa vuorovaikutuksesta johtuvaa rakennetta, joka ei ole yksitt\u00e4isten toimijoiden summa vaan laadultaan sit\u00e4 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n
Otetaanpa tuiki tuttu esimerkki: Kukapa meist\u00e4 ei olisi uuteen ty\u00f6paikkaan menty\u00e4\u00e4n huomannut varsin pian, mist\u00e4 asioista juuri siell\u00e4 sopii puhua ja mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n kannattaa olla hiljaa?<\/p>\n
\u2013 Firmassa ty\u00f6skentelevien v\u00e4lille syntyy vuorovaikutussuhteita. Organisaatiokulttuuri on niiden seurausta. Se on kuitenkin my\u00f6s kollektiivinen rakenne, joka ohjaa, mahdollistaa ja rajaa ihmisten vuorovaikutusta. Uusi ihminen altistuu sille ja ryhtyy omalla toiminnallaan ehk\u00e4 uusintamaan sit\u00e4, Jalonen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\nSyyskuun lopussa Suomessa p\u00e4\u00e4teltiin koronatunnelin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan niin paljon valoa, ett\u00e4 rajoituksia purettiin. T\u00e4ss\u00e4 poistuvat turvav\u00e4livaatimukset Helsingin yliopiston luentosalista. <\/span> Kuva: Katriina Laine \/ Yle<\/span><\/figcaption><\/div>\n<\/figure>\nMik\u00e4 kompleksisuustutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta menisi Suomessa seuraavassa pandemiassa ehk\u00e4 toisin, jos t\u00e4n\u00e4\u00e4n saisimme kuulla, ett\u00e4 uusi uhka on ovella?<\/p>\n
\u2013 Kansalaisten v\u00e4symys ja tietysti terveydenhuollossa ty\u00f6skentelevien v\u00e4symys on varmasti ihan k\u00e4sin kosketeltavaa. Mutta jos se suljetaan pois ja ajatellaan yhteiskuntaa v\u00e4h\u00e4n steriilimmin, niin kyll\u00e4 me olemme hirve\u00e4n paljon oppineet, vastaa Harri Jalonen.<\/p>\n
Viranomaisten v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n on tullut monenlaisia ratkaisuja, joilla on varmasti aidosti merkityst\u00e4 vuorovaikutuksen nopeuteen ja reagointiherkkyyteen, Jalonen uskoo.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 on uusittu. Vuoden 2020 tartuntatautilaki ottaa h\u00e4nen mukaansa pandemiat huomioon ihan eri tavalla kuin vuoden 2016 laki.<\/p>\n
\u2013 Kyll\u00e4 meill\u00e4 on viritetty yhteiskuntaa seuraavan pandemian varalle. Pelkoni onkin se, ettei uhka olekaan t\u00e4m\u00e4n pandemian kaltainen, vaan jotakin muuta \u2013 jos vaikka jokin massiivinen kyberturvallisuusriski realisoituu.<\/p>\n
\nUuden pandemian aiheuttaja voisi olla bakteeri, joka on kehitt\u00e4nyt vastustuskyvyn antibiooteille. Vastik\u00e4isi\u00e4 uutisia mukaillen pandemia saattaisi alkaa n\u00e4in: kiinalainen sikatilallinen saa sialta antibioottiresistentin bakteerin, se levi\u00e4\u00e4 h\u00e4nen yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4, ja yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 matkustaa ulkomaille tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mit\u00e4 kantaa.<\/p>\n
Edinburghin yliopiston globaalin kansanterveystieteen professori Devi Sridhar kolumnissaan Guardian-lehdess\u00e4 <\/p>\n<\/blockquote>\n
Maailmassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon resursseja tulevaisuuden ennakointiin, ja Suomi on siin\u00e4 jonkinmoinen pikku suurvalta, mutta meille ihmisille on kaikesta fiksuudestamme huolimatta vaikea kuvitella jotakin sellaista, jota emme ole n\u00e4hneet, Jalonen sanoo.<\/p>\n
Pandemioihin varautuminen saattaa my\u00f6s hiipua, jos seuraavat vuosikymmenet ovat rauhallisia. Silloin saatetaan tuudittautua takaisin samanlaiseen turvallisuudentunteeseen, joka n\u00e4ytti vallitsevan ennen COVID-19:\u00e4\u00e4 virologien ja epidemiologien varoituksista huolimatta.<\/p>\n
He sanoivat vuosikymmenien ajan toistuvasti, ett\u00e4 vakava pandemia oli vain ajan kysymys. Samaa he sanovat nyt seuraavasta.<\/p>\n
\nPandemiariski on ihmisiss\u00e4 kiinte\u00e4sti: lajimme evoluutiohistoriassa ja biologiassa, k\u00e4yt\u00f6ksemme sosiaalisissa ja kulttuurisissa puitteissa ja ajattelumme kognitiivisissa ja psykologisissa prosesseissa. <\/p>\n
Antropologi Sabrina Sholts\u00a0Smithsonian-instituutin verkkolehdess\u00e4<\/p>\n<\/blockquote>\n
\u2013 Ihmisen muisti on lyhyt, ja sit\u00e4 saattaa olla my\u00f6s ihmiskunnan muisti. Ennakoimisen haaste on v\u00e4h\u00e4n samanlainen kuin terveyden edist\u00e4minen versus sairauksien hoitaminen, sanoo Jalonen varautumisesta uusiin pandemioihin.<\/p>\n
Terveyden edist\u00e4misen tiedet\u00e4\u00e4n olevan sek\u00e4 inhimillisesti ett\u00e4 yhteiskunnallisesti kokonaisedullisempaa, mutta siihen ei kyet\u00e4 kohdentamaan riitt\u00e4v\u00e4sti resursseja.<\/p>\n
\u2013 Vaikka meill\u00e4 olisi hyv\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, millaiset riskit saattavat lauetessaan n\u00e4ky\u00e4 yhteiskunnalle haasteina, niin silti voidaan tulla sen kylm\u00e4n tosiasian eteen, ettei sittenk\u00e4\u00e4n olla panostettu riskien ennakointiin riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 vakavuudella. Resurssit ovat my\u00f6s rajalliset.<\/p>\n
Toisaalta: Millainen olisi yhteiskunta, josta kaikki riskit olisi eliminoitu? Olisiko se utopia vai sittenkin dystopia? Hintana olisi aikamoinen kontrollij\u00e4rjestelm\u00e4, professori Harri Jalonen sanoo.<\/p>\n
Katso Yle Areenasta:<\/strong><\/p>\nRankka vuosi \u2013 Dokumenttisarja poikkeusajasta<\/a>. Suomi siirtyi poikkeustilaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. Huoli, pelko ja ahdistus alkoivat leimata p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja toimintaa. Kolmiosainen dokumenttisarja seuraa poikkeusajan el\u00e4m\u00e4\u00e4 maaliskuusta 2020 aina vuoden loppuun asti, erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten ja johtavien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kautta.<\/em><\/p>\n<\/div>\n<\/p>\n
Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ensimm\u00e4isist\u00e4 COVID-19-tautitapauksista on pian kaksi vuotta. Jo alussa l\u00e4\u00e4ketieteen aseet olivat paljon paremmat kuin aiemmissa pandemioissa, ja sittemmin tietoa on kertynyt yh\u00e4 enemm\u00e4n. Kun influenssaviruksen aiheuttama espanjantauti niitti kymmeni\u00e4 miljoonia ihmisi\u00e4 sata vuotta sitten, ei ollut edes sellaista mikroskooppia, jolla virukset olisi voinut n\u00e4hd\u00e4. COVID-19:\u00e4\u00e4 aiheuttavan koronaviruksen koko perim\u00e4 oli tiedossa ymp\u00e4ri maailmaa parissa viikossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":7565,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[6],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7564"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7564"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7564\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7565"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}