Noin kahdeksansataa<\/span> kilometri\u00e4 Perthin miljoonakaupungista pohjoiseen on maisema k\u00e4ynyt jo aavikkoisemmaksi, eiv\u00e4tk\u00e4 oranssista maasta ponnistavat kasvit ole juuri k\u00e4kk\u00e4r\u00e4isi\u00e4 puskia kummempia.<\/span><\/p>\n Australian l\u00e4nsirannikolta l\u00f6ytyy kuitenkin vehre\u00e4mpi, laguunimainen Shark Bayn lahti. Sen pohja vasta vihert\u00e4v\u00e4 onkin: L\u00e4ntisen Australian yliopiston tutkimusryhm\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4nyt Shark Bayn pohjalta maailman suurimman kasvin. Asiasta on kertonut muun muassa <\/span>BBC<\/a>.<\/span><\/p>\n Geneettisen testauksen avulla tutkimusryhm\u00e4 on kyennyt todentamaan, ett\u00e4 noin 200 neli\u00f6kilometrin kokoinen merenalainen heinikko on versonnut yhdest\u00e4 ainoasta siemenest\u00e4. Alue on pinta-alaltaan l\u00e4hes Helsingin kokoluokkaa (noin 214 neli\u00f6kilometri\u00e4).<\/span><\/p>\n Niitty on todenn\u00e4k\u00f6isesti saanut levitt\u00e4yty\u00e4 alueelle kaikessa rauhassa jopa 4\u202f500 vuoden ajan.<\/span><\/p>\n Kyseinen<\/span> merihein\u00e4laji kulkee latinankielisell\u00e4 nimell\u00e4 <\/span>Posidonia australis. <\/span>Sit\u00e4 tavataan muualtakin Australian edustalta.<\/span><\/p>\n Tutkimusryhm\u00e4 oli l\u00e4htenyt Shark Bayn alueelle kartoittamaan lahden merikasvustoa ja sen geneettist\u00e4 moninaisuutta yleisesti. Tarkoituksena oli laskea, montako eri merihein\u00e4yksil\u00f6\u00e4 lahdelta l\u00f6ytyy.<\/span><\/p>\n \u2013 Se, ett\u00e4 niit\u00e4 olikin vain yksi, l\u00f6i meid\u00e4t \u00e4llik\u00e4ll\u00e4, tutkimusjohtaja <\/span>Jane Edgeloe<\/a> kertoo BBC:n haastattelussa.<\/span><\/p>\n Hein\u00e4<\/span> todettiin tutkimuksissa hyvin sitke\u00e4ksi. Se n\u00e4ytt\u00e4isi kest\u00e4v\u00e4n monenlaisia valon ja l\u00e4mp\u00f6tilan vaihteluja. Tutkijat laskivat my\u00f6s, ett\u00e4 hein\u00e4 kasvaa noin 35 neli\u00f6sentti\u00e4 vuodessa. <\/span><\/p>\n Hein\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyy luomalla juurakkonsa avulla itsest\u00e4\u00e4n identtisen j\u00e4lkel\u00e4isen. T\u00e4m\u00e4 tekee siit\u00e4 tiedeuutissivusto Live Sciencen <\/span>mukaan<\/a> ei vain maailman suurimman kasvin, vaan my\u00f6s maailman suurimman luonnollisesti levi\u00e4v\u00e4n kloonin.<\/span><\/p>\n Vuosituhansien kuluessa yhdest\u00e4 siemenest\u00e4 on siis hitaasti mutta varmasti kasvanut silm\u00e4nkantamattomiin riitt\u00e4v\u00e4 nurmikentt\u00e4.<\/span><\/p>\n \u2013 Jos sen antaa jatkossakin kasvaa rauhassa, voi se teoriassa jatkaa levi\u00e4mist\u00e4\u00e4n loputtomasti, tutkija <\/span>Elizabeth Sinclair<\/a> sanoo Live Sciencelle.<\/span><\/p>\n<\/section>\n <\/p>\n