Suomen<\/span> talous saavutti koronakriisi\u00e4 edelt\u00e4neet mittansa viime kes\u00e4n\u00e4, ilmenee EU-komission torstaina julkistamasta EU-maiden <\/span>talouskatsauksesta<\/a>.<\/span><\/p>\n Katsauksen perusteella Suomi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selvinneen talouden koronataantumasta sunnilleen yht\u00e4 vuosinelj\u00e4nnest\u00e4 nopeammin kuin kaikki EU-maat keskim\u00e4\u00e4rin \u2013 ja selv\u00e4sti nopeammin kuin aiempien ennusteiden perusteella oli aihetta pel\u00e4t\u00e4.<\/span><\/p>\n T\u00e4t\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 Suomelle suotuisana talouden tuplaonnenpotkuna \u2014 tai tuplaonnistumisena, jos niin haluaa tulkita.<\/span><\/p>\n Ehk\u00e4 kyse on sek\u00e4 onnesta ett\u00e4 onnistumisesta, mutta joka tapauksessa suomalaisittain suotuisa tulkinta on paikallaan.<\/span><\/p>\n Viime vuonna ja viel\u00e4 alkuvuodesta laaditut ennusteet povasivat Suomelle sitke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja syvemp\u00e4\u00e4 taantumaa sek\u00e4 heikompaa ja hitaampaa toipumista kuin nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4yneen \u2013 ja kehnompaa kehityst\u00e4 kuin useille muille EU-maille.<\/span><\/p>\n Onnenpotkut ja onnistumiset ovat Suomelle hyvi\u00e4 uutisia, se on selv\u00e4. Mutta n\u00e4ill\u00e4 onnekkailla talousk\u00e4\u00e4nteill\u00e4 on ainakin yksi onnetonkin sivuvaikutus:<\/span><\/p>\n Suomen selviytyminen koronataantumasta sek\u00e4 aiemmin ennustettua ett\u00e4 muita EU-maita v\u00e4h\u00e4isemmin vaurioin merkinnee, ett\u00e4 Suomen osuus EU:n korona-avustuksista j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pienemm\u00e4ksi kuin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 on arvioitu.<\/span><\/p>\n EU:n runsaan 800 miljardin euron elvytysrahastosta j\u00e4senmaille jaettavat avustusm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat toistaiseksi arvioita, jotka perustuvat suurimmaksi osaksi kunkin maan koronakriisi\u00e4 edelt\u00e4neeseen talouskuntoon.<\/span><\/p>\n Alustava jako noudattaa p\u00e4\u00e4osin periaatetta, jonka mukaan ennen koronakriisi\u00e4 heikoimmat ja velkaisimmat maat saavat eniten ja ennen koronaa vahvimmat ja v\u00e4hiten velkaiset maat saavat v\u00e4hiten.<\/span><\/p>\n Tuon alustavan jakoperusteen mukaan Suomi on alusta asti ollut yksi yhteiselvytyksen nettom\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 kustantajista, sill\u00e4 Suomelle arvioitu avustusm\u00e4\u00e4r\u00e4 oli alunperin hieman yli kolme miljardia euroa ja arvioitu maksuosuus yli kuusi miljardia euroa.<\/span><\/p>\n Lopulliset jakosuhteet on m\u00e4\u00e4r\u00e4 sopia ensi kes\u00e4n\u00e4 sen perusteella, kuinka pahasti kunkin maan talous on k\u00e4rsinyt koronataantumasta viime ja t\u00e4m\u00e4n vuoden aikana.<\/span><\/p>\n Avustuksia koskevia arvioita on jo kertaalleen korjattu, ja silloin Suomen arvioitu saanto kutistui runsaasta kolmesta miljardista eurosta nyt voimassa olevaan vajaan kolmen miljardin euron arvioon.<\/span><\/p>\n Jos komission taloustilastot ja -ennusteet pit\u00e4v\u00e4t kutinsa t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun asti, tiet\u00e4\u00e4 se Suomelle ensi kes\u00e4n t\u00e4sm\u00e4ytyksess\u00e4 mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin EU:lta koronaelvytyksen\u00e4 saatavan avustussumman lis\u00e4leikkausta.<\/span><\/p>\n T\u00e4t\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 aiempiin odotuksiin verrattuna yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4n talouskehityksen harmillisena sivuvaikutuksena, mutta ei t\u00e4st\u00e4 voi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n EU:ta moittia.<\/span><\/p>\n Juuri t\u00e4llaista koronataantuman vaikutusten huomioon ottamista Suomi edellytti ennen EU:n koronaelvytysrahaston hyv\u00e4ksymist\u00e4.<\/span><\/p>\n EU-maat sopivat yhteisen koronaelvytysrahaston perustamisesta ja yhteisell\u00e4 velkarahoituksella kustannettavien avustusten jakoperusteista viime vuoden hein\u00e4kuussa.<\/span><\/p>\n Koronarahaston valmistelun ja perustamisen aikaan esimerkiksi Suomen talousennusteet olivat kovin erin\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja -s\u00e4vyisi\u00e4 kuin sittemmin on k\u00e4ynyt toteen.<\/span><\/p>\n Elvytysrahaston alkuper\u00e4isen jakomallin mukaan avustuksia olisi jaettu j\u00e4senmaille l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n koronakriisi\u00e4 edelt\u00e4neiden vuosien talouskunnon, kuten ty\u00f6tt\u00f6myyteen, julkisen velan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutetun bruttokansantuotteen perusteella.<\/span><\/p>\n Elvytyspakettia valmistellut komissio katsoi hankkeen niin kiireelliseksi, ett\u00e4 avustusten ja tukiluottojen jakoperusteita m\u00e4\u00e4ritelless\u00e4 ei ollut aikaa odottaa koronakriisin vaikutusten mittaamista.<\/span><\/p>\n Alkuper\u00e4inen malli n\u00e4ytti Suomelle silloisten talousennusteiden valossa ep\u00e4reilulta, sill\u00e4 Suomen talouden pel\u00e4ttiin k\u00e4rsiv\u00e4n koronataantumasta muita raskaammin mutta p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n silti kokoaan suuremmalla osuudella kuvion kustantajaksi.<\/span><\/p>\n Viime kes\u00e4n aikaisten talousennusteiden perusteella olikin t\u00e4ysin aiheellista vaatia koronavaikutusten huomioon ottamista koronaelvytyksen jakoperusteissa niin kuin Suomen hallitus edellytti ehtona elvytyspaketin hyv\u00e4ksymiselle.<\/span><\/p>\n Ja lopputuloksesta riippumatta koronaelvytyksen perustaminen edes joiltakin osin koronakriisin talousvaikutuksiin on koko kiistanalaiselle elvytyskuviolle v\u00e4hemm\u00e4n noloa kuin se, ett\u00e4 virallisesti ”yksinomaan koronakriisin vaikutuksiin” jaettavat miljardit jaettaisiinkin kuin mitk\u00e4 tahansa tulonsiirrot aivan muilla perusteilla kuin koronan vaikutuksilla.<\/span><\/p>\n Kuinka paljon t\u00e4m\u00e4 Suomenkin vaatima ”neuvotteluvoitto” lopulta maksaa Suomelta saamatta j\u00e4\u00e4vin\u00e4 avustuksina, se selvi\u00e4\u00e4 ensi kes\u00e4n t\u00e4sm\u00e4ytyksess\u00e4.<\/span><\/p>\n Komission syyskatsauksesta ei l\u00f6ydy sanaakaan talouskehityksen mahdollisista vaikutuksista koronarahaston elvytysmiljardien jakoperusteisiin tai -osuuksiin.<\/span><\/p>\n Sen sijaan katsauksen p\u00e4\u00e4huomio on talouden kasvuennusteissa ja muissa tulevaisuuden n\u00e4kymiss\u00e4, joita komissio on kohentanut p\u00e4\u00e4osin entist\u00e4 suotuisammiksi.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n ja parin l\u00e4hivuoden p\u00e4ivitettyjen kasvuennusteiden perusteella Suomenkin n\u00e4kym\u00e4t vaikuttavat vahvemmilta kuin komissio on aiemmin aavistellut.<\/span><\/p>\n Mutta toisin kuin koronataantumasta selviytymist\u00e4 Suomen l\u00e4hivuosien kohennettuja kasvun\u00e4kymi\u00e4 ei voi kuvata erityiseksi onnenpotkuksi.<\/span><\/p>\n Vaikka Suomenkin n\u00e4kym\u00e4t ovat kohentuneet, komissio on kohentanut useimpien muiden EU-maiden kasvun\u00e4kymi\u00e4 viel\u00e4 reippaammin \u2013 ja siksi Suomen talousn\u00e4kym\u00e4t ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 vaisumpia.<\/span><\/p>\n Jos koronataantumasta selvi\u00e4minen muita nopeammin leikkaa Suomen osuutta EU:n elvytysmiljardeista, voi se osaltaan laimentaa Suomen l\u00e4hivuosien kasvun\u00e4kymi\u00e4 hivenen viel\u00e4 vaisummiksi.<\/span><\/p>\n Vastaavasti elvytysvarojen lopullisessa t\u00e4sm\u00e4yksess\u00e4 saantojaan vahvistavat maat saavat lis\u00e4tehoa omiin kasvun\u00e4kymiins\u00e4.<\/span><\/p>\n Karkeasti ottaen koronakriisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiheuttaneet suurimpia talousmenetyksi\u00e4 samoille maille, joille oli tarkoitus jakaa eniten elvytysrahaa aiemmankin talouskunnon perusteella.<\/span><\/p>\n Jos Suomen asema elvytysrahan lopullisessa jaossa heikkenee, vastaavasti Italian, Espanjan ja esimerkiksi Puolan ja Unkarin asema luultavasti vahvistuu.<\/span><\/p>\n Samasta syyst\u00e4 yhteisen koronaelvytyksen vaikutus kunkin maan tulevaisuuden kasvun\u00e4kymiin jakaa maita voittajiin ja h\u00e4vi\u00e4jiin.<\/span><\/p>\n T\u00e4ss\u00e4kin jaossa Suomi kuuluu koronaelvytyksest\u00e4 v\u00e4hiten hy\u00f6tyviin h\u00e4vi\u00e4jiin.<\/span><\/p>\n Eik\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tappiota voi selitt\u00e4\u00e4 voitoksi edes siin\u00e4 ”toivossa”, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 menoa jatkamalla my\u00f6s Suomen osuus koronavelkojen kustannuksista voi kutistua t\u00e4h\u00e4n asti arvioitua pienemm\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n Suomen maksuosuudesta on esitetty vajaan seitsem\u00e4n miljardin euron arvioita, joita ei maksa vaivaa ottaa turhan vakavasti eik\u00e4 ainakaan todesta.<\/span><\/p>\n Elvytysvelat on tarkoitus maksaa pois vuoden 2058 loppuun menness\u00e4, joten maksuosuuksia koskevissa arvioissa puhe on noin nelj\u00e4n vuosikymmenen arvauksista.<\/span><\/p>\n Arvaus Suomenkin maksuosuudesta p\u00e4tee edes suurin piirtein vain sill\u00e4 ehdolla, ett\u00e4 Suomen ja muiden EU-maiden talousasemat pysyv\u00e4t suhteessa toisiinsa ennallaan ainakin vuosisadan puoliv\u00e4lin hujakoille.<\/span><\/p>\n Jos tuollainen oletus osoittautuisi oikeaksi, se tarkoittaisi EU:n yleisten taloustavoitteiden mutta my\u00f6s koronaelvytyksen ep\u00e4onnistumista.<\/span><\/p>\n EU:n keskeisi\u00e4 taloustavoitteita on kansalaisten toimeentulon, elintason ja vaurauden ”harmonisointi” eli tasaaminen. Siit\u00e4 on koronaelvytyksess\u00e4kin kyse, kun avustusten ja tukiluottojen jako suosii taloudellisesti heikoimpia j\u00e4senmaita ja kuvion kustannukset rasittavat eniten vahvimpia maita.<\/span><\/p>\n Kun EU:n talousihanteet yleens\u00e4 ja koronaelvytyksen periaatteet erikseen varta vasten pyrkiv\u00e4t muuttamaan j\u00e4senmaiden talousasemaa suhteessa toisiinsa, t\u00e4ll\u00e4 lienee vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4 vaikutuksensa kustannustenkin jakoon j\u00e4senmaiden v\u00e4lill\u00e4.<\/span><\/p>\n Jos EU onnistuu talousolojen harmonisoinnissa, ja jos j\u00e4senmaiden talouskasvu jatkaa komission l\u00e4hivuosiksi ennustamaa rataa, ja jos koronaelvytys osaltaan viel\u00e4 vahvistaa kasvueroja, merkitsee se Suomen suhteellisen talousaseman heikkenemist\u00e4.<\/span><\/p>\n Se taas tarkoittaisi ”pysyv\u00e4n\u00e4” tai edes l\u00e4hivuosikymmenet kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 Suomi voisi lohduttautua edes sill\u00e4, ett\u00e4 maksuosuus EU:n elvytysrahaston kustannuksista kevenisi nyt arvailtua pienemm\u00e4ksi.<\/span><\/p>\nHyv\u00e4 onni osuu omaan nilkkaan<\/span><\/h3>\n
\n
T\u00e4m\u00e4 oli Suomen neuvotteluvoitto<\/span><\/h3>\n
\n
Maksuosuudet ovat silkkaa arvailua<\/span><\/h3>\n
\n
Jos kehnosti k\u00e4y, maksuosuuskin kevenee<\/span><\/h3>\n