T\u00e4ysimittainen sota Euroopassa, uhkaava ruokakriisi, korkea inflaatio ja ties viel\u00e4 mit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4sill\u00e4 monella tapaa t\u00e4ydellinen myrsky. BIOSin ekonomisti Jussi Ahokas, onko kyse vain sattumasta vai voisiko joku myh\u00e4ilev\u00e4 marxilainen puhui vaikka kapitalismin kehitysvaiheesta?<\/b> <\/p>\n
En tied\u00e4 kuinka paljon t\u00e4ss\u00e4 on kyse kapitalismin sis\u00e4isten logiikoiden tuottamista tuloksista, mutta kaiketi ainakin imperialismin teorialla nykyisi\u00e4 olosuhteita voisi jotenkin selitt\u00e4\u00e4. <\/p>\n
Vaikka aikalaiskokijalle asiat voivat tulla vastaan yll\u00e4tt\u00e4en ja tuntua sattumilta tai yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden p\u00e4\u00e4h\u00e4npistoilta, kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkin kriisin taustalla varmasti on laajempia ja pidempiaikaisia yhteiskunnallisia kehityskulkuja.<\/p>\n
Ehk\u00e4 elvytys meni volyymiltaan liian pitk\u00e4lle.<\/p><\/blockquote>\n
Erilaisten ideologioiden kamppailu, vanha kunnon Realpolitik, fossiilikapitalismin umpikuja, ilmastonmuutos ja laajempi ekologinen kriisi sek\u00e4 sitten ehk\u00e4 my\u00f6s ne kapitalistisen talouden perusdynamiikat. N\u00e4ist\u00e4 kaikista t\u00e4m\u00e4 sekamelska kaiketi rakentuu.<\/p>\n
Mit\u00e4 keinoja keskuspankeilla on taltuttaa korkeaa inflaatiota? Ja jos on, voiko sellaista tehd\u00e4 laukaisematta taantumaa? <\/b> <\/p>\n
Keskuspankeille nyt havaittava inflaatio on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikea pala purtavaksi. On melko ilmeist\u00e4, ett\u00e4 sen aiheuttaa ensisijaisesti energiahy\u00f6dykkeiden tarjonnassa tapahtunut nopea ja syv\u00e4 notkahdus.<\/p>\n
Kun energiatuonti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 v\u00e4henee, ei l\u00e4nness\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4 nopeasti korvaavia tapoja tuottaa energiaa ja syntyy oikea pullonkaulojen pullonkaula. Energiak\u00e4\u00e4nn\u00f6s on aina suuri teknologis-poliittis-taloudellinen haaste ja kun rakenteet muuttuvat t\u00e4ll\u00e4 tavalla yll\u00e4tt\u00e4en, modernit ihmisyhteis\u00f6t joutuvat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vakavien ongelmien eteen.<\/p>\n
Tarvittaisiin siis nopeasti uusia energian l\u00e4hteit\u00e4, mutta keskuspankit eiv\u00e4t pysty energiaa painamaan. Ne pystyv\u00e4t painamaan vain rahaa. Tai olla painamatta, kun talouden kokonaiskysynt\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi saada alemmas kysynn\u00e4n ja tarjonnan ep\u00e4suhdan kaventamiseksi.<\/p>\n
Eli jos ja kun keskuspankit yritt\u00e4v\u00e4t tuoda inflaatiota alas omilla toimillaan, ne voivat ainoastaan kirist\u00e4\u00e4 rahoitusolosuhteita ja sit\u00e4 kautta heikent\u00e4\u00e4 kokonaiskysynt\u00e4\u00e4 tasaisesti l\u00e4pi talouden. Toki niin, ett\u00e4 rahoituksen halpuudesta eniten riippuvaiset toimialat ja sektorin k\u00e4rsiv\u00e4t eniten, mutta periaatteessa niin, ett\u00e4 kaikki taloudelliset toimijat k\u00e4rsiv\u00e4t.<\/p>\n
Johtaako keskuspankkien rahoitusolosuhteiden kiristys sitten taantumaan, on empiirinen kysymys. Voihan olla, ett\u00e4 jostain syyst\u00e4 korkojen nousu ei hillitsek\u00e4\u00e4n ihmisten kysynt\u00e4- ja investointihaluja ja valtiotkin jatkavat aktiivista, taloutta tukevaa finanssipolitiikkaa. Ja ett\u00e4 nimelliset palkat ja voitot yksityisell\u00e4 sektorilla vaan jatkavat autonomisesti kasvuaan. <\/p>\n
Palkkojen ja voittojen toisiaan kiritt\u00e4v\u00e4 dynamiikka on siis yksi mahdollinen ajuri kokonaiskysynn\u00e4n kasvulle pidemm\u00e4nkin p\u00e4\u00e4lle, josta voi tulla my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 inflaatiopainetta. <\/p>\n
Mutta usein kapitalistisessa rahataloudessa rahoitusolosuhteiden kiristyminen johtaa kokonaiskysynn\u00e4n supistumiseen ja mit\u00e4 herkempi\u00e4 taloudellisten toimijoiden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ovat rahoituksen hinnalle, sit\u00e4 suurempi tuo negatiivinen vaikutus on. Viime vuosikymmenin\u00e4 se korkotaso, joka on oleellisesti hidastanut kysynn\u00e4n kasvua on tullut koko ajan alemmas. <\/p>\n
Onkin t\u00e4ysin perusteltua ajatella, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin kertaa se taso saavutetaan nopeasti. Sitten taas riippuu keskuspankkien reaktiosta, mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen tapahtuu. Menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 taantumaan vai tuleeko uutta helpotusta ja tukea taloudelle.<\/p>\n
Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 olemme kaikki kuolleita ja kaikki on ohimenev\u00e4\u00e4, mutta kysyn silti: Onko olemassa n\u00e4kym\u00e4\u00e4, kuinka kauan t\u00e4llainen inflaatio kest\u00e4\u00e4? <\/b> <\/p>\n
Kaikenlaisia skenaarioita voi tietysti korkean inflaation kestolle rakennella. Mik\u00e4li tarjontaongelmat eiv\u00e4t helpota jatkossa, vaan energiasta on koko ajan suurempi pula, t\u00e4llainen inflaatio voi jatkua vuosia. Lis\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n pula ruoasta ja pula raaka-aineista, joilla on nykytaloudessa keskeinen rooli osana tuotantoa.<\/p>\n
Ei ole sanottua, ett\u00e4 varsinkaan alueellisesti n\u00e4m\u00e4 pulat helpottuvat, kun geopoliittisestikin maailma jakautuu globalisaation j\u00e4lkeiseen aikakauteen. Voidaan joutua tilanteeseen, ett\u00e4 vaikka kysynt\u00e4\u00e4 koko ajan leikataan, tarjonnan pullonkaulat kulkevat koko ajan edell\u00e4 ja silloin inflaatio pysyy vuodesta toiseen korkealla. Ja mik\u00e4li sitten kysynt\u00e4\u00e4 ei leikatakaan tai jos voitto-palkka-spiraali muodostuu tarjontaongelman p\u00e4\u00e4lle, sit\u00e4 paremmat edellytykset inflaatiokauden jatkumiselle on. Eli kyll\u00e4 t\u00e4llainen skenaario on ainakin jollain pienell\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 mahdollinen.<\/p>\n
Inflaation taustalla on toki lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 syit\u00e4, mainitsemasi energiakriisin lis\u00e4ksi esimerkiksi koronakriisin aiheuttamat tukokset eri puolilla maailmaa. Mutta menik\u00f6 elvytt\u00e4v\u00e4 talouspolitiikka lopulta liian pitk\u00e4lle?<\/b> <\/p>\n
En sanoisi, ett\u00e4 se meni ajallisesti liian pitk\u00e4lle, sill\u00e4 nyth\u00e4n se on jo ohi. Mutta ehk\u00e4 se meni volyymiltaan liian pitk\u00e4lle. Eli liian lyhyess\u00e4 aikaikkunassa ennen kaikkea Yhdysvalloissa tuutattiin liian paljon finanssipoliittista elvytyst\u00e4 ilmoille, kun Joe Bidenin<\/b> hallinto otti vuoden 2021 alussa talouspolitiikan ohjakset haltuunsa.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 osoittaa sen, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 finanssipolitiikka vaatii sektori- ja toimialakohtaista suunnittelua, mitoituksen tarkkaa harkintaa ja sellaisia instituutioita, jotka imev\u00e4t automaattisesti pois ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4 taloudesta, jos ylikysynt\u00e4tilanteeseen tarkoittamatta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Ilmeisempi\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ovat tietysti progressiiviset veromuodot, suhdanteihin reagoivat julkiset etuudet ja noususuhdanteessa palkka- sek\u00e4 voittomalttia tuovat tulosopimisen rakenteet.<\/p>\n
Mutta kuitenkin pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ysty\u00f6llisyystaloudessa joutuu todenn\u00e4k\u00f6isesti aina toimimaan v\u00e4h\u00e4n korkeammassa inflaatiossa kuin pysyv\u00e4n taantuman olosuhteissa. Kun inflaatiota siedet\u00e4\u00e4n, mutta sit\u00e4 aiheuttaville rakenteellisille tekij\u00f6ille pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin samalla tekem\u00e4\u00e4n jotain m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti, lopputulos voi olla kaikilla talouden osa-alueilla ihan hyv\u00e4.<\/p>\n
Lopulta kaiken yll\u00e4 leijailee viel\u00e4 alati kiihtyv\u00e4 ilmastokriisi. Moni huutaa halvempaa bensaa, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Putinin sotakassaa ja samalla pitkitt\u00e4\u00e4 siirtymist\u00e4 pois fossiilisista polttoaineista. Miten t\u00e4st\u00e4 oikein voi selvit\u00e4?<\/b> <\/p>\n
Pit\u00e4\u00e4 tosiaan rakentaa m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti sellaista taloutta, jossa energiapulaa ei ole. Se tapahtuu kest\u00e4v\u00e4sti vain kahta kautta: lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusiutuvan ja luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta kest\u00e4v\u00e4\u00e4 energian tarjontaa sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 fossiilisen energian kulutusta. Jos kest\u00e4v\u00e4 energian tuotanto ei riit\u00e4 kattamaan kaikkea tarvetta, pit\u00e4\u00e4 energian kulutusta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kun perustuotannontekij\u00e4mme eli energian kysynt\u00e4 ja tarjonta saadaan tasapainoon, nykyisen kaltainen inflaatiopaine v\u00e4hitellen hellitt\u00e4\u00e4. Samalla tietysti taklaamme my\u00f6s ekologista kriisi\u00e4.<\/p>\n
Edellinen ei kuitenkaan tapahdu sormia napsauttamalla eik\u00e4 luottamalla siihen, ett\u00e4 hintojen nousu on riitt\u00e4v\u00e4 signaali tarvittavien investointien syntymiselle. Meill\u00e4 on kiire ja tarvitsemme pian suunnitelmaa ekologisen j\u00e4lleenrakennuksen toteuttamiseksi. <\/p>\n
Kyse ei ole vain energiantuotannosta ja -k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vaan my\u00f6s metsist\u00e4, ruoantuotannosta, liikenteest\u00e4, rakentamisesta ja hyvinvointipalveluista sek\u00e4 kulttuurista. Kuka tekee, mit\u00e4 tekee ja mill\u00e4 panoksilla ja miten kaikki tekeminen menee ristiriidattomasti yhteen kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden rakentamiseksi?<\/p>\n
N\u00e4ihin kysymyksiin meid\u00e4n pit\u00e4isi alkaa heti etsi\u00e4 johdonmukaisesti vastauksia \u2013 tiede ja tutkimus edell\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n