Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuortin<\/strong> mukaan koronaj\u00e4ljitys kaipaa p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>. Epidemiatilanne on muuttunut huomattavasti, vaikka jotkut piirteet ovat samoja kuin edellisell\u00e4 syyslomakaudella.<\/p>\n \u2013 Viime lokakuussa olimme tilanteessa, jossa tartunnanj\u00e4ljitys alkoi olla tietyill\u00e4 alueilla vaikeuksissa suurten ilmaantuvuuslukujen kanssa. Nyt meill\u00e4 on helpommin tarttuva delta-virus, mutta my\u00f6s rokotteet, Nuorti toteaa.<\/p>\n Lokakuussa p\u00e4ivitt\u00e4iset tartunnat ovat nousseet uusiin enn\u00e4tyslukemiin. Rajoitusten purku ja kontaktien lis\u00e4\u00e4ntyminen ovat mahdollistaneet levi\u00e4mistilanteita, joissa yksi henkil\u00f6 voi tartuttaa entist\u00e4 useamman.<\/p>\n Tavoiteltu l\u00e4hes 80 prosentin rokotuskattavuus yli 12-vuotiailla l\u00e4hestyy, mutta p\u00e4ivitt\u00e4iset uudet tartunnat ja sairaalahoidon tarve ovat kasvaneet merkitt\u00e4v\u00e4sti syksyn aallon aikana<\/a>.<\/p>\n Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietojen mukaan viime viikolla sairaalahoitoon joutuneista potilaista 77 prosenttia oli rokottamattomia<\/a>.<\/p>\n Tartunnanj\u00e4ljityst\u00e4 tarvitaan Nuortin mukaan edelleenkin, sill\u00e4 se on rajoitusten ja rokotusten ohella t\u00e4rke\u00e4 keino suojata riskiryhmi\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 Suomea auki, niin kuin se on epidemian puitteissa mahdollista.<\/p>\n \u2013 Tartunnanj\u00e4ljityksen kohdentaminen on avainkysymys. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy muuttuneessa tilanteessa kehitt\u00e4\u00e4 tartunnanj\u00e4ljityksen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Nuortin mukaan rokotusstatusta voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tartunnanj\u00e4ljityksen riskinarviossa THL:n ohjeen mukaisesti.<\/p>\n Jos henkil\u00f6ll\u00e4 on t\u00e4ysi rokotussuoja, ei altistumistilanne automaattisesti tarkoita karanteenia, vaan tartuntataudeista vastaava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkintaansa.<\/p>\n \u2013 Esimerkiksi Pirkanmaalla karanteeniin m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 vain sellaiset, joilla ei ole t\u00e4ytt\u00e4 rokotesuojaa ja altistus on tapahtunut pitk\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hikontaktissa, Nuorti kertoo.<\/p>\n Kimurantti yksityiskohta koronaj\u00e4ljityksess\u00e4 on se, etteiv\u00e4t kaikki tartuta samalla tavalla kuin toiset, vaan korona levi\u00e4\u00e4 etenkin niin sanottujen supertartuttajien (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> kautta.<\/p>\n Nuortin mukaan delta-muunnosta edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 aikana ainoastaan 10\u201320 prosenttia tartunnan saaneista aiheutti 80 prosenttia jatkotartunnoista. Toisaalta ilmeisesti noin puolet sairastuneista ei v\u00e4lit\u00e4 tautia eteenp\u00e4in lainkaan (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a>.<\/p>\n \u2013 T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on siis j\u00e4ljitystoiminnan priorisointi. J\u00e4ljityst\u00e4 pit\u00e4isi kohdentaa niihin tapahtumiin, joissa on suuri riski jatkotartunnoille ja levi\u00e4mispotentiaalia v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Toisekseen pit\u00e4\u00e4 katsoa, miss\u00e4 tilanteissa tartunnanj\u00e4ljitys toimii parhaiten, Nuorti sanoo.<\/p>\n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi syyskuussa<\/a> riskipotentiaalin arviointitaulukon (siirryt toiseen palveluun)<\/span><\/a> ty\u00f6kaluksi tapahtumien tartunta- ja levi\u00e4misriskin arviointiin.<\/p>\n Riskit arvioitiin suurimmiksi massakonserteissa ja sis\u00e4urheilukatsomoissa sek\u00e4 pubeissa, y\u00f6kerhoissa ja karaokebaareissa.<\/p>\n Mit\u00e4 suurempia ja liikkuvampia joukot ovat, sit\u00e4 enemm\u00e4n j\u00e4ljitys ty\u00f6llist\u00e4\u00e4. Viikonlopun juhlahulinoissa baaria saatetaan vaihtaa tiuhaan ja tavata paljon tuntemattomia ihmisi\u00e4.<\/p>\nJ\u00e4jitys kaipaa kohdentamista rokottamattomiin<\/h3>\n
Suuret ja liikkuvat joukot kiven\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4j\u00e4n keng\u00e4ss\u00e4<\/h3>\n