Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_e5e7e6e9456d85fbf1eab0e7bd1d4304, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-includes/rest-api/class-wp-rest-server.php on line 1723
{"id":83881,"date":"2022-06-02T04:00:34","date_gmt":"2022-06-02T04:00:34","guid":{"rendered":"https:\/\/uutisalue.news\/thln-arvio-noin-20-prosenttia-koronakuolemiksi-tilastoiduista-kuolemista-johtuu-muista-syista\/"},"modified":"2022-06-02T04:00:34","modified_gmt":"2022-06-02T04:00:34","slug":"thln-arvio-noin-20-prosenttia-koronakuolemiksi-tilastoiduista-kuolemista-johtuu-muista-syista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/uutisalue.news\/thln-arvio-noin-20-prosenttia-koronakuolemiksi-tilastoiduista-kuolemista-johtuu-muista-syista\/","title":{"rendered":"THL:n arvio: noin 20 prosenttia koronakuolemiksi tilastoiduista kuolemista johtuu muista syist\u00e4"},"content":{"rendered":"

<\/p>\n

Koronaan liittyvi\u00e4 kuolemia on t\u00e4n\u00e4 vuonna ollut merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n kuin aiempina koronavuosina. THL on rekister\u00f6inyt koronaan liittyvi\u00e4 kuolemia t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 2 800.<\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2021 koronaan menehtyi 1 163 ihmist\u00e4. Tilastokeskuksen vahvistetun kuolemansyytilaston mukaan<\/a> vuonna 2020 koronaan kuolleita oli 558.<\/p>\n

Esimerkiksi huhtikuun viimeisell\u00e4 viikolla (viikko 17) menehtyneit\u00e4 oli 104. Sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 viikolla tapauksia rekister\u00f6itiin 123. Kuolemantapausten tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4 viel\u00e4 toukokuun osalta, mutta THL:n tilastoimien ja viel\u00e4 t\u00e4ydentyvien tietojen mukaan koronaan menehtyneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/a> on k\u00e4\u00e4ntynyt laskusuuntaan.<\/p>\n

\u2013 Nyt ollaan juuri p\u00e4\u00e4sty kuolemantapausten nousupiikin yli ja sek\u00e4 kuolemien ett\u00e4 tartuntatapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hentyv\u00e4n, sanoo johtava asiantuntija Sirkka Goebeler<\/strong> Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeusl\u00e4\u00e4kint\u00e4yksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Tartuntatapauksia on edelleen paljon, mutta muutos esimerkiksi kahden viikon takaiseen n\u00e4kyy jo selke\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy viiveell\u00e4 my\u00f6s kuolemantapausten laskussa.<\/p>\n

\u2013 Selke\u00e4sti jo viikon, kahden sis\u00e4ll\u00e4 tartuntatapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut, ja kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4kyy nyt jo pudonneen ihan viime p\u00e4ivin\u00e4. Varmasti t\u00e4ss\u00e4 kes\u00e4n alussa kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4t v\u00e4henev\u00e4t, Goebler arvioi.<\/p>\n

Koronaan liittyviss\u00e4 kuolemantapauksissa 20 prosentin ylikirjaus<\/h3>\n

Tapausm\u00e4\u00e4r\u00e4t p\u00e4ivittyv\u00e4t viel\u00e4 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tartunnan saamisen j\u00e4lkeen ilmaantuneiden kuolemantapausten osalta, jotka kirjataan koronakuolemiksi. Goebeler sanoo, ett\u00e4 arvion mukaan noin viidesosa kuolemantapauksista on johtunut muusta syyst\u00e4 kuin koronainfektiosta.<\/p>\n

\u2013 Nyt tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 noin 20 prosenttia kirjatuista koronakuolemista on sellaisia, ett\u00e4 hoitavat l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ovat katsoneet, ett\u00e4 varsinainen kuolemansyy on joku muu kuin korona.<\/p>\n

Suomessa harjoitettu 30 p\u00e4iv\u00e4n koronakuolemien tilastoinnin ylikirjausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ei ole yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 muissa maissa.<\/p>\n

Goebelerin mukaan ylitilastoinnista on ennakoinnin kannalta kuitenkin enemm\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 kuin haittaa. Suomessa kuolintiedot tulevat aina viiveell\u00e4. Alustavat tiedot saadaan kuukauden tai kahden kuukauden viiveell\u00e4. Viralliset tilastot valmistuvat vasta vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

30 p\u00e4iv\u00e4n kuolleisuus on valittu siksi, ett\u00e4 terveysviranomaiset pystyisiv\u00e4t seuraamaan kuolemantapauksia reaaliaikaisesti.<\/p>\n

\u2013 Jotta meill\u00e4 olisi mahdollisuus reagoida tautitapauksiin ja kuolemiin ajoissa, ja aika hyvin n\u00e4ihin kansainv\u00e4lisesti tarkasteltuna on reagoitu. Tietenkin jokainen kuolemantapaus on ik\u00e4v\u00e4, sanoo Goebeler.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisesti arvioiden Suomessa on p\u00e4\u00e4sty v\u00e4h\u00e4isill\u00e4 kuolemilla. Suomessa koronaan on kuollut 81 ihmist\u00e4 100 000 asukasta kohden, Norjassa 61\/100 000. Ruotsissa puolestaan kuolleita on 183\/100 000 asukasta kohden ja esimerkiksi Britanniassa 263\/100 000.<\/p>\n

\u2013 Esimerkiksi Euroopan tasolla ainoastaan Norja on matalammissa luvuissa, sanoo Goebeler.<\/p>\n

Alustavat tilastot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t laskusuuntaan<\/h3>\n

Alustavien lukujen perusteella tapausm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat viime viikkoina j\u00e4\u00e4neet selv\u00e4sti alhaisemmaksi kuin aiemmin. Esimerkiksi toukokuun ajalta menehtyneit\u00e4 on rekister\u00f6ity alle sata, kun esimerkiksi huhtikuussa heit\u00e4 oli yli 600.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on seurausta etenkin siit\u00e4, ett\u00e4 koronatartunnat ovat v\u00e4hentyneet. Koronatartunnat ovat olleet laskussa jo useita viikkoja, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 my\u00f6s kuolemantapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4htenyt laskuun. Toukokuussa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 rekister\u00f6ity selv\u00e4sti aikaisempia viikkoja v\u00e4hemm\u00e4n kuolemia.<\/p>\n

Vaikka kuolleiden absoluuttinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, ei kuolleisuus ole koko v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 koronan vuoksi kasvanut. N\u00e4in on k\u00e4ynyt ainoastaan kaikkein vanhimmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 eli yli 90-vuotiaissa.<\/p>\n

Kuolleisuus tarkoittaa kuolemien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 jaettuna v\u00e4est\u00f6n lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Kun v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenne vanhenee, niin kuolemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, mutta kuolleisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kasva.<\/p>\n

Yli 80-vuotiaiden kuoleman riski on korkein<\/h3>\n

Koronakuoleman riski pienentyy, kun tartuntatapausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienenee. Riski vakavalle taudille ja kuolemalle on silti edelleen kohonnut yli 80-vuotiailla.<\/p>\n

Tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 85 prosenttia koronakuolemista liittyy vakaviin pitk\u00e4aikaissairauksiin.<\/p>\n

Nuoret kuolevat harvoin, mutta i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 tai ihmisill\u00e4, joilla on vaikeita pitk\u00e4aikaissairauksia, infektion vaikeusasteen ei tarvitse olla kovin vakava, kun siihen osa ihmisist\u00e4 kuolee, toteaa oikeuspatologian asiantuntija.<\/p>\n

\u2013 Erityisesti vakavat syd\u00e4nsairaudet ovat yhdess\u00e4 koronaviruksen kanssa kaikista suurin riskitekij\u00e4. Sen lis\u00e4ksi oikeastaan kaikki muut sairaudet, jotka heikent\u00e4v\u00e4t yleistilaa ja johtaa vuodelepoon: vaikeat dementiat, jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s vaikea lihavuus tai diabetes. Mutta selkesti isoin ryhm\u00e4 ovat syd\u00e4nsairaudet, kuvailee Goebeler.<\/p>\n

Vaikka koko v\u00e4est\u00f6n kuolleisuus ei ole koronan vuoksi kasvanut, on vanhempien ik\u00e4ryhmien kuolleisuudessa n\u00e4kyviss\u00e4 vuonna 2021 selv\u00e4 kasvu vuoteen 2019 verrattuna.<\/p>\n

\u2013 90\u201394-vuotiailla kuolleisuus oli noin 10 prosenttia suurempaa ja samaa luokkaa kasvu on my\u00f6skin viel\u00e4 vanhemmissa ik\u00e4luokissa 95\u201399-vuotiailla, 100-vuotiailla hieman sit\u00e4kin jyrkemp\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 aikalailla johtuvat suoranaisesti koronan aiheuttamista kuolemista, toteaa tutkimusprofessori Seppo Koskinen<\/strong> THL:st\u00e4.<\/p>\n

Koronan ep\u00e4suoria vaikutuksia elinajanodotteeseen ei viel\u00e4 tiedet\u00e4<\/h3>\n

Koronakuolemat eiv\u00e4t ole vaikuttaneet suoraan elinajanodotteeseen, mutta koronan ep\u00e4suoria vaikutuksia elinajanodotteeseen ei toistaiseksi voida varmuudella sanoa. Vasta useamman vuoden tarkastelu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 koronan suorat ja ep\u00e4suorat vaikutukset ovat.<\/p>\n

Suomessa vastasyntyneen elinajan odote on t\u00e4n\u00e4 vuonna 81,81 vuotta. Odote on ollut tasaisessa kasvussa 80-luvulta l\u00e4htien aivan viime vuosiin saakka. Nyt se on pys\u00e4htynyt vuoden 2019 tasolle.<\/p>\n

Elinajanodote kertoo jokaisen vastasyntyneen odotettavissa olevan elinajan. Jos kuolleisuus pysyisi jokaisessa ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isell\u00e4 tasolla, niin jokainen vastasyntynyt el\u00e4isi keskim\u00e4\u00e4rin tietyn ik\u00e4iseksi.<\/p>\n

\u2013 Koronan suoranaisesti aiheuttamien kuolemien vaikutus vastasyntyneen elinajan odotteeseen on ollut verrattaen pieni. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 koronaan kuolleiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kuolinik\u00e4 on 84 vuotta. Lis\u00e4ksi koronaan on vanhoistakin ik\u00e4luokista kuollut todenn\u00e4k\u00f6isemmin he, joilla on ollut vakavia perussairauksia ja joiden elinajan odote olisi ollut joka tapauksessa ik\u00e4tovereitaan lyhyempi, toteaa Koskinen.<\/p>\n

Koskinen ei halua v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 koronakuolemien vakavuutta tai niiden aiheuttamia menetyksi\u00e4, mutta koronan kansanterveydellisist\u00e4 vaikutuksista kuolemat ovat h\u00e4nen mukaansa j\u00e4\u00e4vuoren huippu.<\/p>\n

\u2013 Vaikutuksia on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 laajemminkin esimerkiksi muiden kuolleisuutta lis\u00e4\u00e4vien tautien sairastavuudessa tai terveydentilaa ja toimintakyky\u00e4 muuten heikent\u00e4vin\u00e4 vaikutuksina, Koskinen muistuttaa.<\/p>\n

Tulevina vuosina esimerkikisi sy\u00f6p\u00e4kuolleisuus tai muiden tautien aiheuttama kuolleisuus voivat lis\u00e4\u00e4nty\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tutkimushoito on voinut viiv\u00e4sty\u00e4 sen takia, ett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 on kannustettu pysyttelem\u00e4\u00e4n omissa oloissaan ja sitten heist\u00e4 monet itse ovat oma-aloitteisesti olleet varovaisia hakeutumaan kotinsa ulkopuolelle, sanoo Koskinen.<\/p>\n

<\/p>\n

Source Link<\/span> yle.fi<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronaan liittyvi\u00e4 kuolemia on t\u00e4n\u00e4 vuonna ollut merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n kuin aiempina koronavuosina. THL on rekister\u00f6inyt koronaan liittyvi\u00e4 kuolemia t\u00e4n\u00e4 vuonna t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 2 800. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan vuonna 2021 koronaan menehtyi 1 163 ihmist\u00e4. Tilastokeskuksen vahvistetun kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 koronaan kuolleita oli 558. Esimerkiksi huhtikuun viimeisell\u00e4 viikolla (viikko 17) menehtyneit\u00e4 oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":83882,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[12],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83881"}],"collection":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=83881"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/83881\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media\/83882"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=83881"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=83881"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/uutisalue.news\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=83881"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}